Hassabisisin ajatuksen ytimessä on ennakkotarkastus: mallin julkaisu voitaisiin pysäyttää, jos sen aiheuttamat riskit ylittäisivät hyväksyttävän tason. Tämä erottaisi ehdotuksen monista nykyisistä tekoälyn hallintamalleista, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen, suosituksiin tai poliittisiin julistuksiin. Ratkaiseva ongelma on kuitenkin edelleen avoin: täydentäisikö tällainen elin nykyisiä kansainvälisiä järjestelyjä vai kilpailisiko se niiden kanssa?

Ehdotus: tekninen valvoja, jolla olisi oikeus painaa taukopainiketta

Hassabis kuvasi suunniteltua elintä ”luottamusta lisääväksi” tekniseksi standardointielimeksi, jota johtavat tekoälylaboratoriot tukisivat . Sen tehtävänä olisi tarjota yhtenäinen ja uskottava arvio siitä, kuinka turvallisia tehokkaimmat tekoälyjärjestelmät ovat ennen niiden päätymistä yleiseen käyttöön.

Elin olisi kansainvälinen, mutta Yhdysvaltain johtama. Hassabisisin mukaan sen standardeja voitaisiin päivittää jopa neljännesvuosittain, kun uusista riskeistä saataisiin lisää tietoa . Brookings-instituutin analyysin mukaan yritysten tavoitteena oli ratkaista maiden toisistaan poikkeavan valvonnan ongelma: tällä hetkellä sama tekoälyjärjestelmä voi joutua hyvin erilaisen viranomaisarvioinnin kohteeksi eri puolilla maailmaa .

Ehdotuksen merkittävin kohta on valtuus keskeyttää julkaisu. Kyse ei olisi ainoastaan siitä, että elin antaisi suosituksia tai varoituksia, vaan siitä, että se voisi estää vaaralliseksi arvioidun mallin käyttöönoton ainakin siihen asti, että riskit olisi tutkittu paremmin.

Évianin G7-kokous: mitä todella päätettiin?

Hassabis esitti ajatuksensa 16.–17. kesäkuuta 2026 Évian-les-Bainsissa järjestetyssä G7-johtajien 52. huippukokouksessa . Tekoälyä käsittelevään työskentelylounaaseen osallistuivat Hassabisisin ja Amodein lisäksi OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman, ranskalaisen Mistral AI:n edustajia sekä presidentti Donald Trump ja muita G7-maiden johtajia. Aiheena oli tekoälyn ”turvallinen, nopea ja tehokas käyttöönotto” .

G7 ei kuitenkaan hyväksynyt Hassabisisin ehdottamaa yleistä keskeytysmekanismia. Kokous tuotti yhdeksän julistusta, joihin kuului niin sanottu Trusted Partners -järjestely. Sen tarkoituksena olisi tarjota liittolaismaille pääsyä kehittyneisiin yhdysvaltalaisiin tekoälymalleihin, joita vientivalvonta tällä hetkellä rajoittaa. Lisäksi G7 hyväksyi etenemissuunnitelman alaikäisten turvallisen digitaalisen toimintaympäristön vahvistamiseksi .

G7:n digitaali- ja teknologiaministerit olivat jo 29. toukokuuta sitoutuneet tekoälyn turvallisuuteen, käyttöönottoon ja digitaaliseen resilienssiin. Julistus ei kuitenkaan antanut millekään elimelle sitovaa oikeutta pysäyttää mallien julkaisuja . Kokouksen lopputulos viittaa siihen, ettei poliittista valmiutta sitovalle globaalille valvojalle vielä ollut .

Stanfordissa rakennettu perustelu kansainväliselle valvonnalle

G7-ehdotusta edelsi Hassabisisin näkyvä julkinen puheenvuorojen sarja. Toukokuussa 2026 Stanford-yliopiston presidentin Jonathan Levinin kanssa käydyssä keskustelussa hän kuvasi tekoälyn nykyvaihetta ”lajitason siirtymäksi”, joka edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Hänen mukaansa ihmiskunnalla on seuraavan vuosikymmenen aikana ”vain vähän liikkumavaraa virheille” .

