• Uhrit: Ainakin 30 ihmistä kuoli ja 92 haavoittui Kiovassa. Isku oli pahin pääkaupunkia kohti vuonna 2026 tehty isku. Vaurioita raportoitiin noin 130 rakennuksessa . Pelastusoperaatiot päättyivät 4. heinäkuuta, jolloin kuolonuhreja oli yhteensä 31 .
• Laajuus: Isku kohdistui ensisijaisesti Kiovaan, mutta myös muille alueille osui .
• Ilmapuolustuksen toiminta: Ukrainan ilmapuolustus torjui 524 iskua 571:stä – noin 92% onnistumisprosentti. Kuitenkin 25 ballistista ohjusta ja 12 droonia läpäisi puolustuksen, mikä osoittaa, että ballistiset ohjukset ovat vaikein torjuttava uhka . Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, että ballistisia ohjuksia oli poikkeuksellisen paljon ja niiden torjuntaprosentti jäi alhaiseksi . Iskun seurauksena asuinrakennuksia sortui, historiallinen hotelli syttyi tuleen ja maan keskuskirjaston 800 000 kirjaa tuhoutui .

Heinäkuun 2.–3. päivän vastainen yö: Jatkuvat iskut – Sumyssa neljä kuollutta

Heinäkuun 2.–3. päivän vastaisena yönä Venäjä iski Ukrainaan 105 droonilla ja kahdella Kh-59/69-ohjuksella. Ukrainan ilmapuolustus ampui alas 83 kohdetta, mutta yksi ohjus ja 21 droonia osui 16 kohteeseen .

• Uhrit: Neljä ihmistä kuoli Sumyn alueella – kaksi naista, vanha mies ja pieni lapsi – kun venäläinen drooni osui asuinkerrostaloon. Alueella haavoittui kymmenen ihmistä .
• Muita iskuja: Keskisessä Kryvyi Rihissä ohjus surmasi yhden ja haavoitti seitsemää .

Heinäkuun 3.–4. päivän vastainen yö: Droonipainotteinen isku, ohjuksia rajoitetusti

Heinäkuun 3.–4. päivän vastaisena yönä Venäjä iski yhdellä Iskander-M-ballistisella ohjuksella, yhdellä Kh-59/69-ohjuksella ja 86 droonilla. Ukrainan ilmapuolustus ampui alas noin 69 droonia 86:sta sekä molemmat ohjukset. Kuitenkin osumia ja sirpaleita raportoitiin yli 20 kohteesta .

Ilmapuolustuksen tehokkuus: Droonit torjutaan, ballistiset ohjukset haastavat

Ukrainan ilmapuolustuksen suorituskyky oli droonien osalta hyvä, mutta ballistiset ohjukset tuottivat edelleen ongelmia:

Säännöllinen kuvio: noin 90%+ drooneista torjutaan, mutta ballistiset ohjukset (Iskander-M, Kh-sarja) osuvat usein kohteisiinsa.

Ukrainan vastatoimet Moskovassa

Venäjän hyökkäykset eivät jääneet ilman vastausta. Ukraina käynnisti samanaikaisesti laajoja droonioperaatioita Venäjälle.

Heinäkuun 3.–4. päivän vastainen yö: Samana yönä kun Venäjä iski Ukrainaan, Ukraina toteutti laajan drooni-iskun Venäjälle. Venäjän puolustusministeriö väitti ampuneensa alas 389 ukrainalaista droonia 16 alueella, mukaan lukien 16 droonia Moskovan yllä . Isku oli osa laajempaa kampanjaa, jossa Ukraina on iskenyt Venäjän öljyinfrastruktuuriin ja sotilaallisiin kohteisiin .

