Näin suuret teknologiajätit onnistuivat vesittämään EU:n datakeskusten ilmastosääntelyn – ja mitä se tarkoittaa vuoden 2030 tavoitteille

Euroopan unioni valmistelee kunnianhimoisinta sääntelypyrkimystään datakeskusten kestävyyden parantamiseksi – mutta vuotaneet luonnokset ja tutkivat raportit paljastavat, että lopullisia sääntöjä on pehmennetty merkittävästi suurten teknologiayritysten ankaran lobbauksen jälkeen .

Euroopan komission datakeskusten energiatehokkuuspaketti (Data Centre Energy Efficiency Package), jonka on määrä julkaista alkuvuodesta 2026, tavoittelee datakeskusten hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä . Sarja muutoksia – mukaan lukien hyväksyttävien energiasertifikaattien laajentaminen kattamaan ydinvoima, EU:n kestävyysmerkinnän lykkääminen ja yksittäisten laitosten tietojen pitäminen poissa julkisuudesta – on saanut kriitikot kutsumaan tarkistettua kehystä "myönnytykseksi suurille teknologiayrityksille", joka ei vähennä päästöjä merkittävästi .

Mitä EU on ehdottamassa

Paketti sisältää useita keskeisiä osia:

• Yhteinen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä datakeskuksille, joka kattaa energiatehokkuuden, vedenkäytön, hukkalämmön talteenoton ja uusiutuvan energian hankinnan .
• Pakollinen raportointi uudistetun energiatehokkuusdirektiivin (EED 2023/1791) nojalla kaikille datakeskuksille, joiden teho on yli 500 kW. Niiden on toimitettava keskeiset suorituskykyindikaattorit (PUE, jäähdytysteho, kokonaisenergiankulutus, vedenkulutus, lämmön uudelleenkäyttö) eurooppalaiseen tietokantaan .
• Uusi delegoitu asetus, joka muuttaa nykyistä raportointikehystä (EU/2024/1364) laajentaakseen hyväksyttävien energiasertifikaattien soveltamisalaa .
• Komissio ehdotti joulukuussa 2025 myös asetusta (COM(2025) 984), jolla datakeskukset määritellään strategiseksi sektoriksi ja nopeutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä .

Miten suuret teknologiayritykset ja toimialajärjestöt lobbasivat muutoksia

Toimialajärjestöt – johdossaan Microsoft, DigitalEurope (jonka jäseniä ovat Amazon, Google ja Meta) ja European Data Centre Association (EUDCA) – ajoivat löyhempiä sääntöjä useilla rintamilla :

• Yksittäisten datakeskusten tietojen salailu: Microsoft ja DigitalEurope onnistuivat perustelemaan, että laitostason energia- ja vedenkulutustietoja ei pitäisi julkistaa, vedoten liikesalaisuuksiin. AlgorithmWatchin ja Corporate Europe Observatoryn tutkiva työ paljasti, että komissio "kopioi ja liitti" Microsoftin laatiman muutoksen, joka pitää yksittäisten datakeskusten ympäristötiedot salassa julkiselta tarkastelulta .
• Hyväksyttävien energiasertifikaattien laajentaminen: Toimiala väitti, että sertifikaattien rajoittaminen vain "uuteen" uusiutuvaan energiaan on epäkäytännöllistä, ja että ydinvoima ja rajat ylittävä uusiutuvan energian yhteensovittaminen (jota kutsutaan myös "markkinaperusteiseksi" kirjanpidoksi) pitäisi hyväksyä kestävyysluokituksiin .
• Merkinnän lykkääminen: Alan painostus myötävaikutti kestävyysmerkinnän (alun perin suunniteltu vuodelle 2027) lykkäämiseen kiistassa, joka koski ydinvoimasertifikaattien hyväksymistä .

DigitalEuropen joulukuussa 2025 julkaisemassa virallisessa kannanotossa vaadittiin pidempää toteutusaikataulua, yksinkertaistettua raportointia pienemmille laitoksille ja alkuperätakuiden (Guarantees of Origin, GO) laajempaa hyväksyntää mukaan lukien ydinvoima .