Stanford Graduate School of Businessin tapahtumassa 18. kesäkuuta Hassabis sanoi lisäksi, että olemme ”singulariteetin juurella” ja että yleisälyn eli AGI:n turvallinen rakentaminen on aikamme tärkein haaste .

Näissä puheenvuoroissa hän loi laajemman perustelun kansainväliselle valvontaelimelle: jos tekoäly kehittyy rajat ylittävänä teknologiana ja nopeammin kuin aiemmat teolliset murrokset, myös riskien arvioinnin pitäisi olla kansainvälistä. Hassabisin vuoden 2026 julkiseen kampanjaan kuului esiintymisiä myös Davosissa, Google I/O -tapahtumassa ja Intian AI Impact Summitissa .

Trumpin kesäkuun määräys: vapaaehtoinen esiaste

Vain kaksi viikkoa ennen G7-kokousta presidentti Trump allekirjoitti 2. kesäkuuta toimeenpanomääräyksen 14409, jonka otsikko oli ”Promoting Advanced Artificial Intelligence Innovation and Security” .

Määräys pyytää tekoälyn kehittäjiä toimittamaan uudet kehittyneet mallinsa vapaaehtoiseen kansallisen turvallisuuden arviointiin ennen julkaisua. Hallinnolla olisi arviointiin enintään 30 päivää .

Ratkaiseva sana on vapaaehtoinen. Määräys ei pakota yrityksiä toimittamaan mallejaan arvioitaviksi, joten kyse on Yhdysvaltoihin rajautuvasta ja Hassabisisin visioon verrattuna huomattavasti kevyemmästä järjestelystä. Valkoinen talo kuvasi sitä siirtymäksi täysin pidättyväisestä linjasta kohti ennakoivaa riskien arviointia .

Määräyksessä ohjattiin liittovaltion virastoja myös perustamaan tekoälyn kyberturvallisuuden tietokeskus ja panemaan nykyisiä rikoslakeja toimeen tekoälyä hyödyntäviä kyberhyökkäyksiä vastaan . Kriitikoiden mukaan määräys ei kuitenkaan velvoita hallitusta tekemään kehittyneiden tekoälytuotteiden turvallisuus- ja kyberturvallisuustestejä .

YK:n suunniteltu tiedepaneeli olisi erilainen ratkaisu

YK on valmistellut Independent International Scientific Panel on AI -paneelia eli IISP-AI:tä. Sen mallina on ilmastonmuutosta arvioiva IPCC. Paneelin tehtävänä olisi tuottaa riippumattomia ja auktoritatiivisia tieteellisiä arvioita tekoälyn kyvykkyyksistä ja riskeistä.

Paneeli olisi kuitenkin ennen kaikkea tieteellinen neuvonantaja, ei valvontaviranomainen. Se voisi tukea päätöksentekoa ja auttaa muodostamaan yhteisen tietopohjan, mutta sillä ei olisi valtuutta seuloa malleja ennen julkaisua tai käyttää veto-oikeutta niiden käyttöönottoon.

Ero Hassabisisin ehdotukseen on näin selvä: YK:n malli keskittyisi tieteelliseen yhteisymmärrykseen, kun taas Hassabisisin ehdottama elin saisi myös operatiivisen tehtävän ja mahdollisen oikeuden keskeyttää käyttöönotto. Samalla vastakkain asettuvat laaja-alainen ja monenkeskinen YK-malli sekä Yhdysvaltain johtama, täytäntöönpanoon kykenevä järjestely.

Täydentäisikö valvoja nykyisiä sääntöjä vai syrjäyttäisikö se ne?

Tekoälyn hallinnassa on tällä hetkellä selvä jännite .

Täydentävässä mallissa Hassabisisin ehdottama elin voisi toimia kansallisten ja monenkeskisten järjestelmien teknisenä tukena. Se voisi tuottaa yhteisen riskistandardin, johon G7:n Trusted Partners -järjestely, EU:n tekoälysäädös ja YK:n tiedepaneeli voisivat viitata. Brookingsin mukaan juuri maiden toisistaan poikkeavan valvonnan vähentäminen oli yritysten ehdotuksen keskeinen tavoite .

