Peskov ei antanut ymmärtää Kremlin olevan julkisesti ärtynyt. Hänen mukaansa Putin on edelleen valmis vuoropuheluun. Silti toteutumatta jäänyt yhteydenotto on diplomaattisesti merkittävä torjunta: Valkoinen talo ei ole toistaiseksi esittänyt muuta selitystä kuin Kremlin arvion Trumpin kiireisyydestä .

Mitä puhelun väliin jääminen kertoo Yhdysvaltain ja Venäjän suhteista?

Suora yhteydenpito on hidastunut

Trumpin ainoa suora puhelu Putinille osui ennen huippukokousta, ei sen jälkeen. Tämä käänsi päälaelleen sen järjestyksen, jota liittolaiset olivat odottaneet: kokouksen piti toimia painostuskeinona ja luoda pohja seuranneelle puhelulle, mutta puhelusta ei tullutkaan kokouksen konkreettista jatkoa .

Yksi väliin jäänyt puhelu ei yksin ratkaise suurvaltadiplomatian suuntaa. Se kuitenkin vahvistaa kuvaa siitä, ettei Trumpin henkilökohtainen välityspyrkimys ole tuottanut odotettua etenemistä Ukrainan rauhanneuvotteluissa.

Trumpin esiintyminen herätti kysymyksiä liittokunnassa

Ankarassa Trump puhui julkisuudessa Venäjän presidentin puolesta, arvosteli Nato-liittolainen Espanjaa ja toisti vaatimuksensa Tanskalle kuuluvasta Grönlannista. Tämä loi vaikutelman, että hän suojasi Moskovaa liittokunnan painostukselta .

Trump myös uhkasi katkaista Yhdysvaltain kauppasuhteet Espanjaan, mutta muutti myöhemmin sävyään ja sanoi kokouksessa olleen "paljon rakkautta" ja yhtenäisyyttä. Naton pääsihteeri Mark Rutte vakuutti liittokunnan palanneen yhtenäiseksi kokouksen loppuun mennessä .

Rauhansuunnitelman vauhti on hiipunut

Trump ehdotti elokuussa 2025 Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaamista sodan lopettamiseksi. Suunnitelma kuitenkin kariutui lokakuuhun mennessä . Luvatun heinäkuun puhelun peruuntuminen on uusi merkki siitä, että Trumpin välittämäksi kaavailtu rauhanprosessi on pysähtynyt.

Ankaran Nato-kokouksen tärkeimmät tulokset Ukrainalle

Diplomaattisten jännitteiden rinnalla huippukokous tuotti Ukrainalle useita konkreettisia sitoumuksia:

• Vähintään 70 miljardin euron sotilaallinen tuki: Euroopan Nato-maat ja Kanada sitoutuivat toimittamaan Ukrainalle vähintään 70 miljardin euron eli noin 80 miljardin dollarin edestä sotilaallista tukea. Vuodelle 2027 odotetaan vastaavan suuruusluokan panosta . Kahden vuoden kokonaismääräksi arvioidaan näin vähintään 140 miljardia euroa .
• Patriot-tuotannon mahdollistaminen Ukrainassa: Nato-johtajat hyväksyivät suunnitelmat, joiden perusteella Ukrainalle voidaan myöntää tuotantolisenssi Patriot-ilmapuolustusjärjestelmää varten. Tavoitteena on, että Ukraina voisi valmistaa järjestelmän osia kotimaassa .
• 300 miljoonan dollarin Patriot-ohjuspaketti: Zelenskyi vahvisti kokouksessa uuden PAC-3-torjuntaohjusten rahoituksen Ukrainalle .
• Venäjä nimettiin pitkäaikaiseksi uhaksi: Huippukokouksen julkilausumassa Venäjä määriteltiin Euroatlanttisen alueen pitkäaikaiseksi turvallisuusuhaksi .
• Liittokunnan sisäiset ristiriidat nousivat näkyviin: Trumpin Espanjaa koskeneet kauppavaatimukset ja Grönlantiin liittyneet lausunnot horjuttivat kokousta hetkittäin, vaikka Naton johto korosti lopputuloksen olleen yhtenäinen .

