EU-parlamentin kiihkeä jälkinäytös: ”Lähettäkää heidät takaisin” -huudot nostivat kiistan uudelle tasolle

Mitä Roberta Metsola sanoi?

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola joutui pian paineen kohteeksi, kun kansalaisjärjestöt ja Renew Europe -ryhmä vaativat toimia huutoihin osallistuneita meppejä vastaan . Kansalaisjärjestöjen valtuuskunta tapasi hänen kabinettinsa edustajia ja vaati mahdollisia kurinpitoseuraamuksia. Renew Europe puolestaan pyysi Metsolaa arvioimaan rangaistustoimia .

Tärkeä täsmennys on kuitenkin paikallaan: käytettävissä olevissa julkaistuissa uutisraporteissa ei ole Metsolalta suoraa, julkista lausuntoa, jossa hän olisi varoittanut erityisistä sanktioista tai kurinpitotoimista. Lauseen ”se ei ole minun politiikkaani” esitti lähteiden mukaan Renew Europe -ryhmän meppi Malik Azmani, ei Metsola .

Raporttien perusteella suomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkänen ja tanskalainen Kristoffer Storm olivat tutkinnan kohteina väitettyjen rasististen kommenttien ja verkkohäirinnän vuoksi. Heitä koskeva virallinen kantelu toimitettiin Metsolalle . Menettelyjen tarkka tila ei kuitenkaan käy lähteistä yksiselitteisesti ilmi.

Amnesty: sekä huudot että laki loukkaavat ihmisarvoa

Amnesty International France ja muut ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat ”send them back” -huudot epäinhimillistävänä ja syrjivänä retoriikkana. Järjestöjen mukaan tällainen kielenkäyttö voi normalisoida muukalaisvihamielisyyttä parlamentissa .

Itse palautusasetus sai Amnestyltä yhtä jyrkän vastaanoton. Järjestö kuvasi sitä ”rankaisevaksi” ja perustavanlaatuisten oikeuksien uhaksi . Kritiikki kohdistuu erityisesti seuraaviin kohtiin:

• Pidempi säilöönotto: henkilöitä voitaisiin pitää säilössä enintään 24 kuukautta, ja aikaa voitaisiin pidentää vielä kuudella kuukaudella .
• Palautuskeskukset EU:n ulkopuolella: jäsenmaat voisivat perustaa niin sanottuja palautuskeskuksia kolmansiin maihin. Kriitikot pelkäävät, että ihmiset joutuisivat niissä pitkäksi tai määrittelemättömäksi ajaksi säilöön ilman riittävää oikeussuojaa .
• Kotietsinnät ja omaisuuden takavarikointi: viranomaisille annettaisiin mahdollisuus etsiä asuntoja ja takavarikoida omaisuutta, jos henkilö ei tee yhteistyötä palautuspäätöksen täytäntöönpanossa .
• Lapset ja perheet: yksin saapuvat alaikäiset olisi nimenomaisesti rajattu palautuskeskusten säilöönoton ulkopuolelle. Tämä herättää huolen siitä, että lasten kanssa matkustavat perheet voisivat silti joutua säilöön .

Amnesty on lisäksi varoittanut, että säännöt voivat vaarantaa palautuskiellon eli non-refoulement-periaatteen. Sen mukaan ihmistä ei saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaavat vaino, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus .

Kansainvälinen pelastuskomitea (International Rescue Committee, IRC) on kutsunut EU:n ulkopuolisia palautuskeskuksia ”laillisiksi mustiksi aukoiksi”, joissa oikeuksien toteutumista ei voida varmistaa . Seitsemänkymmenen ihmisoikeusjärjestön koalitio on puolestaan varoittanut, että uudistus voisi johtaa Yhdysvaltojen ICE-viraston kaltaiseen maahanmuuton valvontamalliin .

Miksi äänestys oli poliittisesti merkittävä?

Asetuksen taakse muodostui Euroopan kansanpuolueen (EPP) johtama keskusta-oikeiston, oikeiston ja äärioikeiston enemmistö. EPP tarvitsi enemmistön saavuttamiseen tukea muun muassa oikeistolaisilta ja äärioikeistolaisilta ryhmiltä . Italian pääministeri Giorgia Meloni kutsui tulosta suureksi menestykseksi .

Kaikki eivät kuitenkaan nähneet äänestystä voittona. Saksalainen europarlamentaarikko Michael Bloss kuvasi sosiaalisessa mediassa parlamentin tunnelmaa ”joukkolynkkauksen ilmapiiriksi” ja piti sitä häpeällisenä .

Parlamentin hyväksyntä ei vielä yksin riitä asetuksen täysimääräiseen voimaantuloon. Se tarvitsee vielä EU:n 27 jäsenvaltion hallitusten muodollisen hyväksynnän . Samaan aikaan Amnesty International, Lääkärit ilman rajoja, Oxfam ja ILGA-Europe ovat vaatineet Metsolaa ottamaan tiukemman kannan syrjivään retoriikkaan ja varmistamaan, että perusoikeudet turvataan sääntöjen toimeenpanossa .