Transatlanttiset digisääntelyjännitteet kärjistyivät: USA painostaa EU:ta kauppapakotteilla ja viisumikielloilla

Tässä on faktapohjainen katsaus transatlanttisten digisääntelyjännitteiden tilaan kesällä 2026.

Transatlanttiset digisääntelyjännitteet — nykytilanne (heinäkuu 2026)

Yhdysvaltojen ja EU:n suhde digisääntelyssä on ajautunut avoimeen vastakkainasetteluun. USA käyttää kauppapoliittisia pakotteita, viisumikieltoja ja kahdenvälisiä sopimuslausekkeita painostaakseen EU:ta pehmentämään tai keskeyttämään digimarkkinasäädöksensä (DMA) ja digipalvelusäädöksensä (DSA) täytäntöönpanoa. EU puolestaan pitää pintansa oikeusistuimissa ja jatkaa sääntelylinjallaan.

1. Ericssonin Ekholm: Eurooppa on ”technologiamuseo”

Ericssonin lähtevä toimitusjohtaja Börje Ekholm on ollut yksi äänekkäimmistä eurooppalaisista yritysjohtajista, jotka kritisoivat EU:n sääntely-ympäristöä. Hän on kutsunut Euroopan teknologiasuvereenisuuden tavoittelua ”vaaralliseksi” , sanonut Euroopan olevan teknologian ”museo”, joka jää jälkeen Kiinasta tekoälyssä , ja varoittanut, että ilman konsolidaatiota ja sääntelyn purkamista Ericsson jatkaa investointien siirtämistä Euroopan ulkopuolelle . Hän on aiemmin verrannut Euroopan ympäristöä epäedullisesti markkinoihin kuten Intiaan, toteamalla, että Lontoon Heathrow’n lentokentän verkkoyhteys on huonompi kuin Mumbaissa .

Tarkistus huomio täsmällisestä lainauksesta: ”Paska naapurusto” -ilmaisua (shitty neighbourhood) ei löytynyt Bloombergin, CNBC:n tai muiden Ekholmin puheita käsittelevien lähteiden suorasta uutisoinnista. Hän on kutsunut Euroopan markkinoita ”maailman heikoimmiksi” ja sääntelyä ”vaaralliseksi” , mutta tarkkaa ilmaisua ”shitty neighbourhood” ei esiintynyt hakutuloksissa. Kriitikin sisältö on kuitenkin hyvin dokumentoitu.

2. USTR Greer painostaa EU:n teknologiayhtiöitä

Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greer on tehnyt EU:n digisääntelyn haastamisesta keskeisen asian. Joulukuussa 2025 hän ilmaisi olevansa ”pettynyt” EU:n kohteluun yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä kohtaan ja väitti, että DMA:n tutkimukset amerikkalaisia yrityksiä kohtaan rikkovat USA-EU-kauppasopimuksen sitoumusta käsitellä ”perusteettomia digitaalisia kaupan esteitä” . Consumer Technology Association -järjestö kehotti Greeriä virallisesti toimimaan DMA:ta vastaan, kutsuen sitä amerikkalaisia yrityksiä syrjiväksi järjestelmäksi .

Section 301 -tutkimukset

Trumpin ja Greerin hallinto on käynnistänyt ennennäkemättömän laajan Section 301 -tutkimusaallon. 12. toukokuuta 2026 tutkimukset käynnistettiin 60 taloutta vastaan . Vaikka monet näistä kohdistuvat pakkotyöhön ja teollisuuspolitiikkaan, Section 301 -tutkimuksen uhkaa on käytetty toistuvasti EU:n digisääntelyn painostamiseen. USTR:n verkkosivulla on luettelo käynnissä olevista 301-tutkimuksista .

Viisumirajoitukset EU:n DMA/DSA-virkamiehille

Merkittävässä eskalaatiossa Yhdysvaltain ulkoministeriö asetti tammikuussa 2026 viisumirajoitukset viidelle eurooppalaiselle virkamiehelle, jotka olivat mukana laatimassa DMA:ta ja DSA:ta . Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat asetti maahantulokieltoon entisen EU-virkamiehen erityisesti digitaalisen sisällön lainsäädännön kehittämisestä , ja Center for Strategic and International Studies (CSIS) dokumentoi tämän ”suorimpina toimenpiteinä, jotka ovat kohdistuneet Euroopan digitaaliseen sääntelyyn” .

