Kyseessä oli suurin virallisten myyntihintojen kuukausittainen pudotus ainakin vuoden 2000 jälkeen . Vielä toukokuussa Arab Lightista maksettiin Aasiassa ennätyksellistä 19,50 dollarin preemiota vertailuhintaan nähden .
Miten markkina kääntyi näin nopeasti? Taustalla oli kuuden toisiinsa liittyvän tekijän yhteisvaikutus.
Ratkaisevin muutos tapahtui Persianlahden kuljetusreitillä. Ennen Yhdysvaltojen ja Iranin sodan alkamista 28. helmikuuta salmen läpi kulki noin 90–110 alusta päivässä. Häiriöiden pahimmassa vaiheessa liikenne romahti yli 90 prosenttia .
Kesäkuun puolivälissä solmitun Yhdysvaltojen ja Iranin tulitaukosopimuksen jälkeen liikenne alkoi elpyä, vaikka salmi pysyi osittain liikennöitävänä ja poliittisesti kiistanalaisena. Sopimusta seuranneella viikolla kirjattiin 125 ylitystä 15.–21. kesäkuuta – enemmän kuin kertaakaan sodan aikana .
Kesäkuun loppuun mennessä salmen oli ylittänyt yli 20 öljytankkeria, joiden lasti oli yhteensä noin 35 miljoonaa barrelia. Persianlahden öljyvienti palautui noin 75 prosenttiin sotaa edeltäneestä tasosta . Saudi-Arabia kuljetti Hormuzinsalmen kautta noin 34 miljoonaa barrelia öljyä 17. kesäkuuta ja heinäkuun alun välillä. Määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna siihen 15 miljoonaan barreliin, joka kulki salmen kautta maaliskuun alusta 17. kesäkuuta asti .
Reutersin mukaan kasvavat toimitukset heikensivät Brentin futuurikäyrää ja loivat lähiajan ylitarjontaa . Kun fyysisen öljyn saatavuus alkoi normalisoitua, sodan aikana syntynyt niukkuuslisä menetti nopeasti perustansa.
Saudi Aramco aloitti öljyn lastaukset Ras Tanuran terminaalissa kesäkuun lopulla lähes neljän kuukauden tauon jälkeen. Terminaalissa lastasi samanaikaisesti kaksi erittäin suurta VLCC-raakaöljytankkeria, ja kolmas odotti lähistöllä .
Ras Tanura on Saudi-Arabian keskeisiä vientikeskuksia. Lastauksen palautuminen poisti osan pullonkaulasta, joka oli pitänyt fyysisen öljyn tarjontaa niukkana sodan aikana. Samana päivänä Hormuzinsalmen kautta kulkeneet lastaukset nousivat sodan korkeimmalle tasolle .
Markkinan kannalta viesti oli selvä: Saudi-Arabian vientikapasiteettia oli jälleen mahdollista käyttää, eikä ostajien tarvinnut hinnoitella jokaiseen tynnyriin samaa toimitusriskiä kuin konfliktin aikana.
Kiinan vaikutus näkyi markkinan toisella puolella eli kysynnässä. Kiina toi toukokuussa 2026 noin 7,79 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä, mikä oli matalin taso sitten lokakuun 2017 .
Luku oli noin 33 prosenttia alle Kiinan vuoden 2025 ennätystason, 11,6 miljoonan barrelin päiväkeskiarvon . Bloombergin mukaan Iranin sota vaikeutti tarjontaa, mutta Peking ei samalla kiirehtinyt hankkimaan korvaavia lasteja .
Kiinalaiset jalostamot leikkasivat tuotantoaan lähes viidenneksellä sotaa edeltäneestä tasosta noin 8,4 miljoonaan barreliin päivässä. Osa jalostamoista aikaisti huoltoja, osa vähensi polttoaineiden käsittelyä .
Kysynnän puuttuva määrä oli merkittävä: noin kolme miljoonaa barrelia päivässä. Se vastaa suunnilleen Italian ja Ranskan yhteenlaskettua öljynkulutusta . JPMorgan arvioi, että yli puolet sodan alkamisen jälkeen kadonneesta Kiinan raakaöljykysynnästä saattaa olla väliaikaista, mutta tuonnin odotettiin elpyvän vasta elokuusta alkaen .
