Lännen irtautuminen Kiinasta maksaisi 23,6 biljoonaa dollaria

Inflaatioriskit

Tutkimus varoittaa, että irtautumisprosessi itsessään voi nostaa inflaatiota jopa 2,5 prosenttiyksiköllä tietyissä skenaarioissa, koska tuotantokustannukset nousevat, kun tuotantoa siirretään pois Kiinan halvoista toimitusketjuista .

Täydellinen irtautuminen vs. riskien vähentäminen

EY-Parthenonin tutkimus vertaa kahta lähestymistapaa:

• Täydellinen irtautuminen – 23,6 biljoonan dollarin luku edustaa täydellisen ja jyrkän eron kustannuksia Kiinan toimitusketjuista. Tämä vaatisi infrastruktuurin, T&K-toiminnan, ohjelmistojen, valmistuksen ja logistiikan kopioimista alusta alkaen .
• Riskien vähentäminen – eurooppalaisten johtajien suosima lähestymistapa (näkyy myös EU:n virallisessa strategiassa). Se on kohdennetumpi ja pyrkii vähentämään riippuvuuksia vain kapealla joukolla strategisia aloja sen sijaan, että taloudelliset siteet katkaistaisiin kokonaan. Tutkimus viittaa siihen, että riskien vähentäminen olisi huomattavasti halvempaa, vaikka raportti keskittyy täydellisen irtautumisen skenaarioon äärimmäisen riskin kvantifioimiseksi .

Eurooppalaiset päättäjät ovat johdonmukaisesti kannattaneet "riskien vähentämistä, ei irtautumista", kuten vuoden 2024 Euroopan parlamentin tutkimuksessa todetaan .

Eniten kärsivät alat

EY-Parthenonin analyysi tunnistaa neljä alaa, joille toimitusketjujen uudelleenrakentaminen aiheuttaa suurimmat kustannukset :

• Lääkkeet – suuri riippuvuus Kiinan vaikuttavista lääkeaineista (API)
• Puolijohteet – keskittynyt sirujen valmistus ja materiaalien toimitus Kiinassa/Taiwanissa
• Puhdas energia – aurinkopaneelit, akut, tuuliturbiinien komponentit (Kiina hallitsee maailmanlaajuista tuotantoa)
• Kriittiset mineraalit – harvinaiset maametallit, litium, koboltin jalostus (Kiina hallitsee noin 60–90 prosenttia jalostuksesta)

Myös Yhdysvaltain kauppakamarin erillinen analyysi mainitsee samat alat sekä ICT-/pilviteknologiat ja puolustukseen liittyvät teknologiat haavoittuvimmiksi .

Laajempi konteksti: olemassa olevat länsimaiden toimet

Yhdysvaltojen kriittisten mineraalien panostukset: Yhdysvallat on sitoutunut käyttämään noin 30 miljardia dollaria Inflation Reduction Act- ja CHIPS Act -lakien kautta kotimaiseen kriittisten mineraalien jalostukseen, akkujen toimitusketjuihin ja puolijohteiden valmistukseen (lähde viittaa laajempaan Yhdysvaltain strategiseen investointikehykseen).

EU:n polkumyyntitutkimus kiinalaisista ankkojen tuonnista: Erillisessä mutta aiheeseen liittyvässä kauppatoimessa EU on aloittanut uuden polkumyyntitutkimuksen kiinalaisista ankkojen tuonnista, mikä kuvastaa länsimaiden laajempaa tapaa käyttää kauppapoliittisia välineitä tuontiriippuvuuksien hallintaan Kiinasta .

Kiinan toimitusketjujen hallitseva asema on taustalla oleva tekijä – Kiina on maailman suurin valmistaja, suurin viejä ja hallitseva kriittisten raaka-aineiden jalostaja. Euroopan keskuspankki on erikseen todennut, että vientirajoitusten alaisten elintärkeiden tuotantopanosten määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2009 .

Yhteenveto: EY-Parthenonin tutkimus asettaa täydelliselle irtautumiselle karun hintalapun (23,6 biljoonaa dollaria 25 vuodessa, josta 13,7 biljoonaa dollaria yksin Yhdysvalloille) ja arvioi inflaatioriskiksi 2,5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan eurooppalaiset johtajat jatkavat kapeamman "riskien vähentämisen" linjan suosimista, joka keskittyy lääkkeisiin, puolijohteisiin, puhtaaseen energiaan ja kriittisiin mineraaleihin – aloihin, joilla Yhdysvallat ja EU ovat jo alkaneet investoida ja käyttää kauppapuolustusta.