Stark perustettiin vasta vuonna 2024, joten rahoituskierros nostaa sen poikkeuksellisen nopeasti Euroopan merkittävimpien puolustusteknologiayhtiöiden joukkoon .

Ketkä sijoittivat?

Kierrosta johtivat yhdysvaltalaiset pääomasijoitusyhtiöt Sequoia Capital ja Peter Thielin Founders Fund. Mukana oli yhteensä kahdeksan institutionaalista sijoittajaa. Heihin kuuluivat myös NATO Innovation Fund, Project A, Air Street Capital, 201 Ventures, Advent ja Döpfner Capital .

NATO Innovation Fund on Naton tukema sijoitusrahasto, joka rahoittaa eurooppalaisia niin sanotun kaksikäyttöteknologian yhtiöitä – siis yrityksiä, joiden ratkaisuilla voi olla sekä siviili- että sotilaskäyttöä. Sen osallistuminen sitoo Starkin kasvun entistä selvemmin Euroopan omavaraisemman puolustustuotannon tavoitteisiin .

Rahaa tehtaille, ei vain uusiin lennokkeihin

Stark kertoo, että yli 80 prosenttia kerätystä pääomasta käytetään suoraan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistuskapasiteettiin . NATO Innovation Fundin mukaan rahoituksella rakennetaan uusia elektronisen sodankäynnin tutkimuslaitoksia, kasvatetaan tuotanto tuhansiin järjestelmiin kuukaudessa ja vauhditetaan eurooppalaista puolustuskykyä .

Puolustusteknologiaan keskittyneen UAS Feed -julkaisun mukaan kyse ei ole ensisijaisesti seuraavan uuden lennokkimallin kehittämisestä, vaan koneista, tuotantolinjoista ja tiloista, joilla jo olemassa olevia järjestelmiä voidaan valmistaa suurina määrinä .

Painotus erottaa Starkin ohjelmistopainotteisista puolustusalan startup-yrityksistä. Taustalla on Euroopan kasvava tarve fyysiselle tuotantokapasiteetille, jota ovat lisänneet Ukrainan sota ja puolustusmenojen kasvu .

Mitä Stark valmistaa?

Stark kehittää vaeltavia ampumatarvikkeita eli loitering munition -järjestelmiä. Niistä käytetään yleiskielessä myös ilmausta kamikazedrooni. Kyse on miehittämättömästä asejärjestelmästä, joka voi etsiä kohdetta alueella ja iskeytyä siihen.

Yhtiön päätuote on Virtus, jonka kerrotaan olevan jo käytössä Ukrainassa ja koottavissa noin kymmenessä minuutissa . Stark valmistaa lisäksi:

• Vanta-miehittämättömiä pinta-aluksia
• Minerva-johtamis- ja hallintaohjelmistoa, jolla voidaan koordinoida toimintaa useilla toimintaympäristöillä

Sopimuksia ja tuotantoa on jo olemassa

Starkin rahoituskierros ei perustu pelkästään tulevaisuuden lupauksiin. Saksan asevoimat, Bundeswehr, myönsi helmikuussa 2026 yhtiölle 269 miljoonan euron sopimuksen lennokkien toimittamisesta Liettuassa palvelevalle 45. panssariprikaatille. Puitesopimuksen arvo voi nousta miljardiin euroon .

Saksa on lisäksi hyväksynyt enintään miljardin euron suuruisia sopimuksia iskudroneista Starkilta, Helsingiltä ja Rheinmetallilta .

Yhtiön tuotannollinen jalanjälki ulottuu myös Isoon-Britanniaan. Stark avasi marraskuussa 2025 Swindoniin noin 40 000 neliöjalan eli noin 3 700 neliömetrin tuotantolaitoksen. Sen ensimmäisen vuoden aikana odotettiin syntyvän yli 100 ohjelmisto-, elektroniikka- ja ilmailutekniikan alan työpaikkaa .

Starkilla on toimisto myös Tukholmassa, ja yhtiö suunnittelee laajentumista Pohjoismaissa .

Mitä rahoituksesta voidaan varmistaa?

Keskeiset tiedot saavat tukea useista lähteistä, kuten Bloombergilta, NATO Innovation Fundilta, TNW:ltä ja puolustusteknologiaan keskittyviltä julkaisu- ja analyysilähteiltä .

• Rahoituksen määrä: 500 miljoonaa euroa – vahvistettu .
• Yhtiön arvo: lähteissä 3,2 miljardia euroa tai yli 3,5 miljardia euroa – luku vaihtelee lähteittäin .
• Pääsijoittajat: Sequoia Capital, Founders Fund ja NATO Innovation Fund – vahvistettu .
• Yli 80 prosenttia tutkimukseen ja valmistukseen: Starkin ja NATO Innovation Fundin ilmoitukset tukevat väitettä .
• Julkinen puolustussopimus: Bundeswehrin 269 miljoonan euron sopimus, joka voi kasvaa miljardiin euroon .

Stark on kerännyt kaikilla rahoituskierroksillaan yhteensä lähteestä riippuen yli 640 miljoonaa tai yli 660 miljoonaa euroa . Varovaisimmin ilmaistuna yhtiö on siis kerännyt tähän mennessä yli 640 miljoonaa euroa.

Rahoituskierroksen tärkein viesti ei ole vain startupin korkea arvostus. Se kertoo myös siitä, että sijoittajat rahoittavat nyt eurooppalaisen puolustusteollisuuden konkreettista tuotantokykyä: tehtaita, tutkimuslaitoksia ja toimitusketjuja, joiden avulla miehittämättömiä järjestelmiä voidaan valmistaa nopeasti suuria määriä.