Hormuzinsalmen liikenteen palautuminen ja Lähi-idän kasvavat toimitukset vahvistivat fyysistä tarjontaa Aasian ostajille. Reuters kertoi kesäkuun lopulla spot-markkinoiden pudonneen lisääntyneen Lähi-idän tarjonnan vuoksi. Samalla markkinalla alettiin odottaa Saudi-Arabialta jyrkkää leikkausta elokuun lastien hintoihin .
Reutersin neljän alan lähteen kyselyssä Arab Lightin odotettiin halpenevan 6,50–8 dollaria barrelilta. Tällöin hinta olisi jäänyt 1,50–3 dollaria Omanin ja Dubain noteerausten keskiarvon yläpuolelle .
Lopullinen, raporttien mukaan 11 dollarin leikkaus oli tätä ennustetta suurempi. Se kertoo siitä, kuinka nopeasti markkinan tasapaino muuttui kesäkuun lopun ja heinäkuun alun aikana.
Kun toimitukset paranivat ja riskilisä alkoi sulaa, myös maailman tärkeimpiin öljyviitteisiin kuuluva Brent heikkeni. Brent sulkeutui 29. kesäkuuta 71,99 dollariin barrelilta – tasolle, jolla se oli viimeksi kaupankäyntipäivänä ennen vihollisuuksien alkamista helmikuun lopulla .
Heinäkuun 6. päivänä Brent noteerattiin 71,51 dollarissa ja yhdysvaltalainen WTI alle 69 dollarissa . Reutersin mukaan öljy halpeni 26. kesäkuuta noin kaksi prosenttia, kun Hormuzinsalmen toimitukset käynnistyivät uudelleen, vaikka turvallisuusriskit eivät olleet kadonneet .
Alempi raakaöljyn hinta ei yksin selitä Saudi-Aramcon päätöstä. Se kuitenkin vahvisti viestiä siitä, että Aasian jalostajilla oli aiempaa parempi neuvotteluasema ja että seuraavan kuukauden OSP-hintoja oli laskettava.
Markkinarakenteessa tapahtui vielä yksi tärkeä muutos. Brentin kuuden kuukauden spread kääntyi ensimmäistä kertaa vuonna 2026 alennukselle: lähiajan Brent oli halvempaa kuin jopa kuuden kuukauden päähän toimitettava öljy .
Tätä rakennetta kutsutaan contangoksi. Se tarkoittaa, että nykyhetken tai lähimmän toimituskuukauden hinta on tulevien toimitusten hintaa alempi. Öljymarkkinalla contango on usein merkki siitä, että lähiajan tarjonta on runsasta suhteessa kysyntään ja varastointi alkaa jälleen kiinnostaa.
Reuters kuvasi muutosta uusimmaksi merkiksi siitä, että Hormuzinsalmen kasvaneet toimitukset olivat synnyttäneet lyhyen aikavälin ylitarjontaa . Heinäkuun 3. päivänä ensimmäisen kuukauden syyskuun Brent-futuuri oli alle jokaisen viiden seuraavan sopimuskuukauden .
Sodan aikana markkina oli puolestaan backwardation-tilassa, jossa lähikuukausien öljy on kalliimpaa kuin myöhempien kuukausien toimitukset. Huhtikuun lopulla kesäkuun 2026 Brent-sopimus oli käynyt yli 108 dollarissa barrelilta . Käänne contangoon osoitti, että markkina hinnoitteli nyt lähiajan tarjonnan runsautta eikä välitöntä puutetta.
