Venezuelan kaksoismaanjäristykset ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa – ainakin 1 450 kuollut

Venezuelaa kohtasi 24. kesäkuuta 2026 poikkeuksellisen tuhoisa maanjäristyspari. Magnitudin 7,2 esijäristystä seurasi vain 39 sekuntia myöhemmin magnitudin 7,5 pääjäristys. Pahimmat tuhot keskittyivät pohjois-keskiseen Venezuelaan, erityisesti pääkaupunki Caracasiin ja rannikon La Guairan osavaltioon .

Alla ovat viranomaisten ja uutislähteiden perusteella kootut viimeisimmät tiedot 28.–29. kesäkuuta 2026.

Uhriluku ja kadonneet

Ainakin 1 450 ihmistä on kuollut. Eri lähteiden arviot asettuvat noin 1 430:n ja 1 500:n kuolonuhrin välille . Yli 3 150 ihmistä on loukkaantunut, ja kadonneeksi ilmoitettuja on lähteestä riippuen yli 46 600–51 000 .

Uhriluku kasvoi nopeasti katastrofin jälkeen: ensimmäisissä raporteissa 25. kesäkuuta puhuttiin 164–188 kuolleesta , 27. kesäkuuta määrä oli noussut yli 900:n ja 29. kesäkuuta jo yli 1 400:n . YK arvioi, että katastrofi voi koskettaa lähes seitsemää miljoonaa venezuelalaista .

Tarkkaa tietoa kodistaan lähtemään joutuneiden ihmisten määrästä ei vielä ole koottu yhteen. Pelastus- ja etsintätyöt jatkuvat, joten sekä kuolleiden että kadonneiden määrät voivat vielä muuttua.

Laajat rakennus- ja infrastruktuurivauriot

Sadat rakennukset romahtivat, ja pahimmat vauriot raportoitiin La Guairassa ja Caracasissa . Kesäkuun 26. päivänä otetut satelliittikuvat vahvistivat, että asuin- ja liikerakennuksia oli tuhoutunut laajoilla kaupunkialueilla .

YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan ainakin 1 423 infrastruktuurikohdetta vaurioitui tai tuhoutui. La Guaira oli pahiten kärsinyt osavaltio .

Caracasin lentoasema suljettiin toistaiseksi

Caracasia palveleva Simón Bolívarin kansainvälinen lentoasema sijaitsee Maiquetíassa. Lentoasema suljettiin toistaiseksi sen kärsittyä vakavia rakenteellisia vaurioita, kuten halkeamia päälentokiitotielle .

Venezuelan siviili-ilmailuviranomaisen NOTAM-ilmoituksen mukaan päälentokenttä 10R/28L oli alustavasti suljettu 2. heinäkuuta asti. Toissijainen kiitotie 9/27 jäi käyttöön .

Myös Kolumbian ilmailuviranomainen käynnisti varautumissuunnitelman, koska maanjäristykset vaikuttivat Maiquetían lentotiedotusalueen lennonjohtoon ja viestintäjärjestelmiin .

LATAM käynnisti hätäilmakuljetukset

LATAM Airlines Group aktivoi humanitaarisen Avión Solidario -ohjelmansa. Yhtiö lähetti Venezuelaan kaksi rahtikonetta ja järjesti 27. kesäkuuta erityisen matkustajalennon Bogotásta Caracasciin .

Lentokuljetuksilla vietiin Venezuelaan yli 170 pelastus-, terveydenhuolto- ja kriisinhallinnan asiantuntijaa Kolumbiasta, Chilestä, Brasiliasta, Ecuadorista ja Perusta. Mukana kuljetettiin myös lähes 100 tonnia hätäaputarvikkeita .

LATAM Colombia ilmoitti lisäksi luopuvansa muutosmaksuista ja tarjoavansa joustavia uudelleenvarausvaihtoehtoja matkustajille, joiden lennot oli varattu 25. kesäkuuta ja 1. heinäkuuta väliselle ajalle .