Arvio: Putin saattaa valita eskalaation neuvottelujen sijaan

Reuters kertoi 9. heinäkuuta kolmeen Kremlin lähellä olevaan lähteeseen vedoten, että Putin torjuu rauhanneuvotteluihin kohdistuvat kehotukset. Lähteiden mukaan sodan eskaloitumisen todennäköisyys lähikuukausina on suuri . Kyse on lähteiden arviosta, ei varmistetusta päätöksestä.

Arvion taustalla mainitaan useita tekijöitä:

• Ukrainan iskut syvälle Venäjälle: Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja satamiin ovat koventaneet Kremlin linjaa. Vuonna 2026 iskuja on raportoitu 194, mikä on 11 kertaa enemmän kuin vuonna 2025 .
• Vaara sodan laajenemisesta: CNN:n ja The Telegraphin analyysien mukaan Venäjä saattaa harkita konfliktin niin sanottua horisontaalista laajentamista. Se voisi tarkoittaa hybridihyökkäyksiä Naton itäisellä sivustalla, esimerkiksi Baltian maissa tai Puolassa, sen sijaan että Moskova hyväksyisi Ukrainan rintaman pattitilanteen .
• Naton yhtenäisyyden testaaminen: Länsimaiset tiedusteluviranomaiset ovat arvioineet, että Venäjä voisi käynnistää rajatun hybridioperaation Nato-maata vastaan kokeillakseen liittokunnan yhtenäisyyttä. Trumpin huippukokouksessa esittämät ristiriitaiset viestit ovat lisänneet kysymyksiä Yhdysvaltain sitoutumisesta .

Johtopäätös

Trumpin soittamatta jäänyt puhelu on tuorein merkki siitä, että hänen henkilökohtainen diplomatiansa Putinin kanssa on ajautunut vaikeuksiin. Ankaran Nato-kokouksen käytännön tulokset vahvistivat Ukrainan puolustusta: maalle luvattiin laajaa pitkäaikaista sotilaallista tukea ja Patriot-tuotannon yhteistyötä.

Putinin ei kuitenkaan näytä näiden tietojen perusteella olevan siirtymässä kohti neuvottelupöytää. Päinvastoin Kremlin lähellä olevien lähteiden arviot ja varoitukset mahdollisesta hybridieskalaatiosta viittaavat siihen, että sodan seuraava vaihe voi olla aiempaa vaarallisempi.

Peskov ei antanut ymmärtää Kremlin olevan julkisesti ärtynyt. Hänen mukaansa Putin on edelleen valmis vuoropuheluun. Silti toteutumatta jäänyt yhteydenotto on diplomaattisesti merkittävä torjunta: Valkoinen talo ei ole toistaiseksi esittänyt muuta selitystä kuin Kremlin arvion Trumpin kiireisyydestä .

Mitä puhelun väliin jääminen kertoo Yhdysvaltain ja Venäjän suhteista?

Suora yhteydenpito on hidastunut

Trumpin ainoa suora puhelu Putinille osui ennen huippukokousta, ei sen jälkeen. Tämä käänsi päälaelleen sen järjestyksen, jota liittolaiset olivat odottaneet: kokouksen piti toimia painostuskeinona ja luoda pohja seuranneelle puhelulle, mutta puhelusta ei tullutkaan kokouksen konkreettista jatkoa .

Yksi väliin jäänyt puhelu ei yksin ratkaise suurvaltadiplomatian suuntaa. Se kuitenkin vahvistaa kuvaa siitä, ettei Trumpin henkilökohtainen välityspyrkimys ole tuottanut odotettua etenemistä Ukrainan rauhanneuvotteluissa.

Trumpin esiintyminen herätti kysymyksiä liittokunnassa

Ankarassa Trump puhui julkisuudessa Venäjän presidentin puolesta, arvosteli Nato-liittolainen Espanjaa ja toisti vaatimuksensa Tanskalle kuuluvasta Grönlannista. Tämä loi vaikutelman, että hän suojasi Moskovaa liittokunnan painostukselta .

Trump myös uhkasi katkaista Yhdysvaltain kauppasuhteet Espanjaan, mutta muutti myöhemmin sävyään ja sanoi kokouksessa olleen "paljon rakkautta" ja yhtenäisyyttä. Naton pääsihteeri Mark Rutte vakuutti liittokunnan palanneen yhtenäiseksi kokouksen loppuun mennessä .

