Mitä tiedetään Venäjän 6. heinäkuuta tekemästä ohjus- ja droneiskusta Kiovaan?

Ukrainan pääkaupungin sotilashallinnon mukaan iskuissa kuoli aluksi ainakin kahdeksan ihmistä ja haavoittui vähintään 34. Seitsemän kuolleista oli Kiovassa ja yksi pääkaupungin luoteispuolella Butšan alueella . Myöhemmässä raportissa kuolleiden määräksi kerrottiin yhdeksän ja haavoittuneiden määräksi 46, joista viisi oli lapsia . Uhriluku saattoi vielä muuttua pelastus- ja raivaustöiden jatkuessa.

Presidentti Volodymyr Zelensky oli varoittanut vain tunteja ennen iskua, että tiedustelutiedot viittasivat Venäjän valmistelevan uutta laajaa hyökkäystä .

Asuinrakennuksia vaurioitui

Iskut ja alas ammuttujen lennokkien putoava romu aiheuttivat tuhoa useissa kaupunginosissa. Kiovan Podilskin kaupunginosassa asuinrakennuksen julkisivu ja kerroksia 5.–9. välillä vaurioituivat osittain . Viranomaiset ja pelastajat raportoivat vaurioista myös muissa kerrostaloissa ja rakennuksissa .

Hyökkäys ei rajoittunut asuinalueisiin. Kohteisiin lukeutui energiainfrastruktuuria, ja useissa kunnissa ilmoitettiin sähkö- ja vesikatkoista . Tämä sopii laajempaan kehitykseen, jossa Venäjän ilmaiskut ovat toistuvasti kohdistuneet Ukrainan sähköntuotantoon, siirtoverkkoihin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin.

Hyökkäys tuli vain neljä päivää Kiovan raskaimman iskun jälkeen

Heinäkuun 2. päivän hyökkäystä Reuters kuvasi Kiovan vuoden tappavimmaksi. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi tuolloin yön aikana 74 ohjusta ja 496 lennokkia . Iskuissa kuoli ainakin 30 ihmistä, kymmeniä haavoittui ja noin 130 rakennusta vaurioitui .

Kiovalaislähteen mukaan yli 20 asuinrakennusta vaurioitui ja tuhoa havaittiin yli 30 paikassa eri puolilla kaupunkia . Näin ollen 6. heinäkuuta tapahtunut hyökkäys ei ollut yksittäinen poikkeama, vaan jatkoa nopeasti toisiaan seuranneille laajoille ilmaiskuille.

Yhteys Naton Ankaran-kokoukseen

Hyökkäys tapahtui juuri ennen Naton 7.–8. heinäkuuta Ankarassa järjestettävää huippukokousta. Kokouksen asialistalla olivat muun muassa puolustusmenot, taakanjako, sotilaallinen valmius ja Ukrainan tukeminen . Kokoukseen odotettiin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia, Ison-Britannian pääministeri Keir Starmeria ja muiden jäsenmaiden johtajia .

Ajankohta herätti tulkintoja siitä, että isku oli tarkoitettu viestiksi Natolle ennen kokousta. Tällaista tarkoitusta ei kuitenkaan voida vahvistaa pelkän ajoituksen perusteella. Naton kerrottiin reagoineen Venäjän ilmaiskuihin lähettämällä hävittäjiä ilmaan, ja myös Puola nosti ilmavoimansa valmiuteen Venäjän pitkän kantaman ilmaoperaatioiden vuoksi .

Puolan varoitukset ja sotilaallinen valmius

Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski varoitti ennen huippukokousta, että Venäjä saattaisi yrittää järjestää niin sanotun false flag -operaation eli lavastetun provokaation Puolassa tai toisessa Nato-maassa . Myös Yhdysvaltojen kerrottiin varoittaneen Varsovaa mahdollisesta Venäjän provokaatiosta, jolla testattaisiin Naton yhtenäisyyttä .

Sikorski sanoi, ettei hän sulkisi pois operaatiota, jolla Venäjä yrittäisi luoda perusteen hyökkäykselle Nato-maata vastaan . Kyse oli varoituksista ja uhka-arvioista, ei tiedosta siitä, että tällainen operaatio olisi ollut käynnissä tai että Puolaan olisi heinäkuun 6. päivän iskuissa hyökätty.