Kilpailevassa mallissa Yhdysvaltain johtama koalitio voisi päällekkäistyä YK:n kanssa tai heikentää sen asemaa. Kriitikot pelkäävät, että demokraattisten liittolaisten muodostama ryhmä sivuuttaisi YK:n osallistavamman lähestymistavan, loisi kaksitasoisen hallintomallin ja antaisi yhdysvaltalaisille tekoälylaboratorioille liian suuren vaikutusvallan siihen, mitä pidetään ”vaarallisena” .

Myös G7:n lopputulos kertoo tästä poliittisesta ristiriidasta. Universalistisen keskeytysoikeuden sijaan jäsenmaat etenivät liittolaisten välisen pääsyn ja yhteistyön mallilla. Se viittaa siihen, että sitovan globaalin valvojan perustamiseen ei vielä ole riittävää yhteistä tahtoa .

G7 ei ratkaissut kysymystä. Bloombergin kokousta käsitelleessä analyysissä todettiin, että tekoälyä koskenut työskentelylounas paljasti ehkä enemmän siitä, mitä johtajat eivät vielä ymmärrä, kuin siitä, mistä he pääsivät sopuun .

Mitä ehdotuksesta kannattaa päätellä?

Hassabisisin kesäkuinen aloite on tähän asti konkreettisimpia yritysjohtajien ehdotuksia teknisesti vaikutusvaltaisesta, tekoälymallien ennakkoarviointiin kykenevästä kansainvälisestä elimestä. Sen erityispiirre on mahdollinen oikeus keskeyttää vaarallisen mallin käyttöönotto.

Ehdotus törmää kuitenkin hajanaiseen hallintokenttään. Trumpin määräys perustuu vapaaehtoisuuteen, G7:n julistukset yhteistyöhön ja YK:n paneeli tieteelliseen neuvonantoon. Yhteistä, sitovaa vastausta siihen, kuka keskeytyksen määräisi, miten päätös pantaisiin täytäntöön ja kuinka geopoliittinen jakautuminen vältettäisiin, ei vielä ole .

Hassabisisin ajatuksen ytimessä on ennakkotarkastus: mallin julkaisu voitaisiin pysäyttää, jos sen aiheuttamat riskit ylittäisivät hyväksyttävän tason. Tämä erottaisi ehdotuksen monista nykyisistä tekoälyn hallintamalleista, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen, suosituksiin tai poliittisiin julistuksiin. Ratkaiseva ongelma on kuitenkin edelleen avoin: täydentäisikö tällainen elin nykyisiä kansainvälisiä järjestelyjä vai kilpailisiko se niiden kanssa?

Ehdotus: tekninen valvoja, jolla olisi oikeus painaa taukopainiketta

Hassabis kuvasi suunniteltua elintä ”luottamusta lisääväksi” tekniseksi standardointielimeksi, jota johtavat tekoälylaboratoriot tukisivat . Sen tehtävänä olisi tarjota yhtenäinen ja uskottava arvio siitä, kuinka turvallisia tehokkaimmat tekoälyjärjestelmät ovat ennen niiden päätymistä yleiseen käyttöön.

Elin olisi kansainvälinen, mutta Yhdysvaltain johtama. Hassabisisin mukaan sen standardeja voitaisiin päivittää jopa neljännesvuosittain, kun uusista riskeistä saataisiin lisää tietoa . Brookings-instituutin analyysin mukaan yritysten tavoitteena oli ratkaista maiden toisistaan poikkeavan valvonnan ongelma: tällä hetkellä sama tekoälyjärjestelmä voi joutua hyvin erilaisen viranomaisarvioinnin kohteeksi eri puolilla maailmaa .

Ehdotuksen merkittävin kohta on valtuus keskeyttää julkaisu. Kyse ei olisi ainoastaan siitä, että elin antaisi suosituksia tai varoituksia, vaan siitä, että se voisi estää vaaralliseksi arvioidun mallin käyttöönoton ainakin siihen asti, että riskit olisi tutkittu paremmin.

Évianin G7-kokous: mitä todella päätettiin?

