Alibaba kielsi Claude Coden – syynä piilokoodi, joka paljasti kiinalaiset käyttäjät

Tässä on tiivis, lähteisiin perustuva selvitys tapahtumista ja kummankin osapuolen väitteistä.

---

Mikä johti Alibaban Claude Code -kieltoon 10. heinäkuuta

Alibaba kieltää työntekijöitään käyttämästä Anthropicin Claude Code -työkalua työympäristöissä 10. heinäkuuta 2026 alkaen, kun sisäisessä arvioinnissa työkalu luokiteltiin "korkean riskin" ohjelmistoksi ^RS. Kiellon taustalla on Alibaban löytö, jonka mukaan Claude Code sisälsi piilokoodia, joka pystyi tunnistamaan Kiinaan linkittyneet käyttäjät – koodia, jota Alibaba ja monet kehittäjät kutsuvat "takaoveksi" tai vakoiluohjelman kaltaiseksi seurantamekanismiksi ^WS.

Alibaban väite: piilokoodi ja steganografinen seuranta

Alibaba väittää, että Anthropic upotti Claude Coden lähdekoodiin piilotetun seurantalogiikan, joka hiljaisesti merkitsi käyttäjiä sijainnin, verkon ominaisuuksien ja mahdollisen kiinalaiseen tekoälylaboratorioon kuulumisen perusteella ^WT. Työkalua analysoineet kehittäjät raportoivat, että se käytti steganografisia tekniikoita – piilottaen seurantasignaaleja muuten normaaleihin kooditulosteisiin – profiloidakseen kiinalaisia käyttäjiä salaa heidän tietämättään ^TN. Anthropic on sittemmin alkanut poistaa tätä ominaisuutta, ja yhtiön mukaan se oli väärinkäytön vastainen kokeilu, jonka tarkoituksena oli havaita ja estää laittomia tislauskampanjoita, ei harjoittaa yleistä valvontaa ^TC.

Anthropicin väite: 25 000 tilin tislauskampanja

Anthropic syytti Alibabaa 24. kesäkuuta 2026 julkisesti suurimmasta tunnetusta tislaushyökkäyksestä Claude-mallejaan vastaan ^RW. Yhdysvaltain senaatin pankkikomitealle lähettämässään kirjeessä Anthropic väitti:

• Alibabaan ja sen Qwen-tekoälylaboratorioon linkitetyt toimijat käyttivät noin 25 000 väärennettyä tiliä tuottaakseen yli 28,8 miljoonaa API-vaihtoa Clauden kanssa 22. huhtikuuta – 5. kesäkuuta 2026 välisenä aikana ^RSA.
• Kampanja kohdistui Clauden ohjelmistokehitys- ja agenttipäättelykyvykkyyksiin – samoihin taitoihin, jotka ovat Claude Coden ytimessä – jotta Alibaba voisi halvalla kouluttaa omia kilpailevia mallejaan ^AZ.
• Anthropic kuvasi operaatiota "röyhkeäksi", "teollisen mittakaavan" ja "laittomaksi" – tarkoitukselliseksi yritykseksi kiertää vientirajoituksia ja varastaa yhdysvaltalaista tekoälyn immateriaalioikeutta ^WSC.

Anthropic lähetti kirjeen Yhdysvaltain senaattoreille ja vaati rangaistusta, ja tapaus on voimistanut vaatimuksia Washingtonissa tiukentaa tekoälyn vientivalvontaa Kiinaa vastaan ^BT.

Laajempi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen tekoälyjännite

Tämä tapaus on osa paljon suurempaa kehitystä:

• Aiemmat kampanjat: Helmikuussa 2026 Anthropic oli jo paljastanut vastaavia tislaushyökkäyksiä kolmen muun kiinalaisen tekoälylaboratorion – DeepSeekin, Moonshotin ja MiniMaxin – toimesta, joihin liittyi 16 miljoonaa vaihtoa noin 24 000 väärennetyn tilin kautta ^T.
• Vientivalvonnan heilahtelu: Muutama päivä ennen Alibaba-uutisen julkituloa Yhdysvaltain kauppaministeriö oli lyhyesti poistanut vientirajoitukset kahdelta Anthropicin edistyneimmältä mallilta (Fable ja Mythos), vain kohdatakseen uusia kansallisen turvallisuuden huolenaiheita, kun kiinalaiset yritykset hyödynsivät pääsyn porsaanreikiä ^AK.
• Keskinäinen epäluottamus: Anthropic näkee piilotetun Claude Code -valvontansa välttämättömänä puolustustoimenpiteenä järjestelmällistä immateriaalioikeusvarkautta vastaan ^T. Alibaba näkee saman koodin vakoiluna – salaisena takaovena, joka on istutettu kehittäjätyökaluun vakoilemaan kiinalaisia yrityksiä ^WS. Kumpikaan osapuoli ei ole hyväksynyt toistensa näkökulmaa.

Yhteenveto

Alibaban 10. heinäkuuta voimaan tuleva kielto on suora vastatoimi sille, että se löysi Anthropicin piilotetun käyttäjäprofilointikoodin Claude Codesta. Anthropic puolustaa koodiaan laillisena väärinkäytön vastaisena toimenpiteenä, jonka aiheutti sen mukaan Alibaban oma aiempi väärinkäytös – 28,8 miljoonan kyselyn ja 25 000 väärennetyn tilin tislauskampanja. Kiista on nyt symboli laajemmasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä tekoälyn kylmästä sodasta, jossa kumpikin osapuoli syyttää toista teknologian käyttämisestä vakoiluun tai varkauksiin.