Alkuperäisistä ehdotuksista tehdyt muutokset

Financial Timesin raportoiman ja useiden medioiden käsittelemän vuotaneen asetusluonnoksen mukaan tarkistettu kehys sisältää seuraavat keskeiset kevennykset :

• Hyväksyttävien energiasertifikaattien laajennus: Alkuperäinen tiukempi ehdotus rajoitti vihreän energian kirjanpidon "lisä-” tai "uuteen” uusiutuvaan energiaan. Tarkistettu versio hyväksyy nyt alkuperätakuut (GO) ydinvoimalaitoksilta ja sallii rajat ylittävän uusiutuvan energian hankinnan yhteensovittamisen pelkän paikan päällä tapahtuvan tai samassa maassa tuotetun tuotannon sijaan .
• Ei pakollista julkista tiedonantoa: Sen sijaan, että yksittäisten datakeskusten energia- ja vesitiedot julkistettaisiin (kuten alun perin oli tarkoitus), tarkistetut säännöt edellyttävät vain aggregoitua tai luottamuksellista raportointia viranomaisille, jättäen laitostason tiedot pois julkisista tietokannoista .
• Kestävyysmerkinnän lykkääminen: Suunniteltu EU:n datakeskusten kestävyysmerkintä, jonka piti tulla voimaan elokuussa 2027, on lykätty ydinvoimasertifikaattikiistan vuoksi .

Mitä kriitikot sanovat heikennetyistä säännöistä

Kriitikot väittävät, että tarkistettua kehystä on heikennetty merkittävästi siihen pisteeseen, ettei se välttämättä johda merkittäviin päästövähennyksiin:

• "Vihreä pesu sertifikaattien avulla": Ydinvoiman GO-sertifikaattien ja rajat ylittävän uusiutuvan energian yhteensovittamisen salliminen tarkoittaa, että datakeskukset voivat väittää käyttävänsä "vihreää" energiaa lisäämättä todellisuudessa uutta uusiutuvaa energiaa sähköverkkoon tai vähentämättä todellisia päästöjä .
• Salailu estää vastuullisuuden: Yksittäisten laitosten tietojen salailu tarkoittaa, etteivät tutkijat, paikallisyhteisöt ja sääntelyviranomaiset voi arvioida tiettyjen datakeskusten todellisia ympäristövaikutuksia tai vertailla toimijoiden suorituskykyä .
• Ei sitovaa PUE-velvoitetta EU-tasolla: Vaikka Saksa on ottanut käyttöön kovan PUE-katon (1,2 uusille rakennuksille heinäkuusta 2026 alkaen), EU:n laajuinen kehys nojaa edelleen vahvasti vapaaehtoisiin toimialatavoitteisiin .
• Heikko noudattaminen: Vain 36 prosenttia EU:n datakeskuksista on toistaiseksi raportoinut energiankäytöstään pakollisen järjestelmän puitteissa, mikä herättää kysymyksiä valvonnan tehokkuudesta .
• Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat sanovat, että muutokset ovat "myönnytys suurille teknologiayrityksille", joita painostetaan rakentamaan nopeasti tekoälyinfrastruktuuria, ja että tarkistettu kehys ei johda todellisiin päästövähennyksiin, koska se nojaa kirjanpitotemppuihin todellisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen sijaan .

Miten suurten teknologiayritysten omat päästöt karkaavat käsistä

Samalla kun ne lobbaavat löyhempien sääntöjen puolesta, samojen yritysten omat päästöt ovat nousseet jyrkästi tekoälyn datakeskusrakentamisen kiihtyessä:

