Kaja Kallasin Ankara-vierailun taustalla oli EU:n ja Turkin suhteiden uusi yritys

Asialistan tärkeimmät kohdat

EU-jäsenyys ja tulliliitto

Turkin pitkään pysähdyksissä ollut EU-jäsenyysprosessi oli yksi keskustelujen pääaiheista. Sen rinnalla esillä oli EU:n ja Turkin tulliliiton päivittäminen .

Marta Kos oli vieraillut Ankarassa jo helmikuussa 2026 keskustelemassa EU:n ja Turkin yhteistyöstä, alueellisesta vakaudesta, kaupasta ja investoinneista. Tuolloin pöydällä oli myös tulliliittoon liittyvä talous- ja kauppayhteistyö .

Kolmen korkean EU-edustajan yhteinen vierailu nähtiin Ankarassa merkkinä siitä, että suhteisiin haetaan uutta vauhtia muuttuneessa geopoliittisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa .

Viisumivapaus

Turkin kansalaisten viisumivapaus oli erikseen mainittu keskusteluteema jäsenyysprosessin ja tulliliiton uudistamisen rinnalla .

Muuttoliike

Magnus Brunner osallistui vierailuun erityisesti muuttoliikettä koskevien kysymysten vuoksi . Kallas on kuvannut Turkkia "välttämättömäksi kumppaniksi" muuttoliikkeessä, puolustuksessa ja alueellisessa vakaudessa .

Ukraina ja alueellinen turvallisuus

Keskusteluissa käsiteltiin alueellisia turvallisuushaasteita, Ukrainan sotaa ja laajempaa geopoliittista tilannetta . EU:n ja Turkin kantoja haluttiin sovittaa yhteen ennen Naton kokousta, jossa odotettiin keskusteltavan muun muassa Ukrainasta, liittokunnan eteläisestä sivustasta ja puolustusmenoista .

Lähi-idän kahden valtion ratkaisu

Vierailun alla Kallas sanoi Anadolu-uutistoimiston haastattelussa, että Israelin siirtokuntatoiminta vaikeuttaa kahden valtion ratkaisun toteutumista entisestään . Hän korosti samalla, että kahden valtion ratkaisu on EU:n näkemyksen mukaan edelleen "ainoa toimiva tapa tuoda Lähi-itään kestävä rauha ja vakaus" .

Kallas vahvisti EU:n tuen palestiinalaisille ja kuvasi Turkkia keskeiseksi alueelliseksi kumppaniksi tässä kysymyksessä .

Miten vierailu liittyi Naton Ankaran-huippukokoukseen?

Yhteys oli ennen kaikkea ajoituksessa ja turvallisuuspoliittisessa koordinaatiossa. EU-valtuuskunta saapui Turkkiin hieman yli viikkoa ennen 7.–8. heinäkuuta järjestettävää kokousta, johon oli määrä osallistua 32 Nato-maan johtajat. Kokous pidetään Ankaran Beştepen presidenttikompleksissa .

Kallasin mukaan vierailulla pyrittiin yhdenmukaistamaan EU:n ja Turkin näkemyksiä yhteisistä turvallisuushaasteista ennen huippukokousta .

Turkin kannalta kokous oli merkittävä myös symbolisesti: kyseessä oli vasta toinen kerta, kun maa isännöi Naton huippukokousta. Edellinen järjestettiin Istanbulissa vuonna 2004 .

Huippukokouksen odotettuja teemoja olivat liittokunnan yhtenäisyys, puolustusmenot, taakanjako, Ukrainan sota ja Naton eteläinen sivusta. Kaikki nämä liittyivät tavalla tai toisella myös EU:n ja Turkin Ankara-keskusteluihin .

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli lisäksi ilmoittanut todennäköisesti tapaavansa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kahdenvälisesti huippukokouksen yhteydessä. Tämä korosti Ankaran keskeistä asemaa kokouksen geopoliittisessa taustassa .

Mitä vierailusta voi päätellä?

Vierailu ei merkinnyt Turkin EU-jäsenyysprosessin ratkaisemista, vaan korkean tason yritystä pitää suhteet aktiivisina useilla rintamilla. Jäsenyys, tulliliitto ja viisumivapaus edustavat EU:n ja Turkin pitkäaikaisia kiistakysymyksiä, kun taas muuttoliike ja turvallisuus ovat aloja, joilla osapuolilla on välitön tarve yhteistyöhön.

Vierailun kokonaisuus osoitti, että EU tarkastelee Turkkia samanaikaisesti ehdokasmaana, talouskumppanina ja Nato-liittolaisena. Ankara puolestaan sai tilaisuuden nostaa omat EU-tavoitteensa ja alueellisen roolinsa esiin juuri ennen tärkeää Nato-kokousta.