Kreikkalaista euroedustajaa vakoiltiin Pegasuksella – samalla kun hän tutki valvontaohjelmien väärinkäyttöä

Keskeinen havainto: Stelios Kouloglouta vakoiltiin Pegasuksella toistuvasti PEGA-komiteassa toimiessaan

Toronton yliopiston Citizen Lab -tutkimusyksikkö julkaisi 3. heinäkuuta 2026 oikeuslääketieteellisen raportin, josta käy ilmi, että Stelios Kouloglou – kreikkalainen tutkiva journalisti ja entinen Euroopan parlamentin jäsen (2019–2024) – altistui toistuvasti NSO Groupin Pegasus-vakoiluohjelmalle ollessaan Euroopan parlamentin PEGA-komitean (Pegasusta ja vastaavia valvontaohjelmia tutkiva komitea) varajäsen .

Citizen Lab -tutkimuksen keskeiset tosiasiat:

• Kaksi varmistettua tartuntaa tapahtui lokakuussa 2022 ja maaliskuussa 2023, molemmat PEGA-komitean kriittisinä työskentelyjaksoina . Myös mahdollinen kolmas tartunta havaittiin.
• Tartunnoissa käytettiin zero-click -hyökkäysketjua (koodinimi PWNYOURHOME), joka ei vaatinut käyttäjän toimia .
• Kouloglou'n iPhone vaarantui, kun hän oli Ateenassa ja Brysselissä, ja vakoiluohjelma olisi voinut tavoittaa komitean ei-julkisia tietoja, viestejä ja parlamentaarista koskemattomuutta nauttivaa aineistoa .
• Citizen Lab ei pystynyt lopullisesti kohdistamaan hyökkäyksiä tiettyyn valtiolliseen toimijaan, mutta totesi, että Pegasus on lisensoitu yksinomaan valtiollisille asiakkaille .
• Tämä on ensimmäinen kerta, kun PEGA-komitean jäsen on tunnistettu julkisesti Pegasuksen kohteeksi .

Kansalaisyhteiskunnan vastaus

Muutaman päivän kuluessa Citizen Lab -raportin julkaisusta kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä – CDT Europen koordinoimana – julkaisi yhteisen kannanoton (6. heinäkuuta 2026), jossa vaaditaan EU:lta välittömiä toimia . Keskeiset vaatimukset:

• DG ITEC (Euroopan parlamentin IT-osasto) on velvoitettava suorittamaan täysi, riippumaton ja puolueeton tutkimus Kouloglou'n laitteen hakkeroinnista .
• EU:n on viimein toimitettava merkityksellinen, EU:n laajuinen sääntelytoimi kaupallisten vakoiluohjelmien leviämisen ja väärinkäytön torjumiseksi, mikä on ollut poissaolollaan lähes kolme vuotta PEGA-komitean suositusten jälkeen .
• Riippumattomia valvontamekanismeja on vahvistettava, ja perusoikeussuojaa on tehostettava .

Erillisessä yhteydessä Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) antoi helmikuussa 2026 virallisen vastauksen kansalaisyhteiskunnan avoimeen kirjeeseen vakoiluohjelmien väärinkäyttötapauksista EU:ssa, mikä osoittaa sitoutumista institutionaalisella tasolla .

EU:n institutionaalinen vastaus

• PEGA-komitean tutkimus (2022–2023): Komitea piti laajoja kuulemisia, vieraili useissa jäsenvaltioissa ja hyväksyi kesäkuussa 2023 lopullisen suosituksen, joka tunnisti maakohtaisia puutteita ja ehdotti EU:n laajuisia vakoiluohjelmien valvontastandardeja . Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi suosituksen kesäkuussa 2023 .
• Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO): Vuonna 2024 EPPO aloitti tutkimuksen Kreikan "Predatorgate"-skandaalista Kouloglou'n pyynnöstä .
• Kesäkuun 2025 parlamenttikeskustelu: Moni meppi totesi, että Euroopan komissio oli "täysin epäonnistunut" vakoiluohjelmasäätelyn toimeenpanossa .
• Laajempi EU-politiikka: EU on asteittain kiristänyt vakoiluohjelmien vientivalvontaa ja hankintarajoituksia, mutta kattavaa lainsäädäntöä ei ole vielä säädetty .

Yhteenveto: Kouloglou'n tapaus – yhdistettynä rinnakkaiseen Kreikan "Predatorgate"-skandaaliin, jossa neljä henkilöä (kaksi israelilaista ja kaksi kreikkalaista) joutui syytteeseen syyskuussa 2025 – on lisännyt painetta EU-toimielimiin siirtyä suosituksista sitovaan sääntelyyn. Kansalaisjärjestöt varoittavat, että poliittinen tahto uudistuksiin on hiipunut huolimatta kasvavasta näytöstä järjestelmällisestä väärinkäytöstä.