Stark perustettiin vasta vuonna 2024, joten rahoituskierros nostaa sen poikkeuksellisen nopeasti Euroopan merkittävimpien puolustusteknologiayhtiöiden joukkoon .

Ketkä sijoittivat?

Kierrosta johtivat yhdysvaltalaiset pääomasijoitusyhtiöt Sequoia Capital ja Peter Thielin Founders Fund. Mukana oli yhteensä kahdeksan institutionaalista sijoittajaa. Heihin kuuluivat myös NATO Innovation Fund, Project A, Air Street Capital, 201 Ventures, Advent ja Döpfner Capital .

NATO Innovation Fund on Naton tukema sijoitusrahasto, joka rahoittaa eurooppalaisia niin sanotun kaksikäyttöteknologian yhtiöitä – siis yrityksiä, joiden ratkaisuilla voi olla sekä siviili- että sotilaskäyttöä. Sen osallistuminen sitoo Starkin kasvun entistä selvemmin Euroopan omavaraisemman puolustustuotannon tavoitteisiin .

Rahaa tehtaille, ei vain uusiin lennokkeihin

Stark kertoo, että yli 80 prosenttia kerätystä pääomasta käytetään suoraan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistuskapasiteettiin . NATO Innovation Fundin mukaan rahoituksella rakennetaan uusia elektronisen sodankäynnin tutkimuslaitoksia, kasvatetaan tuotanto tuhansiin järjestelmiin kuukaudessa ja vauhditetaan eurooppalaista puolustuskykyä .

Puolustusteknologiaan keskittyneen UAS Feed -julkaisun mukaan kyse ei ole ensisijaisesti seuraavan uuden lennokkimallin kehittämisestä, vaan koneista, tuotantolinjoista ja tiloista, joilla jo olemassa olevia järjestelmiä voidaan valmistaa suurina määrinä .

Painotus erottaa Starkin ohjelmistopainotteisista puolustusalan startup-yrityksistä. Taustalla on Euroopan kasvava tarve fyysiselle tuotantokapasiteetille, jota ovat lisänneet Ukrainan sota ja puolustusmenojen kasvu .

Mitä Stark valmistaa?

Stark kehittää vaeltavia ampumatarvikkeita eli loitering munition -järjestelmiä. Niistä käytetään yleiskielessä myös ilmausta kamikazedrooni. Kyse on miehittämättömästä asejärjestelmästä, joka voi etsiä kohdetta alueella ja iskeytyä siihen.

Yhtiön päätuote on Virtus, jonka kerrotaan olevan jo käytössä Ukrainassa ja koottavissa noin kymmenessä minuutissa . Stark valmistaa lisäksi:

• Vanta-miehittämättömiä pinta-aluksia
• Minerva-johtamis- ja hallintaohjelmistoa, jolla voidaan koordinoida toimintaa useilla toimintaympäristöillä

Sopimuksia ja tuotantoa on jo olemassa

Starkin rahoituskierros ei perustu pelkästään tulevaisuuden lupauksiin. Saksan asevoimat, Bundeswehr, myönsi helmikuussa 2026 yhtiölle 269 miljoonan euron sopimuksen lennokkien toimittamisesta Liettuassa palvelevalle 45. panssariprikaatille. Puitesopimuksen arvo voi nousta miljardiin euroon .

Saksa on lisäksi hyväksynyt enintään miljardin euron suuruisia sopimuksia iskudroneista Starkilta, Helsingiltä ja Rheinmetallilta .

Yhtiön tuotannollinen jalanjälki ulottuu myös Isoon-Britanniaan. Stark avasi marraskuussa 2025 Swindoniin noin 40 000 neliöjalan eli noin 3 700 neliömetrin tuotantolaitoksen. Sen ensimmäisen vuoden aikana odotettiin syntyvän yli 100 ohjelmisto-, elektroniikka- ja ilmailutekniikan alan työpaikkaa .

Starkilla on toimisto myös Tukholmassa, ja yhtiö suunnittelee laajentumista Pohjoismaissa .

Mitä rahoituksesta voidaan varmistaa?

Keskeiset tiedot saavat tukea useista lähteistä, kuten Bloombergilta, NATO Innovation Fundilta, TNW:ltä ja puolustusteknologiaan keskittyviltä julkaisu- ja analyysilähteiltä .

• Rahoituksen määrä: 500 miljoonaa euroa – vahvistettu .
• Yhtiön arvo: lähteissä 3,2 miljardia euroa tai yli 3,5 miljardia euroa – luku vaihtelee lähteittäin .
• Pääsijoittajat: Sequoia Capital, Founders Fund ja NATO Innovation Fund – vahvistettu .
• Yli 80 prosenttia tutkimukseen ja valmistukseen: Starkin ja NATO Innovation Fundin ilmoitukset tukevat väitettä .
• Julkinen puolustussopimus: Bundeswehrin 269 miljoonan euron sopimus, joka voi kasvaa miljardiin euroon .

Stark on kerännyt kaikilla rahoituskierroksillaan yhteensä lähteestä riippuen yli 640 miljoonaa tai yli 660 miljoonaa euroa . Varovaisimmin ilmaistuna yhtiö on siis kerännyt tähän mennessä yli 640 miljoonaa euroa.

Rahoituskierroksen tärkein viesti ei ole vain startupin korkea arvostus. Se kertoo myös siitä, että sijoittajat rahoittavat nyt eurooppalaisen puolustusteollisuuden konkreettista tuotantokykyä: tehtaita, tutkimuslaitoksia ja toimitusketjuja, joiden avulla miehittämättömiä järjestelmiä voidaan valmistaa nopeasti suuria määriä.