Globaali asevarustelu 2025–2026: 2,9 biljoonan dollarin sotilasmenot, tekoälysodankäynti ja droonivallankumous

Ennätykselliset sotilasmenot: 2,887 biljoonaa dollaria

SIPRIn huhtikuussa 2026 julkaisema data vahvistaa, että maailman sotilasmenot kasvoivat reaalisesti 2,9 prosenttia 2 887 miljardiin dollariin vuonna 2025 . Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä käyttivät yhteensä 1 480 miljardia dollaria, mikä on 51 prosenttia koko maailman menoista . Yhdysvaltojen menot laskivat 7,5 prosenttia Ukrainan avun keskeydyttyä, mutta Euroopan menot kasvoivat 14 prosenttia ja Aasian ja Oseanian 8,1 prosenttia reaalisesti. Tämä heijastaa Naton vuoden 2022 jälkeen aloitettua varustelua ja kiristyneitä jännitteitä Indo-Tyynenmeren alueella . Viisi suurinta sotilasmenojen käyttäjää vuonna 2025 olivat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Saksa ja Intia, joiden osuus maailman menoista oli 58 prosenttia .

Pentagonin historiallinen 179 miljardin dollarin T&K-budjetti

Pentagonin vuoden 2026 budjettiesitys, jonka kokonaispuolustusmenot ovat yli biljoona dollaria, sisältää ennätykselliset 179 miljardia dollaria tutkimukseen, kehitykseen, testaukseen ja arviointiin (RDT&E) . Tämä on suurin T&K-budjetti Pentagonin historiassa. Toisin kuin hankintamenot, tämä rahoitus ei kata valmiita järjestelmiä, vaan seuraavan sukupolven sodankäynnin teknologioita . Defense One -julkaisu huomauttaa, että muutokset tässä budjetissa toimivat "ennakoivana indeksinä sille, miten armeija aikoo taistella 5–15 vuoden kuluttua", ja ne viittaavat ohjelmistopohjaisiin aseisiin, autonomiaan ja avaruuspohjaiseen tiedusteluun .

13,4 miljardin dollarin tekoäly- ja autonomiabudjetti

Ensimmäistä kertaa historiassaan Pentagonin budjetti sisältää oman budjettikohdan tekoälylle ja autonomisille järjestelmille, yhteensä 13,4 miljardia dollaria . Forbes huomauttaa, että tämä on "ensimmäinen kerta Pentagonin historiassa", kun budjetissa on oma kohta drooneille ja autonomisille järjestelmille . Rahoitus jakautuu usealle Puolustusministeriön rahoitustoimistolle eikä ole keskitetty yhdelle tilille . Summasta 9,4 miljardia dollaria on varattu ilmadrooneille, 1,7 miljardia dollaria merellisille autonomisille alustoille, 734 miljoonaa dollaria vedenalaisille kyvykkyyksille ja 210 miljoonaa dollaria autonomisille maa-ajoneuvoille . Tämä on noin seitsenkertainen lisäys verrattuna puolustusministeriön 1,8 miljardin dollarin tekoälybudjettiin tilivuonna 2025 . Brookings Institution raportoi erikseen, että liittovaltion tekoälypanostukset koko Yhdysvaltain hallinnossa kasvoivat 966 prosenttia vuodesta 2024 ja olivat 7,2 miljardia dollaria vuoden 2026 budjetissa, ja potentiaalisten sopimusten arvo saattoi nousta 91,8 miljardiin dollariin .