Yritys	Viimeaikainen päästömuutos	Kertymä ilmastositoumusten jälkeen
Google (Alphabet)	+11 % vuonna 2024 ; kiihtyi edelleen vuonna 2025	Lähes +50 % viidessä vuodessa
Amazon	+6 % vuonna 2024 ; +16 % vuonna 2025	+33 % viidessä vuodessa
Microsoft	Lievä lasku vuonna 2024, mutta silti 10 % yli vuoden 2021 tason	Sähkönkäyttö lähes kolminkertaistui (10,8 miljoonasta 29,8 miljoonaan MWh:iin 2020–2024) ; 23 %:n kumulatiivinen kasvu vuodesta 2020
Meta	Päästöt 64 % korkeammat verrattuna ennen ChatGPT:tä olleeseen perustasoon	+60 % viidessä vuodessa

YK:n erillisjärjestön raportin mukaan Amazonin, Googlen, Metan ja Microsoftin välilliset (Scope 2 ja 3) päästöt kasvoivat yhteensä 150 prosenttia kolmessa vuodessa, kun tekoälyn laajentuminen lisäsi valtavasti sähkönkulutusta . Los Angeles Times -lehti raportoi, että Amazonin päästöt nousivat 16 prosenttia pelkästään vuonna 2025 datakeskusten rakentamisen ja fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian vuoksi .

Ennustettu kasvu: EU:n datakeskusten kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä

EU tavoittelee hiilineutraaleja datakeskuksia vuoteen 2030 mennessä , mutta kapasiteetti laajenee niin nopeasti, että tehokkuusparannukset jäävät jalkoihin:

• EU:n datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 70–80 terawattitunnista arviolta 150–200 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, mikä saattaisi olla 5–7 prosenttia koko EU:n sähkön kysynnästä .
• Euroopan komissio on tunnustanut datakeskukset "strategiseksi sektoriksi" ja nopeuttaa lupamenettelyjä rakentamisen vauhdittamiseksi .
• Climate Neutral Data Centre Pact -aloite (alan itsesääntely) asettaa PUE-tavoitteeksi 1,3 uusille laitoksille viileässä ilmastossa vuoteen 2025 mennessä ja 1,4 muualla, mutta todellinen kapasiteetin kasvu ohittaa tehokkuusparannukset .
• Accenture arvioi, että tekoälyn datakeskusten hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti ovat matkalla 11-kertaistumaan vuoteen 2030 mennessä .

Laajempi konteksti: Miten Microsoft kirjoitti EU:n salaussäännöt

Huhtikuussa 2026 AlgorithmWatchin, Corporate Europe Observatoryn ja Investigate Europen tekemä tutkiva journalismi paljasti, että Euroopan komissio kopioi ja liitti Microsoftin ja DigitalEuropen laatiman muutoksen datakeskusten raportointia koskevaan delegoituun asetukseen .

Kyseinen muutos: yksittäisten datakeskusten energia- ja vedenkulutustietoja EI SAA julkistaa. Sen sijaan julkaistaan vain aggregoituja tietoja. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset, tutkijat ja paikallishallinnot eivät voi tarkistaa tiettyjen datakeskusoperaattoreiden ympäristöväittämiä tai vertailla laitoksia.

Komissio kiisti väitteen "sananmukaisesta kopioinnista ja liittämisestä" , mutta tutkiva raportti osoitti, että lopullinen säädösteksti vastasi Microsoftin ehdottamaa sanamuotoa lähes sanasta sanaan, ja että komissio poisti aiemman kielen, joka olisi edellyttänyt julkista tiedonantoa . Tätä pidetään laajalti merkittävänä lobbausvoittona suurille teknologiayrityksille, joka rajoittaa Euroopan nopeimmin kasvavien sähkönkuluttajien energia- ja vesijalanjäljen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

Teknologia-alan lobbauksen määrä on saavuttanut ennätystasot: digitaalinen teollisuus käytti 151 miljoonaa euroa vuodessa vaikuttaakseen EU:n päätöksentekoon vuonna 2025, mikä on 33,6 prosentin kasvu vuodesta 2023 . Pelkästään tammi–kesäkuussa 2025 suurten teknologia-alan edustajat pitivät 378 lobbaustapaamista komission korkeiden virkamiesten ja meppien kanssa, eli keskimäärin kolme tapaamista työpäivää kohden .