| Tekijä | Sodan aikainen tilanne | Kesäkuun lopun ja elokuun signaali |
|---|---|---|
| Hormuzinsalmi | Liikenne romahti pahimmillaan yli 90 prosenttia | Toimitukset palautuivat noin 75 prosenttiin sotaa edeltäneestä tasosta |
| Ras Tanura | Lastaukset olivat keskeytyneet lähes neljäksi kuukaudeksi | Saudi Aramco käynnisti lastaukset uudelleen kesäkuun lopulla |
| Kiinan tuonti | Vuoden 2025 päiväkeskiarvo oli 11,6 miljoonaa barrelia | Toukokuun tuonti painui 7,79 miljoonaan barreliin päivässä |
| Fyysinen tarjonta | Lähi-idän toimitukset olivat pahasti häiriintyneet | Kasvava tarjonta painoi spot-markkinoita |
| Raakaöljyn hinta | Sodan riski tuki niukkuushinnoittelua | Brent putosi 71,99 dollariin eli lähelle sotaa edeltänyttä tasoa |
| Brent-käyrä | Lähiajan toimituksista maksettiin voimakasta preemiota | Kuuden kuukauden spread kääntyi contangoon |
Yksittäin mikään näistä tekijöistä ei olisi välttämättä riittänyt purkamaan Arab Lightin korkeaa preemiota. Yhdessä ne muuttivat sekä fyysisen tarjonnan että markkinan odotukset muutamassa viikossa.
Kesäkuun alussa Saudi Arabia oli jo laskenut heinäkuun Arab Light -hintaa 6 dollarilla, mutta raakaöljy maksoi silti Aasiassa 9,50 dollaria barrelilta yli alueellisen vertailuhinnan . Elokuun päätös oli siksi paljon enemmän kuin tavallinen kuukausittainen hinnantarkistus: se oli sodan aikana syntyneen hinnoittelun nopea purkautuminen.
Heinäkuun 6. päivänä julkaistut raportit Bloombergin kautta, Times of India -lehdessä ja Trading Economicsissa tukivat 11 dollarin leikkausta ja 1,50 dollarin alennusta Oman/Dubai-vertailuhintaan nähden .
Reutersin 26. kesäkuuta tekemä kysely julkaistiin kuitenkin ennen virallisen hintalistan ilmestymistä. Sen perusteella markkina odotti selvästi pienempää, 6,50–8 dollarin leikkausta .
Ero ei siis välttämättä tarkoita ristiriitaista kuvaa markkinasta, vaan sitä, että ennuste tehtiin ennen tarjonnan nopeaa palautumista. Lopullinen hinta osoitti, että sodan aikainen riskilisä oli sulamassa odotettua nopeammin.
Kyseessä oli suurin virallisten myyntihintojen kuukausittainen pudotus ainakin vuoden 2000 jälkeen . Vielä toukokuussa Arab Lightista maksettiin Aasiassa ennätyksellistä 19,50 dollarin preemiota vertailuhintaan nähden .
Miten markkina kääntyi näin nopeasti? Taustalla oli kuuden toisiinsa liittyvän tekijän yhteisvaikutus.
Ratkaisevin muutos tapahtui Persianlahden kuljetusreitillä. Ennen Yhdysvaltojen ja Iranin sodan alkamista 28. helmikuuta salmen läpi kulki noin 90–110 alusta päivässä. Häiriöiden pahimmassa vaiheessa liikenne romahti yli 90 prosenttia .
Kesäkuun puolivälissä solmitun Yhdysvaltojen ja Iranin tulitaukosopimuksen jälkeen liikenne alkoi elpyä, vaikka salmi pysyi osittain liikennöitävänä ja poliittisesti kiistanalaisena. Sopimusta seuranneella viikolla kirjattiin 125 ylitystä 15.–21. kesäkuuta – enemmän kuin kertaakaan sodan aikana .
Kesäkuun loppuun mennessä salmen oli ylittänyt yli 20 öljytankkeria, joiden lasti oli yhteensä noin 35 miljoonaa barrelia. Persianlahden öljyvienti palautui noin 75 prosenttiin sotaa edeltäneestä tasosta . Saudi-Arabia kuljetti Hormuzinsalmen kautta noin 34 miljoonaa barrelia öljyä 17. kesäkuuta ja heinäkuun alun välillä. Määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna siihen 15 miljoonaan barreliin, joka kulki salmen kautta maaliskuun alusta 17. kesäkuuta asti .
Reutersin mukaan kasvavat toimitukset heikensivät Brentin futuurikäyrää ja loivat lähiajan ylitarjontaa . Kun fyysisen öljyn saatavuus alkoi normalisoitua, sodan aikana syntynyt niukkuuslisä menetti nopeasti perustansa.
