Italia ja Bulgaria estivät EU:n patriarkka Kirilliä koskeneen viisumikiellon

Tässä on faktapohjainen erittely siitä, miksi Italia ja Bulgaria estivät EU:n ehdotuksen patriarkka Kirillin viisumikiellosta osana 21. pakettia, ja millaisia muita esteitä paketin hyväksymiselle oli.

Miksi Italia ja Bulgaria estivät ehdotetun viisumikiellon patriarkka Kirillille

EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas ehdotti viisumikieltoa patriarkka Kirillille, Venäjän ortodoksisen kirkon johtajalle ja presidentti Putinin läheiselle liittolaiselle, osana 21. pakettia . Sekä Italia että Bulgaria vastustivat ehdotusta, mutta kummankin perustelut olivat hieman erilaisia:

Bulgarian perustelut:

• Bulgarian ulkoministeri Velislava Petrova vahvisti, että hallitus vastustaa toimenpidettä ja kutsui patriarkkaan kohdistuvia pakotteita 'rauhan kannalta haitallisiksi' ja 'symbolisiksi' .
• Pääministeri Rosen Zheljazkov teki näyttävän julkisen lausunnon: 'Ristiretkien aikakausi on ohi' – hänen mukaansa uskonnollisen johtajan asettaminen pakotelistalle oli sopimatonta .
• Bulgaria perusteli, että uskonnollisen hahmon pakotteet tekisivät enemmän haittaa kuin hyötyä rauhantyölle ja voisivat kiihdyttää uskonnollisia ja diplomaattisia jännitteitä .

Italian perustelut:

• Italia liittyi Bulgarian vastustukseen, ja kolme EU-diplomaattia kertoi Politicolle Italian huolista .
• Vaikka Italian tarkkaa perustelua ei kerrottu yhtä julkisesti, diplomaattilähteiden mukaan Italia pelkäsi toimenpiteen kärjistävän tarpeettomasti jännitteitä laajemman ortodoksisen maailman kanssa ja herättävän mielikuvan, että länsi kohdistuu yhteen maailman suurimmista uskonnollisista instituutioista .
• Lisäksi Italia ja Ranska vastustivat erillistä ehdotusta kieltää entisten venäläissotilaiden maahantulo EU:hun .

Mitä 21. paketti sisälsi

Paketti, joka julkistettiin 9. kesäkuuta 2026, kuvailtiin kattavimmaksi sitten sodan alkamisen . Keskeisiä toimenpiteitä olivat:

• Lähes 90 venäläispankin asettaminen pakotelistalle
• 11 kryptovaluutta-alustan asettaminen pakotteiden kiertämisen estämiseksi
• Lennokkivalmistajien lisääminen mustalle listalle
• Noin 30 varjolaivaston aluksen asettaminen pakotelistalle
• Ensimmäiset rajoitukset venäläisen kalan tuonnille (erityisesti turska – yksi kitkapisteistä sai lempinimen 'turska, öljy ja Kirill')

Miten Unkarin uusi hallitus mahdollisti paketin

Viktor Orbánin johdolla Unkari oli estänyt EU:n pakettipäätöksiä neljän vuoden ajan, usein vedoten energiavarmuuteen . Tilanne muuttui, kun Péter Magyarin Tisza-puolue voitti Unkarin vaalit 12. huhtikuuta 2026 noin 138 paikalla 199:stä, päättäen näin Orbánin 16-vuotisen valtakauden . 23. huhtikuuta 2026 uusi hallitus poisti hiljaisesti Unkarin pitkäaikaiset veto-oikeudet Venäjä-pakotteiden osalta, mikä mahdollisti 21. paketin valmistelun .

15. heinäkuun määräaika ja 44,10 dollarin öljynhintakatto

Kiire 21. paketin hyväksymiselle heinäkuun puoliväliin mennessä johtui 15. heinäkuulle asetetusta G7/EU-hintakaton tarkistuksesta .

• EU oli ottanut käyttöön dynaamisen hinnoittelumekanismin, joka laskee automaattisesti hintakaton kuuden kuukauden välein 15 prosenttia markkinakeskiarvon alapuolelle .
• Katto oli 44,10 dollaria barrelilta, asetettu tällä mekanismilla 15. tammikuuta 2026 .
• Kesään 2026 mennessä globaalien raakaöljyn hintojen nousu (osittain Hormuzinsalmen sulkemisen vuoksi) olisi johtanut siihen, että kaava nostaisi automaattisesti kattoa 15. heinäkuuta, mikä olisi kasvattanut Venäjän tuloja .
• Komissio ehdotti katon jäädyttämistä 44,10 dollariin kuudeksi kuukaudeksi, jotta tätä nousua ei tapahtuisi – mutta koska tämä muuttaa olemassa olevaa pakotelainsäädäntöä, se vaati yksimielistä hyväksyntää kaikilta 27 EU:n jäsenvaltiolta .

Tämä teki koko 21. paketista aikakriittisen: jos jäsenmaat eivät pääsisi yksimielisyyteen heinäkuun 15. päivään mennessä, hintakatto nousisi automaattisesti ja heikentäisi taloudellista painetta Moskovaan .