Rauhansuunnitelman vauhti on hiipunut

Trump ehdotti elokuussa 2025 Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaamista sodan lopettamiseksi. Suunnitelma kuitenkin kariutui lokakuuhun mennessä . Luvatun heinäkuun puhelun peruuntuminen on uusi merkki siitä, että Trumpin välittämäksi kaavailtu rauhanprosessi on pysähtynyt.

Ankaran Nato-kokouksen tärkeimmät tulokset Ukrainalle

Diplomaattisten jännitteiden rinnalla huippukokous tuotti Ukrainalle useita konkreettisia sitoumuksia:

• Vähintään 70 miljardin euron sotilaallinen tuki: Euroopan Nato-maat ja Kanada sitoutuivat toimittamaan Ukrainalle vähintään 70 miljardin euron eli noin 80 miljardin dollarin edestä sotilaallista tukea. Vuodelle 2027 odotetaan vastaavan suuruusluokan panosta . Kahden vuoden kokonaismääräksi arvioidaan näin vähintään 140 miljardia euroa .
• Patriot-tuotannon mahdollistaminen Ukrainassa: Nato-johtajat hyväksyivät suunnitelmat, joiden perusteella Ukrainalle voidaan myöntää tuotantolisenssi Patriot-ilmapuolustusjärjestelmää varten. Tavoitteena on, että Ukraina voisi valmistaa järjestelmän osia kotimaassa .
• 300 miljoonan dollarin Patriot-ohjuspaketti: Zelenskyi vahvisti kokouksessa uuden PAC-3-torjuntaohjusten rahoituksen Ukrainalle .
• Venäjä nimettiin pitkäaikaiseksi uhaksi: Huippukokouksen julkilausumassa Venäjä määriteltiin Euroatlanttisen alueen pitkäaikaiseksi turvallisuusuhaksi .
• Liittokunnan sisäiset ristiriidat nousivat näkyviin: Trumpin Espanjaa koskeneet kauppavaatimukset ja Grönlantiin liittyneet lausunnot horjuttivat kokousta hetkittäin, vaikka Naton johto korosti lopputuloksen olleen yhtenäinen .

Arvio: Putin saattaa valita eskalaation neuvottelujen sijaan

Reuters kertoi 9. heinäkuuta kolmeen Kremlin lähellä olevaan lähteeseen vedoten, että Putin torjuu rauhanneuvotteluihin kohdistuvat kehotukset. Lähteiden mukaan sodan eskaloitumisen todennäköisyys lähikuukausina on suuri . Kyse on lähteiden arviosta, ei varmistetusta päätöksestä.

Arvion taustalla mainitaan useita tekijöitä:

• Ukrainan iskut syvälle Venäjälle: Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja satamiin ovat koventaneet Kremlin linjaa. Vuonna 2026 iskuja on raportoitu 194, mikä on 11 kertaa enemmän kuin vuonna 2025 .
• Vaara sodan laajenemisesta: CNN:n ja The Telegraphin analyysien mukaan Venäjä saattaa harkita konfliktin niin sanottua horisontaalista laajentamista. Se voisi tarkoittaa hybridihyökkäyksiä Naton itäisellä sivustalla, esimerkiksi Baltian maissa tai Puolassa, sen sijaan että Moskova hyväksyisi Ukrainan rintaman pattitilanteen .
• Naton yhtenäisyyden testaaminen: Länsimaiset tiedusteluviranomaiset ovat arvioineet, että Venäjä voisi käynnistää rajatun hybridioperaation Nato-maata vastaan kokeillakseen liittokunnan yhtenäisyyttä. Trumpin huippukokouksessa esittämät ristiriitaiset viestit ovat lisänneet kysymyksiä Yhdysvaltain sitoutumisesta .

Johtopäätös

Trumpin soittamatta jäänyt puhelu on tuorein merkki siitä, että hänen henkilökohtainen diplomatiansa Putinin kanssa on ajautunut vaikeuksiin. Ankaran Nato-kokouksen käytännön tulokset vahvistivat Ukrainan puolustusta: maalle luvattiin laajaa pitkäaikaista sotilaallista tukea ja Patriot-tuotannon yhteistyötä.

Putinin ei kuitenkaan näytä näiden tietojen perusteella olevan siirtymässä kohti neuvottelupöytää. Päinvastoin Kremlin lähellä olevien lähteiden arviot ja varoitukset mahdollisesta hybridieskalaatiosta viittaavat siihen, että sodan seuraava vaihe voi olla aiempaa vaarallisempi.