Saudi Aramco aloitti öljyn lastaukset Ras Tanuran terminaalissa kesäkuun lopulla lähes neljän kuukauden tauon jälkeen. Terminaalissa lastasi samanaikaisesti kaksi erittäin suurta VLCC-raakaöljytankkeria, ja kolmas odotti lähistöllä .
Ras Tanura on Saudi-Arabian keskeisiä vientikeskuksia. Lastauksen palautuminen poisti osan pullonkaulasta, joka oli pitänyt fyysisen öljyn tarjontaa niukkana sodan aikana. Samana päivänä Hormuzinsalmen kautta kulkeneet lastaukset nousivat sodan korkeimmalle tasolle .
Markkinan kannalta viesti oli selvä: Saudi-Arabian vientikapasiteettia oli jälleen mahdollista käyttää, eikä ostajien tarvinnut hinnoitella jokaiseen tynnyriin samaa toimitusriskiä kuin konfliktin aikana.
Kiinan vaikutus näkyi markkinan toisella puolella eli kysynnässä. Kiina toi toukokuussa 2026 noin 7,79 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä, mikä oli matalin taso sitten lokakuun 2017 .
Luku oli noin 33 prosenttia alle Kiinan vuoden 2025 ennätystason, 11,6 miljoonan barrelin päiväkeskiarvon . Bloombergin mukaan Iranin sota vaikeutti tarjontaa, mutta Peking ei samalla kiirehtinyt hankkimaan korvaavia lasteja .
Kiinalaiset jalostamot leikkasivat tuotantoaan lähes viidenneksellä sotaa edeltäneestä tasosta noin 8,4 miljoonaan barreliin päivässä. Osa jalostamoista aikaisti huoltoja, osa vähensi polttoaineiden käsittelyä .
Kysynnän puuttuva määrä oli merkittävä: noin kolme miljoonaa barrelia päivässä. Se vastaa suunnilleen Italian ja Ranskan yhteenlaskettua öljynkulutusta . JPMorgan arvioi, että yli puolet sodan alkamisen jälkeen kadonneesta Kiinan raakaöljykysynnästä saattaa olla väliaikaista, mutta tuonnin odotettiin elpyvän vasta elokuusta alkaen .
Hormuzinsalmen liikenteen palautuminen ja Lähi-idän kasvavat toimitukset vahvistivat fyysistä tarjontaa Aasian ostajille. Reuters kertoi kesäkuun lopulla spot-markkinoiden pudonneen lisääntyneen Lähi-idän tarjonnan vuoksi. Samalla markkinalla alettiin odottaa Saudi-Arabialta jyrkkää leikkausta elokuun lastien hintoihin .
Reutersin neljän alan lähteen kyselyssä Arab Lightin odotettiin halpenevan 6,50–8 dollaria barrelilta. Tällöin hinta olisi jäänyt 1,50–3 dollaria Omanin ja Dubain noteerausten keskiarvon yläpuolelle .
Lopullinen, raporttien mukaan 11 dollarin leikkaus oli tätä ennustetta suurempi. Se kertoo siitä, kuinka nopeasti markkinan tasapaino muuttui kesäkuun lopun ja heinäkuun alun aikana.
Kun toimitukset paranivat ja riskilisä alkoi sulaa, myös maailman tärkeimpiin öljyviitteisiin kuuluva Brent heikkeni. Brent sulkeutui 29. kesäkuuta 71,99 dollariin barrelilta – tasolle, jolla se oli viimeksi kaupankäyntipäivänä ennen vihollisuuksien alkamista helmikuun lopulla .
Heinäkuun 6. päivänä Brent noteerattiin 71,51 dollarissa ja yhdysvaltalainen WTI alle 69 dollarissa . Reutersin mukaan öljy halpeni 26. kesäkuuta noin kaksi prosenttia, kun Hormuzinsalmen toimitukset käynnistyivät uudelleen, vaikka turvallisuusriskit eivät olleet kadonneet .
Alempi raakaöljyn hinta ei yksin selitä Saudi-Aramcon päätöstä. Se kuitenkin vahvisti viestiä siitä, että Aasian jalostajilla oli aiempaa parempi neuvotteluasema ja että seuraavan kuukauden OSP-hintoja oli laskettava.
