UNDP:n raportti: Lähi-idän sota uhkaa fossiilisten polttoaineiden tukiuudistuksia ja sysää kehitysmaita yhä syvempään talousahdinkoon

Tässä on YK:n kehitysohjelman (UNDP) vuoden 2026 raporttien pohjalta tarkistettu analyysi Lähi-idän sotilaallisen eskalaation vaikutuksista fossiilisten polttoaineiden tukiin ja kehitysmaihin.

1. Mitä UNDP ennustaa fossiilisten polttoaineiden globaaleista tuista vuonna 2026?

UNDP ei ole erikseen ennustanut fossiilisten polttoaineiden globaalin tukimäärän kehitystä vuodelle 2026 Lähi-idän eskalaatiota koskevissa raporteissaan. Raportit kuitenkin kytkeytyvät tukikysymykseen kahdella tavalla:

• Energiakustannusten nousu aiheuttaa valtavan julkisen taakan. Kehitysmaat joutuvat käyttämään satoja miljardeja dollareita suojatakseen kotitalouksia nousevilta energiakustannuksilta . UNDP:n raportti Military Escalation in the Middle East: Cushioning the Global Shock (kesäkuu 2026) kuvaa näitä energia-alan hätätoimia julkisen talouden kriisiksi, jossa muut menot jäävät jalkoihin .
• UNDP:n aiempi kanta tukiuudistuksiin on yhä relevantti. UNDP on pitkään seurannut, kuinka hallitukset käyttävät keskimäärin 423 miljardia dollaria vuodessa fossiilisten polttoaineiden kulutustukiin, ja on perännyt niiden vähentämistä . Nykymalli vahvistaa tätä argumenttia.

Globaaleista luvuista IMF:n vuoden 2025 päivitys arvioi, että suorat (julkiset) fossiilisten polttoaineiden tuet olivat 725 miljardia dollaria vuonna 2024 (0,6 % BKT:sta), ja epäsuorat tuet (päästöjen aiheuttamat ympäristöhaitat) olivat moninkertaisesti suuremmat .

2. Miten kehitysmaat kärsivät – velkapaineet ja talouden taantuma

Kehitysmaat kärsivät talouden seurauksista monella rintamalla:

• Köyhyys kasvaa. Konflikti voi sysätä yli 30 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti köyhyyteen, pahiten kehitysmaissa . Arabimaissa jopa 4 miljoonaa ihmistä voi pudota köyhyyteen, mikä pyyhkii pois yli vuoden talouskasvun . Aasian ja Tyynenmeren alueella riski koskee 8,8 miljoonaa ihmistä .
• BKT:n lasku. Arabimaiden BKT voi supistua 3,7–6,0 prosenttia, eli 120–194 miljardia dollaria . Aasian ja Tyynenmeren alueella tuotannon menetys voi olla jopa 299 miljardia dollaria .
• Energian ja kuljetuskustannusten nousu. Nousevat polttoaine- ja rahtikustannukset ovat välittömin ongelma tuontiriippuvaisille kehitysmaatalouksille . Tämä nostaa ruoan hintaa ja heikentää kotitalouksien ja pienten yritysten tilannetta.
• Velka- ja julkistalouden paineet. Kehitysmaat käyttävät satoja miljardeja dollareita energia-alan hätätukiin, jolloin rahaa jää vähemmän kouluihin, sairaaloihin ja ilmastotoimiin . Afrikan maat, joilla on jo ennestään tiukka taloustilanne, kärsivät erityisesti . Etelä-Aasian maat ovat pahiten kärsineitä niiden suuren energia- ja lannoitetuonnin vuoksi .
• Kolmoisshokki. UNDP kuvaa kehitysmaiden kohtaavan