Hassabis esitti ajatuksensa 16.–17. kesäkuuta 2026 Évian-les-Bainsissa järjestetyssä G7-johtajien 52. huippukokouksessa . Tekoälyä käsittelevään työskentelylounaaseen osallistuivat Hassabisisin ja Amodein lisäksi OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman, ranskalaisen Mistral AI:n edustajia sekä presidentti Donald Trump ja muita G7-maiden johtajia. Aiheena oli tekoälyn ”turvallinen, nopea ja tehokas käyttöönotto” .

G7 ei kuitenkaan hyväksynyt Hassabisisin ehdottamaa yleistä keskeytysmekanismia. Kokous tuotti yhdeksän julistusta, joihin kuului niin sanottu Trusted Partners -järjestely. Sen tarkoituksena olisi tarjota liittolaismaille pääsyä kehittyneisiin yhdysvaltalaisiin tekoälymalleihin, joita vientivalvonta tällä hetkellä rajoittaa. Lisäksi G7 hyväksyi etenemissuunnitelman alaikäisten turvallisen digitaalisen toimintaympäristön vahvistamiseksi .

G7:n digitaali- ja teknologiaministerit olivat jo 29. toukokuuta sitoutuneet tekoälyn turvallisuuteen, käyttöönottoon ja digitaaliseen resilienssiin. Julistus ei kuitenkaan antanut millekään elimelle sitovaa oikeutta pysäyttää mallien julkaisuja . Kokouksen lopputulos viittaa siihen, ettei poliittista valmiutta sitovalle globaalille valvojalle vielä ollut .

Stanfordissa rakennettu perustelu kansainväliselle valvonnalle

G7-ehdotusta edelsi Hassabisisin näkyvä julkinen puheenvuorojen sarja. Toukokuussa 2026 Stanford-yliopiston presidentin Jonathan Levinin kanssa käydyssä keskustelussa hän kuvasi tekoälyn nykyvaihetta ”lajitason siirtymäksi”, joka edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Hänen mukaansa ihmiskunnalla on seuraavan vuosikymmenen aikana ”vain vähän liikkumavaraa virheille” .

Stanford Graduate School of Businessin tapahtumassa 18. kesäkuuta Hassabis sanoi lisäksi, että olemme ”singulariteetin juurella” ja että yleisälyn eli AGI:n turvallinen rakentaminen on aikamme tärkein haaste .

Näissä puheenvuoroissa hän loi laajemman perustelun kansainväliselle valvontaelimelle: jos tekoäly kehittyy rajat ylittävänä teknologiana ja nopeammin kuin aiemmat teolliset murrokset, myös riskien arvioinnin pitäisi olla kansainvälistä. Hassabisin vuoden 2026 julkiseen kampanjaan kuului esiintymisiä myös Davosissa, Google I/O -tapahtumassa ja Intian AI Impact Summitissa .

Trumpin kesäkuun määräys: vapaaehtoinen esiaste

Vain kaksi viikkoa ennen G7-kokousta presidentti Trump allekirjoitti 2. kesäkuuta toimeenpanomääräyksen 14409, jonka otsikko oli ”Promoting Advanced Artificial Intelligence Innovation and Security” .

Määräys pyytää tekoälyn kehittäjiä toimittamaan uudet kehittyneet mallinsa vapaaehtoiseen kansallisen turvallisuuden arviointiin ennen julkaisua. Hallinnolla olisi arviointiin enintään 30 päivää .

Ratkaiseva sana on vapaaehtoinen. Määräys ei pakota yrityksiä toimittamaan mallejaan arvioitaviksi, joten kyse on Yhdysvaltoihin rajautuvasta ja Hassabisisin visioon verrattuna huomattavasti kevyemmästä järjestelystä. Valkoinen talo kuvasi sitä siirtymäksi täysin pidättyväisestä linjasta kohti ennakoivaa riskien arviointia .

Määräyksessä ohjattiin liittovaltion virastoja myös perustamaan tekoälyn kyberturvallisuuden tietokeskus ja panemaan nykyisiä rikoslakeja toimeen tekoälyä hyödyntäviä kyberhyökkäyksiä vastaan . Kriitikoiden mukaan määräys ei kuitenkaan velvoita hallitusta tekemään kehittyneiden tekoälytuotteiden turvallisuus- ja kyberturvallisuustestejä .