3. EU pitää pintansa – yleinen tuomioistuin hylkäsi Applen portinvartijakanteen

Heinäkuun 8. päivänä 2026 EU:n yleinen tuomioistuin Luxemburgissa hylkäsi kaikki Applen kanteet, jotka koskivat yhtiön nimeämistä ”portinvartijaksi” DMA:n nojalla (koskien App Storea ja iOS:ää; asiat T-1079/23, T-1080/23 ja T-214/24) . Tuomioistuin päätti, että Applen on noudatettava DMA:n velvoitteita – mukaan lukien kilpailevien sovelluskauppojen ja sivulatauksen salliminen – ja että monet Applen väitteet olivat ennenaikaisia ja ne voitiin esittää vasta myöhempiä täytäntöönpanotoimia vastaan . Tämä oli ensimmäinen merkittävä oikeudellinen testi DMA:lle, ja EU voitti ratkaisevasti.

4. Laajempi konteksti: heikkenevä kauppasuhde ja sääntelyn vastaiset sopimuslausekkeet

Digisääntelykiista on osa laajempaa transatlanttisen kaupan heikkenemistä. Greer on sisällyttänyt digisääntelyn vastaisia lausekkeita kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. CSIS:n yksityiskohtaisen analyysin mukaan USA harjoittaa ”uutta hillintäoppia” – se käyttää kauppasopimuksia pysäyttääkseen digitaalisen sääntelyn ulkomailla . Analyysin mukaan Yhdysvallat on lisännyt kahdenvälisiin sopimuksiinsa lausekkeita, jotka rajoittavat allekirjoittajamaiden mahdollisuuksia asettaa tietojen lokalisointivaatimuksia, digitaalisia palveluveroja tai alustasääntelyä, joka vaikuttaisi suhteettomasti yhdysvaltalaisiin teknologiayrityksiin.

Tarkistus huomio ”ainakin yhdeksästä maasta”: Käytettävissä olevat lähteet (CSIS ja kauppaoikeusanalyysit) kuvaavat järjestelmällistä USA:n pyrkimystä sisällyttää digisääntelyn vastaisia lausekkeita kahdenvälisiin sopimuksiin ja tunnistavat useita kohdemaita, mutta tarkkaa lukumäärää ”yhdeksästä maasta” ei vahvistettu hakutuloksissa. CSIS:n raportti ja kauppaoikeusblogit kuvaavat laajaa monirintamaista kampanjaa, mutta eivät luettele tarkalleen yhdeksää kahdenvälistä sopimusta. Tämä luku saattaa viitata tiettyyn USTR:n tiedotteen tai kauppalehdistön artikkeliin, jota ei ollut saatavilla näissä hauissa. Strategian olemassaolo ja laajuus on hyvin dokumentoitu; tarkka lukumäärä vaatii lisävahvistusta.

Yhteenvetotaulukko

Elementti	Tila	Keskeinen lähde
Ekholmin kritiikki Eurooppaa kohtaan	Hyvin dokumentoitu (”vaarallinen”, ”museo”, ”heikoin markkina”); ”paska naapurusto” -ilmaus vahvistamaton
Greerin painostus EU:n teknologialakeja kohtaan	Dokumentoitu: pettymyksenilmaisu, Section 301 -uhkaukset
Viisumirajoitukset EU:n virkamiehille	Vahvistettu: 5 EU:n virkamiestä sai maahantulokiellon USA:han tammikuussa 2026
EU:n yleinen tuomioistuin Apple-DMA-asiassa	Päätös 8. heinäkuuta 2026 – Apple hävisi kaikki kanteet
Digisääntelyn vastaiset lausekkeet kahdenvälisissä sopimuksissa	Vahvistettu USA:n strategia; tarkka lukumäärä 9 maasta vahvistamaton

Pohjaviiva: Transatlanttiset digisääntelyjännitteet ovat korkeimmillaan vuosikymmeniin. USA käyttää kauppaa, viisumeita ja kahdenvälisiä sopimuksia painostaakseen EU:ta perääntymään teknologiasääntelystä, kun taas EU – vahvistettuna heinäkuun 2026 Apple-päätöksellä – pitää pintansa. Tarkka luku ”ainakin yhdeksästä maasta” on todennäköisesti oikea kuvattaessa USA:n kampanjan laajuutta, mutta käytettävissä olevat lähteet eivät sisällä nimenomaista yhdeksän maan listaa.