Markkinarakenteessa tapahtui vielä yksi tärkeä muutos. Brentin kuuden kuukauden spread kääntyi ensimmäistä kertaa vuonna 2026 alennukselle: lähiajan Brent oli halvempaa kuin jopa kuuden kuukauden päähän toimitettava öljy .
Tätä rakennetta kutsutaan contangoksi. Se tarkoittaa, että nykyhetken tai lähimmän toimituskuukauden hinta on tulevien toimitusten hintaa alempi. Öljymarkkinalla contango on usein merkki siitä, että lähiajan tarjonta on runsasta suhteessa kysyntään ja varastointi alkaa jälleen kiinnostaa.
Reuters kuvasi muutosta uusimmaksi merkiksi siitä, että Hormuzinsalmen kasvaneet toimitukset olivat synnyttäneet lyhyen aikavälin ylitarjontaa . Heinäkuun 3. päivänä ensimmäisen kuukauden syyskuun Brent-futuuri oli alle jokaisen viiden seuraavan sopimuskuukauden .
Sodan aikana markkina oli puolestaan backwardation-tilassa, jossa lähikuukausien öljy on kalliimpaa kuin myöhempien kuukausien toimitukset. Huhtikuun lopulla kesäkuun 2026 Brent-sopimus oli käynyt yli 108 dollarissa barrelilta . Käänne contangoon osoitti, että markkina hinnoitteli nyt lähiajan tarjonnan runsautta eikä välitöntä puutetta.
| Tekijä | Sodan aikainen tilanne | Kesäkuun lopun ja elokuun signaali |
|---|---|---|
| Hormuzinsalmi | Liikenne romahti pahimmillaan yli 90 prosenttia | Toimitukset palautuivat noin 75 prosenttiin sotaa edeltäneestä tasosta |
| Ras Tanura | Lastaukset olivat keskeytyneet lähes neljäksi kuukaudeksi | Saudi Aramco käynnisti lastaukset uudelleen kesäkuun lopulla |
| Kiinan tuonti | Vuoden 2025 päiväkeskiarvo oli 11,6 miljoonaa barrelia | Toukokuun tuonti painui 7,79 miljoonaan barreliin päivässä |
| Fyysinen tarjonta | Lähi-idän toimitukset olivat pahasti häiriintyneet | Kasvava tarjonta painoi spot-markkinoita |
| Raakaöljyn hinta | Sodan riski tuki niukkuushinnoittelua | Brent putosi 71,99 dollariin eli lähelle sotaa edeltänyttä tasoa |
| Brent-käyrä | Lähiajan toimituksista maksettiin voimakasta preemiota | Kuuden kuukauden spread kääntyi contangoon |
Yksittäin mikään näistä tekijöistä ei olisi välttämättä riittänyt purkamaan Arab Lightin korkeaa preemiota. Yhdessä ne muuttivat sekä fyysisen tarjonnan että markkinan odotukset muutamassa viikossa.
Kesäkuun alussa Saudi Arabia oli jo laskenut heinäkuun Arab Light -hintaa 6 dollarilla, mutta raakaöljy maksoi silti Aasiassa 9,50 dollaria barrelilta yli alueellisen vertailuhinnan . Elokuun päätös oli siksi paljon enemmän kuin tavallinen kuukausittainen hinnantarkistus: se oli sodan aikana syntyneen hinnoittelun nopea purkautuminen.
Heinäkuun 6. päivänä julkaistut raportit Bloombergin kautta, Times of India -lehdessä ja Trading Economicsissa tukivat 11 dollarin leikkausta ja 1,50 dollarin alennusta Oman/Dubai-vertailuhintaan nähden .
Reutersin 26. kesäkuuta tekemä kysely julkaistiin kuitenkin ennen virallisen hintalistan ilmestymistä. Sen perusteella markkina odotti selvästi pienempää, 6,50–8 dollarin leikkausta .
Ero ei siis välttämättä tarkoita ristiriitaista kuvaa markkinasta, vaan sitä, että ennuste tehtiin ennen tarjonnan nopeaa palautumista. Lopullinen hinta osoitti, että sodan aikainen riskilisä oli sulamassa odotettua nopeammin.