Taloudelliset vahingot voivat nousta miljardeihin

Alustavat arviot katastrofin kokonaiskustannuksista vaihtelevat 4,7 miljardista 8,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin . Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus USGS arvioi aluksi vahinkojen vastaavan 1–7 prosenttia Venezuelan 111 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta .

Lopullinen lasku voi kasvaa, kun rakennusten, liikenneverkkojen, sähkönjakelun ja yritystoiminnan vahingot saadaan arvioitua kattavasti .

Amuayn öljynjalostamo pysähtyi sähkökatkon vuoksi

Venezuelan suurin öljynjalostamo Amuay, jonka ilmoitettu kapasiteetti on 645 000 barrelia päivässä, pysähtyi 29. kesäkuuta sähkökatkon seurauksena . Kyseessä oli toinen maan jalostamo, jonka sähköt katkesivat maanjäristysten jälkeisen häiriötilanteen aikana .

Alkuvaiheen raporttien mukaan Amuaylla ei ollut suoria seismisiä vaurioita ja toiminta jatkui normaalisti. Näin ilmoitti valtion öljy-yhtiö PDVSA 25. kesäkuuta . Myöhemmin useat lähteet vahvistivat, että Keski-Venezuelan sähkönsiirtolinjan vika pysäytti jalostamon toiminnan .

Raakaöljyn viennin kerrottiin jatkuvan, mutta polttoaineiden ja petrokemian tuotteiden jakelu oli vaarassa häiriintyä . Olennaista on, että Amuayn pysähtymisen kerrottiin johtuneen sähköverkon epävakaudesta eikä jalostamon suorasta maanjäristysvauriosta, ja pysähdys tapahtui vasta useita päiviä järistysten jälkeen.

Kansainvälinen apu virtaa Venezuelaan

Yhdysvallat

Presidentti Donald Trump valtuutti Yhdysvaltain hallinnon tarjoamaan merkittävää taloudellista apua ja lähettämään etsintä- ja pelastusryhmiä heti katastrofin jälkeen . Ulkoministeriö ilmoitti 150 miljoonan dollarin hätäavusta, joka toimitetaan yhteistyökumppaneiden, kuten Samaritan’s Pურსen, Catholic Relief Servicesin, Maailman ruokaohjelman ja OCHA:n, kautta .

Yhdysvallat lähetti Venezuelaan katastrofiavun koordinointiryhmän sekä Virginian ja Kalifornian etsintä- ja pelastusryhmät. Avustusoperaatioissa käytettiin myös sotilaskuljetuskalustoa, kuten C-17 Globemaster -koneita, MV-22 Osprey -koneita ja CH-47 Chinook -helikoptereita .

Muut maat ja järjestöt

Yli 20 maata lähetti 48 tunnin kuluessa Venezuelaan sotilaskuljetuskoneita, sertifioituja kaupunkialueiden etsintä- ja pelastusryhmiä eli USAR-ryhmiä sekä lääkintähenkilöstöä . Avustustoiminnan vastaanottokenttinä toimivat El Libertadorin lentotukikohta, Maiquetían kansainvälinen lentoasema ja Valencian Arturo Michelena -lentoasema .

Merkittäviä osallistujamaita olivat muun muassa Meksiko, Brasilia, Kuuba, Kolumbia, Kanada, El Salvador, Chile, Espanja ja Dominikaaninen tasavalta . Kolumbian ilmavoimat oli ensimmäinen ulkomainen toimija, joka lähetti kalustoa: kaksi C-130 Hercules -konetta .

Mitä luvuista on syytä tietää?

• Kuolleiden ja kadonneiden määrä voi edelleen muuttua, koska etsintä- ja pelastustyöt ovat kesken.
• Taloudelliset arviot 4,7–8,7 miljardin dollarin vahingoista ovat alustavia ja voivat kasvaa.
• Amuayn jalostamon pysähtyminen johtui tiettävästi sähköverkon häiriöstä, ei suorasta maanjäristysvauriosta.
• Tarkkaa arviota kodistaan joutuneiden ihmisten määrästä ei ollut viimeisimpien saatavilla olevien lähteiden perusteella vielä vahvistettu.