Kesäkuun 2026 puoliväli: Useat lähteet vahvistavat laajan ukrainalaisen drooni-iskun Moskovaan. CNBC raportoi 19. kesäkuuta, että Ukraina teki "suurimman drooni-iskunsa" Moskovaan, osuen suureen öljynjalostamoon. Tämä sai Venäjän lupaamaan "massiivisia ryhmäiskuja" vastaiskuna . Euronews raportoi ukrainalaisen drooni-iskun Moskovan öljynjalostamoon 16. kesäkuuta, kuvaten sitä vastaiskuksi Venäjän ilmakampanjan voimistumiseen . 30. kesäkuuta Ukraina iski toistamiseen viikon sisällä merkittävään venäläiseen satelliittiviestintäkeskukseen Moskovan lähellä .

Laajempi konteksti: sodan kiihtyminen viidentenä vuonna

Heinäkuun 1.–4. päivän ilmahyökkäys liittyy laajempaan konfliktin kiihtymiseen viidentenä täysimittaisen sodan vuonna (sota alkoi helmikuussa 2022).

• Heinäkuun 1.–2. päivän isku oli suurin Venäjän isku Kiovaa vastaan koko täysimittaisen sodan aikana ammusten määrällä ja tuhovoimalla mitattuna .
• Huhtikuu 2026 kuvattiin monissa lähteissä konfliktin tähän asti intensiivisimmäksi kuukaudeksi: Venäjä laukaisi yli 700 droonia ja ohjusta yhdessä iskussa 16. huhtikuuta (surmaten 18) ja teki harvinaisen päiväaikaisen drooni-iskun 1. huhtikuuta (surmaten 4) .
• Ilmahyökkäykset molemmin puolin ovat voimistuneet merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Venäjä käyttää satoja drooneja ja ohjuksia yöllisissä hyökkäysaalloissa, ja Ukraina on laajentanut omia pitkän kantaman drooni-iskujaan Moskovaan ja Venäjän öljyinfrastruktuuriin.
• Venäjän kostoiskut – kuten heinäkuun 1.–2. päivän isku, jota Venäjä kutsui vastaiskuksi Ukrainan iskuihin sen öljysektoriin – ovat luoneet kiihtymisen kierteen .

• Uhrit: Ainakin 30 ihmistä kuoli ja 92 haavoittui Kiovassa. Isku oli pahin pääkaupunkia kohti vuonna 2026 tehty isku. Vaurioita raportoitiin noin 130 rakennuksessa . Pelastusoperaatiot päättyivät 4. heinäkuuta, jolloin kuolonuhreja oli yhteensä 31 .
• Laajuus: Isku kohdistui ensisijaisesti Kiovaan, mutta myös muille alueille osui .
• Ilmapuolustuksen toiminta: Ukrainan ilmapuolustus torjui 524 iskua 571:stä – noin 92% onnistumisprosentti. Kuitenkin 25 ballistista ohjusta ja 12 droonia läpäisi puolustuksen, mikä osoittaa, että ballistiset ohjukset ovat vaikein torjuttava uhka . Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, että ballistisia ohjuksia oli poikkeuksellisen paljon ja niiden torjuntaprosentti jäi alhaiseksi . Iskun seurauksena asuinrakennuksia sortui, historiallinen hotelli syttyi tuleen ja maan keskuskirjaston 800 000 kirjaa tuhoutui .

Heinäkuun 2.–3. päivän vastainen yö: Jatkuvat iskut – Sumyssa neljä kuollutta

Heinäkuun 2.–3. päivän vastaisena yönä Venäjä iski Ukrainaan 105 droonilla ja kahdella Kh-59/69-ohjuksella. Ukrainan ilmapuolustus ampui alas 83 kohdetta, mutta yksi ohjus ja 21 droonia osui 16 kohteeseen .

• Uhrit: Neljä ihmistä kuoli Sumyn alueella – kaksi naista, vanha mies ja pieni lapsi – kun venäläinen drooni osui asuinkerrostaloon. Alueella haavoittui kymmenen ihmistä .
• Muita iskuja: Keskisessä Kryvyi Rihissä ohjus surmasi yhden ja haavoitti seitsemää .