Puolan ja liittolaisten hävittäjien nousu ilmaan oli ennaltaehkäisevä varotoimi. Lähteiden mukaan Puolan ilmatilaa ei tässä yhteydessä rikottu .

Mitä Nato valmisteli Ukrainalle?

Naton suurlähettiläiden hyväksymässä luonnoksessa, jonka Reuters näki, liittokunnan johtajien odotettiin vahvistavan ”rautaisen” sitoumuksensa yhteiseen puolustukseen Naton artiklan 5 nojalla . Luonnos ei vielä ollut lopullinen julkilausuma, vaan johtajien hyväksyntää odottava teksti.

Luonnoksen keskeisiä kohtia olivat:

• Venäjän määritteleminen euroatlanttisen turvallisuuden uhaksi .
• Ukrainalle annettava sotilaallinen tuki, jonka arvoksi kaavailtiin 70 miljardia euroa vuonna 2026 ja vähintään vastaavan suuruista tukea vuonna 2027 .
• Pitkäkestoisemmat tukisitoumukset Ukrainalle, uudet miljardiluokan asekaupat ja puolustusteollisuuden tuotannon kasvattaminen .

Koska kyse oli luonnoksesta, lopulliset määrät ja sanamuodot saattoivat vielä muuttua ennen huippukokousta.

Vuoden 2026 laajempi ilmaiskujen kiihtyminen

Kiovan heinäkuun iskut liittyvät laajempaan vuoden 2026 kehitykseen. Tammikuun 13. päivänä Venäjä teki uuden suuren ohjus- ja dronehyökkäyksen Ukrainan energiaverkkoon vain neljä päivää aiemman hyökkäyksen jälkeen. Ukrainan presidentin mukaan tuolloin käytettiin lähes 300 lennokkia, 18 ballistista ohjusta ja seitsemää risteilyohjusta .

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Venäjän iskuja kohdistui toistuvasti Kiovaan, Harkovaan, Dniproon ja muihin kaupunkeihin. Hyökkäysten määrä ja mittakaava olivat lähteiden mukaan poikkeuksellisen suuria .

Ukraina iski samaan aikaan Venäjän öljyinfrastruktuuriin

Samana ajanjaksona Ukraina tehosti lennokki-iskujaan Venäjän öljyteollisuutta vastaan. Tavoitteena on Ukrainan mukaan vaikeuttaa Venäjän polttoainehuoltoa ja heikentää sen tärkeää vientisektoria .

• Moskovan öljynjalostamoon kohdistuneiden droneiskujen jälkeen korjausten arvioitiin kestävän vähintään kuusi kuukautta .
• Heinäkuun 4. päivän yönä Pietarin ja Leningradin alueella iskut kohdistuivat muun muassa satamaan ja öljyinfrastruktuuriin .
• Ukrainalaisiskujen kerrottiin sulkeneen tai vaurioittaneen tuotantokapasiteettia niin paljon, että noin kolmannes Venäjän jalostuskapasiteetista oli poissa käytöstä. Seurauksiksi kuvattiin polttoainepulaa, säännöstelyä, hinnannousua ja pitkiä jonoja huoltoasemilla .
• Huhtikuussa droneisku sulki keskeisen tislausyksikön Novo-Ufimskin jalostamolla .

Öljyinfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen kokonaisvaikutuksia ja tarkkaa menetettyä kapasiteettia koskevat arviot ovat osin lähteiden ilmoittamia arvioita, eivät riippumattomasti vahvistettuja lukuja.

Mitä iskuista voidaan päätellä?

Varmasti tiedossa on, että Venäjän 6. heinäkuuta tekemä ohjus- ja dronehyökkäys tappoi ja haavoitti siviilejä, vaurioitti asuinrakennuksia ja häiritsi energiayhteyksiä Kiovan ympäristössä. Se tapahtui vain päiviä erittäin tuhoisan Kiovan-iskun jälkeen ja Naton Ankaran-kokouksen aattona.

Iskun poliittinen viesti, mahdollinen yhteys huippukokoukseen ja tulevien Nato-sitoumusten vaikutus ovat tulkintakysymyksiä. Samanaikaisesti Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin osoittivat sodan ilmaoperaatioiden laajentuneen kauas rintamalinjojen ulkopuolelle.