Droonivallankumous: skaalautuminen yli 300 000 yksikköön

Ehkä dramaattisin muutos on Yhdysvaltain asevoimien siirtyminen massatuotettuihin, kertakäyttöisiin drooneihin. Sotaministeriön Drone Dominance Program (DDP) pyrkii hankkimaan noin 300 000 droonia vuoteen 2027 mennessä; jotkut viralliset materiaalit puhuvat noin 340 000 pienestä miehittämättömästä ilma-aluksesta kahden vuoden hankintaikkunassa . Tämä aloite kohtelee drooneja "kertakäyttöammuksina" kalliiden, korkean arvon alustojen sijaan . Puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti 56 miljardin dollarin investoinnista tämän tavoitteen saavuttamiseksi . Vuoden 2027 budjettiesitys varaa Drone and Autonomous Weapons Groupille (DAWG) peräti 54,6 miljardia dollaria – 243-kertainen lisäys verrattuna tilivuoden 2026 225,9 miljoonaan dollariin . Nykyinen Yhdysvaltain droonituotanto on arviolta 50 000–100 000 yksikköä vuodessa sekä kaupallisella että sotilaslinjalla, mutta armeija on suunnitellut valmistavansa vähintään 10 000 pientä miehittämätöntä ilma-alusta kuukaudessa vuoteen 2026 mennessä SkyFoundry-ohjelmansa kautta . Globaalien sotilasdroonien markkinoiden arvioidaan kasvavan 34,85 miljardista dollarista vuonna 2026 109,22 miljardiin dollariin vuoteen 2031 mennessä, keskimääräisen vuotuisen kasvun ollessa 25,7 prosenttia .

Venäjän Zircon-hypersooninen ohjus taistelukäytössä

Venäjä on käyttänyt 3M22 Zircon (Tsirkon) -hypersoonista risteilyohjusta taistelussa Ukrainaa vastaan useita kertoja vuosina 2025–2026. Ohjus lentää noin Mach 8:n nopeudella, sen kantama on jopa 1 000 km, ja se on alun perin suunniteltu lentotukialusten tuhoamiseen . Keskeisiä tapahtumia:

• 2. kesäkuuta 2026: Venäjä laukaisi suuren ohjussarjan, johon kuului kahdeksan Zircon-ohjusta Ukrainan kohteisiin .
• 3. helmikuuta 2026: Venäjän ilmahyökkäykseen sisältyi Zircon-laukaisuja 521 ammuksen joukossa .
• 24. maaliskuuta 2026: Ukrainan tiedustelu jäljitti ja tuhosi Zircon-laukaisualustan Krimillä sekä kaksi ladattua ohjusta .
• 23.–24. toukokuuta 2026: Venäjä laukaisi kolme Zircon-ohjusta osana 90 ohjuksen ja 600 droonin massahyökkäystä Ukrainaa vastaan .

Ukrainan ilmavoimien mukaan Zircon-ohjuksia, jotka lentävät ballistisella lentoradalla, voidaan mahdollisesti torjua järjestelmillä, kuten Patriot, mutta Ukrainan ilmapuolustukselta puuttuu usein riittävästi torjuntaohjuksia luotettavaan torjuntaan . Ohjuksen luokittelusta on kiistaa: Ukrainan ilmavoimien mukaan Zircon ei täytä tiukkaa hypersoonisen risteilyohjuksen määritelmää, koska se noudattaa ballistista lentorataa, vaikka Venäjä väittää sitä hypersooniseksi .

Miten sotateollinen kompleksi vastaa?

Tämä teknologinen murros luo puolustusteknologian osakkeille vahvaa nousumarkkinaa. Forbes raportoi, että nopeimmin kasvavat puolustusalan sektorit eivät ole enää perinteiset alustat, kuten lentokoneet tai sota-alukset, vaan ohjelmistopohjaiset, autonomiset järjestelmät . Yhdistelmä omistautunutta tekoälybudjettia, massadroonihankintoja ja Pentagonin historian suurinta T&K-budjettia kertoo perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten sotia käydään ja voitetaan. Tämän aikakauden luonnehdinta "aggressiivisimmaksi teknologiseksi murrokseksi puolustussektorilla sitten kylmän sodan alun" perustuu analyytikkojen kommentteihin, mutta data – 179 miljardia dollaria T&K-toimintaan, 13,4 miljardin tekoälybudjetti ja suunnitelmat sadoista tuhansista drooneista – tukee sitä vahvasti .