Heinäkuun 3.–4. päivän vastainen yö: Droonipainotteinen isku, ohjuksia rajoitetusti

Heinäkuun 3.–4. päivän vastaisena yönä Venäjä iski yhdellä Iskander-M-ballistisella ohjuksella, yhdellä Kh-59/69-ohjuksella ja 86 droonilla. Ukrainan ilmapuolustus ampui alas noin 69 droonia 86:sta sekä molemmat ohjukset. Kuitenkin osumia ja sirpaleita raportoitiin yli 20 kohteesta .

Ilmapuolustuksen tehokkuus: Droonit torjutaan, ballistiset ohjukset haastavat

Ukrainan ilmapuolustuksen suorituskyky oli droonien osalta hyvä, mutta ballistiset ohjukset tuottivat edelleen ongelmia:

Säännöllinen kuvio: noin 90%+ drooneista torjutaan, mutta ballistiset ohjukset (Iskander-M, Kh-sarja) osuvat usein kohteisiinsa.

Ukrainan vastatoimet Moskovassa

Venäjän hyökkäykset eivät jääneet ilman vastausta. Ukraina käynnisti samanaikaisesti laajoja droonioperaatioita Venäjälle.

Heinäkuun 3.–4. päivän vastainen yö: Samana yönä kun Venäjä iski Ukrainaan, Ukraina toteutti laajan drooni-iskun Venäjälle. Venäjän puolustusministeriö väitti ampuneensa alas 389 ukrainalaista droonia 16 alueella, mukaan lukien 16 droonia Moskovan yllä . Isku oli osa laajempaa kampanjaa, jossa Ukraina on iskenyt Venäjän öljyinfrastruktuuriin ja sotilaallisiin kohteisiin .

Kesäkuun 2026 puoliväli: Useat lähteet vahvistavat laajan ukrainalaisen drooni-iskun Moskovaan. CNBC raportoi 19. kesäkuuta, että Ukraina teki "suurimman drooni-iskunsa" Moskovaan, osuen suureen öljynjalostamoon. Tämä sai Venäjän lupaamaan "massiivisia ryhmäiskuja" vastaiskuna . Euronews raportoi ukrainalaisen drooni-iskun Moskovan öljynjalostamoon 16. kesäkuuta, kuvaten sitä vastaiskuksi Venäjän ilmakampanjan voimistumiseen . 30. kesäkuuta Ukraina iski toistamiseen viikon sisällä merkittävään venäläiseen satelliittiviestintäkeskukseen Moskovan lähellä .

Laajempi konteksti: sodan kiihtyminen viidentenä vuonna

Heinäkuun 1.–4. päivän ilmahyökkäys liittyy laajempaan konfliktin kiihtymiseen viidentenä täysimittaisen sodan vuonna (sota alkoi helmikuussa 2022).

• Heinäkuun 1.–2. päivän isku oli suurin Venäjän isku Kiovaa vastaan koko täysimittaisen sodan aikana ammusten määrällä ja tuhovoimalla mitattuna .
• Huhtikuu 2026 kuvattiin monissa lähteissä konfliktin tähän asti intensiivisimmäksi kuukaudeksi: Venäjä laukaisi yli 700 droonia ja ohjusta yhdessä iskussa 16. huhtikuuta (surmaten 18) ja teki harvinaisen päiväaikaisen drooni-iskun 1. huhtikuuta (surmaten 4) .
• Ilmahyökkäykset molemmin puolin ovat voimistuneet merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Venäjä käyttää satoja drooneja ja ohjuksia yöllisissä hyökkäysaalloissa, ja Ukraina on laajentanut omia pitkän kantaman drooni-iskujaan Moskovaan ja Venäjän öljyinfrastruktuuriin.
• Venäjän kostoiskut – kuten heinäkuun 1.–2. päivän isku, jota Venäjä kutsui vastaiskuksi Ukrainan iskuihin sen öljysektoriin – ovat luoneet kiihtymisen kierteen .