Yhdysvaltojen ja Iranin solmittua sopimuksen vihollisuuksien lopettamisesta ja meriliikenteen sallimisesta salmen läpi, Brent-raakaöljyn futuurit laskivat yli 4 prosenttia asettuen 83,82 dollariin. Sopimuksen odotettiin vapauttavan miljoonia tynnyreitä Persianlahden alueella jumiin jäänyttä öljyä maailmanmarkkinoille, mikä painaa raakaöljyn hintoja. Hormuzinsalmi oli ollut käytännössä suljettu konfliktin alusta lähtien, mikä aiheutti historian suurimman kuukausittaisen öljyn hinnan nousun maaliskuussa 2026, jolloin Brent-raakaöljy kävi huipussaan 126 dollarissa tynnyriltä.
Heinäkuun 2. päivään mennessä salmi avautui odotettua nopeammin, ja öljyn hinta jatkoi laskuaan noin prosentin päivävauhtia. Tarjontapiikkiä vauhditti se, että Persianlahden tuottajamaat olivat lisänneet vientiään laivalta-laivalle -siirroin Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Omanin edustalla, mikä oli jo ennestään painanut Lähi-idän raakaöljyn spot-hintoja alennuksille.
Öljyn hinnan dramaattinen lasku on muokannut rahapolitiikan näkymiä, ja markkinakommentaarit yhdistävät alhaisemmat energiahinnat pienempään paineeseen keskuspankkien pysyä tiukkana. Keskeisiä kehityskulkuja ovat:
Standard Chartered julkaisi analyysin, jonka mukaan jos öljyn hinnannousu ei kestä muutamaa viikkoa pidempään, globaali inflaatiopaine jää todennäköisesti väliaikaiseksi. Tämä mahdollistaisi paluun ”pehmeään laskuun” (soft landing), jota tukisivat Fedin koronlaskut vuoden 2026 jälkipuoliskolla.
Reutersin raportti Fedin näkymistä kertoo, että Hormuzinsalmen avautuminen yhdistettynä öljyn hinnan laskuun on lisännyt spekulaatioita siitä, että Fed saattaa aloittaa korkojen laskun jo joulukuussa.
Citigroup totesi, että öljyn hinnan lasku ”voi poistaa keskuspankkien kireyttä”.
Lähteiden laajalti jakama näkemys on, että kriisin aiheuttama ”korkeimman kireyden” vaihe voi hellittää, jos öljyn hinnat pysyvät alhaisempina. Rahapolitiikan polku on kuitenkin ehdollinen sille, osoittautuuko energiahokki väliaikaiseksi. Standard Chartered arvioi 30 prosentin todennäköisyyttä skenaariolle, jossa öljyn hinta pysyy korkeana pitkään, mikä rajoittaisi Fedin mahdollisuuksia laskea korkoja.
Kaikki keskeiset lähteet korostavat, että näkymät ovat erittäin ehdolliset ja hauraat:
Yhdysvaltojen ja Iranin välinen järjestely on kuvaus väliaikaisesta kehyksestä kohti kestävämpää ratkaisua, ei valmis pysyvä sopimus. Versaillesissa 17. kesäkuuta 2026 allekirjoitettu ”Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja” pyrkii jatkamaan tulitaukoa, avaamaan salmen ja luomaan 60 päivän ikkunan neuvotteluille lopullisesta sopimuksesta.
Kesäkuun 30. päivänä Iran ilmoitti, ettei se tapaa Yhdysvaltain korkean tason lähettiläitä Qatarissa, mikä himmentää kestävän rauhan näkymiä. Iranilaisten viranomaisten mukaan osapuolten on ensin selvitettävä kaksi viikkoa aiemmin allekirjoitetun tulitauon ehdot ennen kuin ne voivat käsitellä vaikeampia aiheita, kuten Iranin ydinojelman rajoituksia.
Reutersin Breakingviews-kolumni varoitti, että tulitauko on hauras ja että yksityiskohdat siitä, miten Iranin ja Yhdysvaltain joukot siirtyvät taistelusta yhteistyöhön turvatakseen säiliöalusten turvallisen kulun, ovat edelleen epävarmoja.
Tulitauko saattaa olla taktinen eikä pysyvä. Times of India raportoi, että suurin syy tulitauon säilymiselle on Yhdysvaltain sisäpolitiikka: marraskuun välivaalit tekevät Trumpin hallinnolle mahdottomaksi sietää bensiinin hinnan nousua.
Mikä tahansa tulitauon romahtaminen – tai uusi häiriö Hormuzin meriliikenteelle – voisi kumota öljyn hinnan laskun ja palauttaa paineen keskuspankkeihin pysyä tiukkana.