Iranin ydinsulkusopimusvaroitus kytkeytyy Persianlahden nopeasti kärjistyvään konfliktiin

"Nyt on aika vetäytyä ydinsulkusopimuksesta", Rezaei totesi lähteiden mukaan .

Lausunto ei jäänyt yksittäiseksi poliittiseksi puheenvuoroksi. Iranin parlamentin käsittelyyn tuotiin nopeutettu lakiesitys, jonka esitteli kansanedustaja Malek Shariati. Esityksen nimi oli ”Iranin kansan ydinoikeuksien tukeminen”, ja siinä ehdotettiin kolmea keskeistä toimenpidettä:

• Iran vetäytyisi muodollisesti ydinsulkusopimuksesta.
• Ydinsopimukseen liittyviä Iranin sitoumuksia koskeva aiempi laki kumottaisiin.
• Iranin ydinohjelmalle luotaisiin uusi linjaus ja uusi kansainvälisen yhteistyön kehys .

Ydinsulkusopimuksesta vetäytyminen ei itsessään tarkoittaisi, että Iran olisi jo päättänyt valmistaa ydinaseen. Se kuitenkin poistaisi yhden keskeisen kansainvälisen sitoumuskehyksen ja lisäisi epävarmuutta Iranin ydinohjelman valvonnasta.

Viittaukset ydindoktriinin muuttamiseen

Reutersin 26. maaliskuuta 2026 julkaisemien tietojen mukaan Iranin kovan linjan kannattajat olivat voimistaneet vaatimuksia maan ydindoktriinin muuttamisesta. Lähteissä tämä tarkoittaa mahdollista siirtymistä kohti ydinaseen tavoittelua pelotteen palauttamiseksi .

Rezaein johtamalla parlamentaarisella valiokunnalla oli keskeinen rooli ydinsulkusopimuksesta vetäytymistä koskevan lakihankkeen edistämisessä. Samalla Iranin viranomaiset korostivat edelleen, ettei Teheran ole tavoitellut eikä aio tavoitella ydinaseita . Kesäkuuhun mennessä ainakin neljä iranilaista virallista lausuntoa vahvisti, että vetäytymisvaihtoehtoa arvioitiin aktiivisesti . Arms Control Association vahvisti, että vetäytymistä koskeva lakiesitys oli tuotu parlamenttiin .

Näin syntyi ristiriitainen viesti: Iran sanoi ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, mutta samanaikaisesti parlamentissa ja vaikutusvaltaisten poliitikkojen puheissa alettiin käsitellä sopimusvelvoitteiden purkamista ja mahdollista ydindoktriinin muutosta.

Sotilaallinen kärjistyminen kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa

Ydinsulkusopimusta koskeva uhka kytkeytyi suoraan sotilaalliseen tilanteeseen. Yhdysvallat ja Iran vaihtoivat iskuja, ja Hormuzinsalmen kaupallinen liikenne joutui konfliktin keskiöön.

27. kesäkuuta: iskut ja vastaiskut

Yhdysvaltojen joukot iskivät Iranin sotilaallisiin valvonta-, viestintä- ja ilmatorjuntakohteisiin. Iranin vallankumouskaartiin kuuluva IRGC puolestaan väitti tuhonneensa kahdeksan Yhdysvaltojen sotilaskohdetta Kuwaitissa ja Bahrainissa .

Yhdysvallat kertoi iskeneensä Iraniin vastauksena Hormuzinsalmessa tapahtuneeseen öljytankkeriin kohdistuneeseen lennokki-iskuun. IRGC ilmoitti kohdistaneensa vastatoimia useisiin Yhdysvaltojen sotilaskohteisiin alueella .

7.–9. heinäkuuta: laajempi iskujen aalto

Yhdysvaltojen mukaan Iran oli hyökännyt kolmeen kaupalliseen alukseen Hormuzinsalmessa. Tämän jälkeen Yhdysvaltojen asevoimat käynnistivät ”voimakkaiksi” kuvaillut iskut Irania vastaan . Yhdysvaltain Lähi-idän joukkojen komentokeskus CENTCOM ilmoitti osuneensa yli 80 kohteeseen täsmäaseilla .

Yhdysvallat rajoitti samalla Iranin mahdollisuuksia myydä raakaöljyä avoimesti maailmanmarkkinoilla . Seuraavana päivänä presidentti Donald Trump sanoi kolmen viikon tulitaukosopimuksen olevan ”ohi” ja varoitti Iranin joutuvan maksamaan hinnan neuvottelujen pysähtymisestä . Yhdysvallat jatkoi iskuja toisena peräkkäisenä päivänä .

Iran vastasi ohjus- ja lennokki-iskuilla Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin Bahrainissa ja Kuwaitissa. IRGC:n laivasto ja ilmailujoukot väittivät iskeneensä yhteensä 85 yhdysvaltalaiseen sotilaskohteeseen . Kohteisiin kuului infrastruktuuria Juffairin alueella Manamassa. Alueella sijaitsee Yhdysvaltojen laivaston 5. laivaston tukikohta .

Miten ydinsulkusopimusuhka liittyy iskujen kierteeseen?

Rezaein lausunnot tarjoavat poliittisen perustelun mahdolliselle sopimusvelvoitteiden purkamiselle. Iranin kovan linjan edustajat voivat käyttää ydinkohteisiin kohdistuneita iskuja todisteena siitä, ettei ydinsulkusopimus heidän näkemyksensä mukaan tarjoa maalle turvallisuustakuuta.

Kehitys voidaan tiivistää kolmeen rinnakkaiseen rintamaan:

1. Poliittinen ja oikeudellinen rintama: Parlamentin lakiesitys ja Rezaein lausunnot pyrkivät avaamaan tietä ydinsulkusopimuksesta vetäytymiselle ja Iranin ydinohjelman linjan muuttamiselle .
2. Sotilaallinen rintama: Iranin iskut Yhdysvaltojen tukikohtiin Persianlahdella sekä kaupalliseen merenkulkuun liittyvät toimet ovat olleet välittömiä vastatoimia ja viestejä siitä, että uudet iskut Iranin alueelle voivat laajentaa konfliktia.
3. Strateginen viesti: Teheran antaa ymmärtää, että sen alueelle tai ydinkohteisiin kohdistuvat iskut voivat johtaa paitsi sotilaalliseen vastaukseen myös kansainvälisten ydinsitoumusten perusteelliseen muuttamiseen.

Kesäkuun 18. päivän yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyneet neuvottelut ajautuivat vaikeuksiin iskujen ja vastaiskujen seurauksena. Iran uhkasi keskeyttää neuvottelut kokonaan . Hormuzinsalmen muuttuminen aktiiviseksi taistelualueeksi lisäsi myös maailmanlaajuisia energia- ja talousriskejä.

Kyse ei siis ollut vain yhdestä parlamentaarikon lausunnosta. Ydinsulkusopimuksesta vetäytymisen uhka, ydindoktriinia koskeva keskustelu ja Persianlahdella kiihtynyt sotilaallinen toiminta vahvistivat toisiaan. Samalla on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan Iranin virallinen vakuutus rauhanomaisesta ydinohjelmasta, parlamentissa käsitelty vetäytymisesitys ja mahdollinen tuleva päätös ydinaseiden tavoittelusta: lähteiden perusteella viimeksi mainittu oli edelleen uhkakuva ja poliittinen vaatimus, ei vahvistettu päätös.