YK lisäsi Israelin seksuaalisen väkivallan listalle – Palestiinan lähettiläs vaatii toimia

Raportin mukaan YK vahvisti 31 israelilaisiin joukkoihin liitettyä seksuaalisen väkivallan tapausta palestiinalaisia vastaan Gazassa ja Länsirannalla. Tapausten joukossa oli pidätettyjen seksuaalista pahoinpitelyä. Kolmetoista tapausta ajoittui vuoteen 2025 ja 18 vuosille 2023–2024. Uhrien joukossa oli 14 miestä, seitsemän naista, yhdeksän poikaa ja yksi tyttö.

Listauksessa mainitaan Israelin puolustusvoimat, Israelin vankilaviranomainen alayksiköineen, mukaan lukien Nachshon-yksikkö ja Keter-erikoisjoukot, Israelin turvallisuuspalvelu Shin Bet sekä poliisin terrorisminvastainen yksikkö. Raportissa kuvataan muun muassa toistuvia joukkoraiskauksia ja seksuaalisen väkivallan käyttöä kidutuksen muotona.

Listaus on poliittisesti merkittävä, mutta se ei ole tuomioistuimen ratkaisu eikä itsessään tarkoita rikosoikeudellista tuomiota. Kansainvälisen oikeuden asiantuntija Harout Ekmanian korosti Arab Newsille, ettei kyse ole oikeuden päätöksestä.

Seksuaalinen väkivalta lisääntyi maailmanlaajuisesti

YK:n raportti nosti esiin myös konfliktien aikaisen seksuaalisen väkivallan jyrkän maailmanlaajuisen kasvun. Vuonna 2025 YK vahvisti 9 788 tapausta, mikä oli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. YK:n erityisedustajan Pramila Pattenin mukaan tapaukset olivat poikkeuksellisen raakoja ja kohdistuivat ylivoimaisesti naisiin ja tyttöihin. Raportin liitteessä nimettiin yhteensä 77 valtiollista ja ei-valtiollista toimijaa.

Mansour: turvallisuusneuvosto ei voi vaieta

Palestiinan pysyvä tarkkailija YK:ssa Riyad Mansour vaati 9. heinäkuuta 2026 järjestetyssä turvallisuusneuvoston istunnossa, että Israel saatetaan vastuuseen palestiinalaisiin kohdistuneista rikkomuksista. Lisäksi hän vaati kansainvälisille tutkijoille rajoittamatonta pääsyä miehitetyille palestiinalaisalueille.

”Turvallisuusneuvosto ei voi pysyä hiljaa. Sen on toimittava”, Mansour sanoi. Arabiryhmän ja Islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n lähettiläiden ympäröimänä hän painotti, että seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneiden on jouduttava oikeuden eteen eikä rankaisemattomuutta pidä enää hyväksyä.

Israel syyttää YK:ta puolueellisuudesta

Israel reagoi listaukseen voimakkaasti. YK-suurlähettiläs Danny Danon syytti järjestöä Israelin epäoikeudenmukaisesta nostamisesta erityiseen asemaan ja väitti, että Guterresiin kohdistettiin voimakasta poliittista painostusta Israelin lisäämiseksi listalle sen jälkeen, kun Hamas oli jo mukana samassa liitteessä.

Danon ilmoitti Israelin katkaisevan suhteet Guterresiin. Hän vaati YK:ta julkaisemaan kaikki listauspäätökseen liittyvät sisäiset sähköpostit ja viestit sekä vaati YK:n konfliktien aikaisen seksuaalisen väkivallan erityisedustajan Pramila Pattenin eroa. Israelin ulkoministeriö kutsui päätöstä ”selvästi puolueelliseksi ja politisoiduksi”.

Kiista raportin todentamisesta

Kiistaa lisäsi Pattenin lausunto, jonka mukaan hän ei ollut itse nähnyt todisteita. Hän sanoi, ettei hänen toimistonsa tehtävänä ollut todentaa aineistoa henkilökohtaisesti eikä hän olisi vieraillut pidätyslaitoksessa, vaikka Israel olisi tarjonnut siihen mahdollisuuden.

Lausuntoa arvostelivat Israelin viranomaiset ja osa kommentaattoreista. Samalla YK:n raportissa todetaan, että siinä käsitellyt tapaukset perustuvat YK:n käyttämiin dokumentaatio-, todistaja- ja tutkintamenettelyihin.

Saudi-Arabia ja EU vaativat seurauksia

Saudi-Arabia tuki OIC:n kautta Israelin lisäämistä listalle ja vaati, että listauksen jälkeen seuraa konkreettisia toimia. OIC kuvasi päätöstä palestiinalaisten uhrien kannalta oikeudelliseksi ja humanitaariseksi voitoksi sekä kehotti kansainvälistä yhteisöä saattamaan Israelin vastuuseen.

Euroopan unioni puolestaan vaati täyttä vastuuseen saattamista ja kansainvälisille tutkijoille esteetöntä pääsyä miehitetyille palestiinalaisalueille. EU:n mukaan kaikkien osapuolten, myös Israelin, on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Listauksen ei pitäisi jäädä symboliseksi, vaan sen pitäisi johtaa merkityksellisiin vastuutoimiin.

Mitä listauksesta seuraa?

YK:n listauksella on huomattava diplomaattinen ja poliittinen painoarvo, vaikka se ei ole oikeudellinen tuomio. Turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2242 (2015) mukaan toistuvasti liitteeseen merkityt valtiolliset toimijat eivät saa osallistua YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

Turvallisuusneuvosto ei ole vielä tehnyt 9. heinäkuuta käydyn keskustelun jälkeen muodollista päätöstä. Jäsenet ovat tiettävästi jatkaneet seuraavista toimista epävirallisia neuvotteluja.

Listaus kiristää entisestään Israelin ja YK:n välejä. OIC ja EU ovat ilmoittaneet jatkavansa vastuuseen saattamista koskevien mekanismien vaatimista, mutta etenemistapa on epävarma turvallisuusneuvoston syvien geopoliittisten jakolinjojen vuoksi.