Tuomioistuimen mukaan PriceRunner kärsi vahinkoa, koska Google oli vuosien ajan lainvastaisesti suosinut omaa hintavertailupalveluaan hakutuloksissa .
Googlea syytettiin siitä, että se nosti oman Google Shopping -palvelunsa näkyvästi hakutulosten kärkeen ja heikensi riippumattomien hintavertailupalvelujen näkyvyyttä. Tämä saattoi ohjata liikennettä pois kilpailijoilta ja vähentää niiden tuloja.
Kyse ei ollut ensisijaisesti siitä, saiko Google tarjota omaa ostos- ja hintavertailupalveluaan. Kiistan ytimessä oli se, käyttikö yhtiö hakukoneensa hallitsevaa asemaa oman palvelunsa suosimiseen tavalla, joka vääristi kilpailua.
Ruotsalainen vahingonkorvauskanne perustui Euroopan komission vuonna 2017 tekemään ratkaisuun. Komissio katsoi tuolloin, että Google oli käyttänyt määräävää asemaansa väärin suosimalla omaa hintavertailupalveluaan kilpailijoiden sijaan hakutuloksissa. EU:n tuomioistuin vahvisti myöhemmin tämän kilpailuoikeudellisen rikkomuksen, joten Googlen vastuun peruskysymys oli ratkaistu jo ennen PriceRunnerin vahingonkorvausoikeudenkäyntiä .
PriceRunner nosti kanteen helmikuussa 2022 ja vaati alun perin noin 2,1 miljardin euron eli noin 22 miljardin kruunun korvauksia. Yhtiö väitti Googlen järjestelmällisesti syrjäyttäneen riippumattomia hintavertailuja hakutuloksissa ja suosineen Google Shoppingia .
Oikeudenkäynnin alkaessa korvausvaatimus oli kasvanut 77 miljardiin kruunuun, mikä vastasi tuolloin noin 8,3 miljardia dollaria. PriceRunner haki korvausta muun muassa Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa menetetyistä voitoista .
Oikeudenkäynti käytiin lokakuun ja joulukuun 2025 välisenä aikana. Tuomioistuimen tehtävänä oli ennen kaikkea arvioida vahingon määrää, sillä Googlen kilpailuoikeudellinen vastuu perustui jo EU-tason ratkaisuihin .
Tuomion piti alun perin tulla 15. huhtikuuta 2026. Julkaisua siirrettiin ensin 26. kesäkuuta ja lopulta 1. heinäkuuta 2026 .
PriceRunnerin voitto ei ole Euroopan ainoa Google Shoppingia koskeva vahingonkorvausratkaisu. Marraskuussa 2025 berliiniläinen tuomioistuin määräsi Googlen maksamaan kahdelle saksalaiselle hintavertailupalvelulle yhteensä noin 572 miljoonaa euroa.
Axel Springerin omistama Idealo sai noin 374 miljoonaa euroa sekä 91 miljoonaa euroa korkoja. Producto GmbH:lle määrättiin noin 89,7 miljoonaa euroa ja 17,7 miljoonaa euroa korkoja. Idealo oli alun perin vaatinut 3,3 miljardia euroa .
Samankaltaisia, samaan EU:n kilpailuoikeuden rikkomukseen perustuvia kanteita on vireillä vähintään seitsemässä Euroopan maassa. Yhteensä vaatimusten arvoksi on arvioitu noin 12 miljardia euroa. Kanteita ovat nostaneet hintavertailuyhtiöt muun muassa Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Ranskassa .
Päätös ei ole vielä lopullinen. Google on ilmoittanut harkitsevansa oikeudellisia vaihtoehtojaan, ja tuomiosta voidaan valittaa. Prosessi voi edetä Ruotsin ylempiin tuomioistuimiin ja mahdollisesti myös EU:n tuomioistuimeen .
Klarna on varoittanut sijoittajia, että lopullinen ratkaisu voi kestää vuosia. Ennen valitusten käsittelyn päättymistä korvaussumma ei välttämättä ole täytäntöönpantavissa .
Mahdollinen nettokorvaus ei myöskään siirry kokonaisuudessaan Klarna-konsernille. PriceRunnerin entisillä osakkeenomistajilla on yrityskauppaan liittyvien sopimusten perusteella oikeus osuuteen mahdollisista korvauksista. Lisäksi oikeudenkäyntiä rahoittanut Nivalionilla on taloudellinen intressi jutun tuottoihin.
Klarna on ilmoittanut, että mahdollisesta nettosummasta vähennetään oikeudenkäyntikulut sekä sopimusten mukaiset osuudet entisille omistajille ja Nivalionille .
Korvaukseen sovelletaan Ruotsin yritysverotusta. Klarna on todennut, että verot ja sopimusperusteiset maksut pienentävät konsernille lopulta jäävää hyötyä .
Tukholman ratkaisu on silti merkittävä ennakkotapaus: EU:n kilpailuoikeuden rikkomuksesta ei seurannut ainoastaan viranomaisen määräämä seuraamus, vaan myös suuri yksityisen yrityksen ajama vahingonkorvaus. Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, kestääkö tuomio valitukset ja millaisia vaikutuksia sillä on muissa Euroopan hintavertailukanteissa.