Väite jatkaa aiempaa keskustelua Kiinan vaikutusvallasta Venäjään. Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Antony Blinken sanoi tammikuussa 2025 Financial Timesin haastattelussa, että Kiina oli todennäköisesti varoittanut Venäjää ydinaseiden käytöstä Ukrainassa: ”Meillä on syytä uskoa, että Kiina oli yhteydessä Venäjään [ydinaseista] ja sanoi: ’Älkää menkö sille tielle.’”
Myös Yhdysvaltain puolustusministeriön entinen alivaltiosihteeri Robert Wilkie väitti joulukuussa 2025, että Kiina oli välittänyt Vladimir Putinille hyvin suoran viestin ydinaseisiin turvautumisesta .
Zelenskyy vahvisti, että hän ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskustelivat Ankarassa Kiinan roolista ja mahdollisesta osallistumisesta sotaan sekä rauhanneuvotteluihin .
Zelenskyyn mukaan puhetta oli Kiinan ”roolista tässä sodassa, sen osallistumisesta tai mahdollisesta osallistumisesta sekä sen valmiuksista neuvotteluprosessissa” . Hän kertoi käsitelleensä Kiinaa myös eurooppalaisten johtajien kanssa, mutta ei paljastanut, mitä Trump tarkalleen sanoi Pekingistä .
Keskustelu käytiin aikana, jolloin Yhdysvallat pyrkii aktiivisesti saamaan Kiinan mukaan sodan lopettamista koskeviin diplomaattisiin pyrkimyksiin. Kesäkuussa 2026 Trumpin kerrottiin vedonneen Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin Pekingissä järjestetyssä huippukokouksessa, jotta tämä auttaisi palauttamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvottelupöytään . Kiina oli jo helmikuussa 2025 ilmaissut G20-kokouksessa tukensa Trumpin rauhanaloitteelle .
Trump kertoi Zelenskyylle Ankarassa, että Yhdysvallat myöntää Ukrainalle luvan valmistaa Patriot-ilmapuolustusjärjestelmiä Yhdysvaltain lisenssillä .
”Yksi asioista, joista aiomme puhua, on se, että annamme teille luvan valmistaa Patrioteja. Aika hienoa, eikö?” Trump sanoi Zelenskyylle .
Ukraina on pitkään pyytänyt oikeutta valmistaa Patriot-järjestelmien torjuntaohjuksia itse. Lupa voisi vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimituksista ja vahvistaa Ukrainan omaa puolustusteollisuutta, mutta tuotannon käynnistämiseen liittyy edelleen merkittäviä teknisiä ja teollisia haasteita .
Yhdysvallat oli aiemmin myöntänyt vastaavia tuotantolupia vain Saksalle ja Japanille .
NATO-kokouksen yhteydessä julkistetun Ukrainan tukipaketin koosta liikkuu toisistaan poikkeavia lukuja. Useat tiedotusvälineet, muun muassa India Today, raportoivat liittolaisten luvanneen Ukrainalle noin 80 miljardia dollaria uutta tukea .
Syyrian valtiollinen SANA kertoi Reutersiin ja Anadolu Agencyyn viitaten kokonaismääräksi 140 miljardia dollaria . Lisäksi kesäkuussa julkaistussa Eurointegrationin ennakkotiedossa puhuttiin 140 miljardin euron tukipaketista kahdelle vuodelle .
Noin 80 miljardin dollarin arvio on kuitenkin lähdeaineiston perusteella laajemmin englanninkielisessä valtamediassa esillä. Eri lukujen taustalla voi olla eroja siinä, lasketaanko mukaan uusi rahoitus, aiemmin luvattu tuki vai pidemmän aikavälin kokonaispaketit.
Kokouksessa julkistettiin myös uusia puolustushankintoja. NATO:n pääsihteeri Mark Rutte kuvasi tapahtumaa liittokunnan ”koordinoiduksi teollisen toimituksen hetkeksi” .
Ilmoitettuihin sopimuksiin kuului yhdysvaltalaisen Northrop Grummanin droonien ja ruotsalaisen Saabin lentokoneiden hankintoja. Yhdysvallat kävi lisäksi Saksan ja muiden maiden kanssa keskusteluja yhteisestä tuotannosta .
Ankaran kokouksen keskeinen viesti oli siten kaksijakoinen: Ukraina sai poliittisen lupauksen Patriot-tuotannon aloittamisesta, mutta samalla tukilupausten lopullinen laajuus ja käytännön toimeenpano jäivät osin avoimiksi.