YK:n suunniteltu tiedepaneeli olisi erilainen ratkaisu

YK on valmistellut Independent International Scientific Panel on AI -paneelia eli IISP-AI:tä. Sen mallina on ilmastonmuutosta arvioiva IPCC. Paneelin tehtävänä olisi tuottaa riippumattomia ja auktoritatiivisia tieteellisiä arvioita tekoälyn kyvykkyyksistä ja riskeistä.

Paneeli olisi kuitenkin ennen kaikkea tieteellinen neuvonantaja, ei valvontaviranomainen. Se voisi tukea päätöksentekoa ja auttaa muodostamaan yhteisen tietopohjan, mutta sillä ei olisi valtuutta seuloa malleja ennen julkaisua tai käyttää veto-oikeutta niiden käyttöönottoon.

Ero Hassabisisin ehdotukseen on näin selvä: YK:n malli keskittyisi tieteelliseen yhteisymmärrykseen, kun taas Hassabisisin ehdottama elin saisi myös operatiivisen tehtävän ja mahdollisen oikeuden keskeyttää käyttöönotto. Samalla vastakkain asettuvat laaja-alainen ja monenkeskinen YK-malli sekä Yhdysvaltain johtama, täytäntöönpanoon kykenevä järjestely.

Täydentäisikö valvoja nykyisiä sääntöjä vai syrjäyttäisikö se ne?

Tekoälyn hallinnassa on tällä hetkellä selvä jännite .

Täydentävässä mallissa Hassabisisin ehdottama elin voisi toimia kansallisten ja monenkeskisten järjestelmien teknisenä tukena. Se voisi tuottaa yhteisen riskistandardin, johon G7:n Trusted Partners -järjestely, EU:n tekoälysäädös ja YK:n tiedepaneeli voisivat viitata. Brookingsin mukaan juuri maiden toisistaan poikkeavan valvonnan vähentäminen oli yritysten ehdotuksen keskeinen tavoite .

Kilpailevassa mallissa Yhdysvaltain johtama koalitio voisi päällekkäistyä YK:n kanssa tai heikentää sen asemaa. Kriitikot pelkäävät, että demokraattisten liittolaisten muodostama ryhmä sivuuttaisi YK:n osallistavamman lähestymistavan, loisi kaksitasoisen hallintomallin ja antaisi yhdysvaltalaisille tekoälylaboratorioille liian suuren vaikutusvallan siihen, mitä pidetään ”vaarallisena” .

Myös G7:n lopputulos kertoo tästä poliittisesta ristiriidasta. Universalistisen keskeytysoikeuden sijaan jäsenmaat etenivät liittolaisten välisen pääsyn ja yhteistyön mallilla. Se viittaa siihen, että sitovan globaalin valvojan perustamiseen ei vielä ole riittävää yhteistä tahtoa .

G7 ei ratkaissut kysymystä. Bloombergin kokousta käsitelleessä analyysissä todettiin, että tekoälyä koskenut työskentelylounas paljasti ehkä enemmän siitä, mitä johtajat eivät vielä ymmärrä, kuin siitä, mistä he pääsivät sopuun .

Mitä ehdotuksesta kannattaa päätellä?

Hassabisisin kesäkuinen aloite on tähän asti konkreettisimpia yritysjohtajien ehdotuksia teknisesti vaikutusvaltaisesta, tekoälymallien ennakkoarviointiin kykenevästä kansainvälisestä elimestä. Sen erityispiirre on mahdollinen oikeus keskeyttää vaarallisen mallin käyttöönotto.

Ehdotus törmää kuitenkin hajanaiseen hallintokenttään. Trumpin määräys perustuu vapaaehtoisuuteen, G7:n julistukset yhteistyöhön ja YK:n paneeli tieteelliseen neuvonantoon. Yhteistä, sitovaa vastausta siihen, kuka keskeytyksen määräisi, miten päätös pantaisiin täytäntöön ja kuinka geopoliittinen jakautuminen vältettäisiin, ei vielä ole .