Hormuzinsalmi on maailman keskeisiä öljynkuljetusreittejä. Currie sanoi Bloombergille 16. kesäkuuta, että salmeen liittyvä epävarmuus on yhä suurta ja että Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauon ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Hänen arvionsa mukaan liikenne salmessa ei välttämättä palaudu normaaliksi ennen vuoden loppua.
Myös Yhdysvaltain energiahallinto EIA oletti 26. kesäkuuta julkaistussa lyhyen aikavälin energiakatsauksessaan, että salmi pysyy lähiaikoina käytännössä suljettuna. Öljykuljetusten arvioidaan alkavan elpyä vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, mutta ennen konfliktia vallinneisiin määriin päästäisiin vasta vuoden 2027 alussa.
Tämä aikataulu on huomattavasti hitaampi kuin se nopea hinnanlasku, jonka markkinat nähtiin toteuttavan heti sopimusuutisen jälkeen.
Currie varoitti jo toukokuun lopulla, että Aasian öljymarkkinat lähestyvät niin sanottuja vähimmäistoimintatasoja eli tilannetta, jossa varastoista ei voida enää turvallisesti ottaa paljon lisää öljyä. Euroopan hän arvioi olevan seuraavana ja Yhdysvaltojen voivan kohdata puutetta heinäkuussa.
Ongelmaa ei hänen mukaansa voi arvioida pelkkien maailmanlaajuisten varastolukujen perusteella. Osa varastoidusta öljystä sijaitsee väärällä alueella, on logistisesti vaikeasti saatavilla tai tarvitaan jo olemassa olevan järjestelmän vähimmäisvarantona. Siksi otsikkotasolla ilmoitettu suuri varastomäärä voi peittää alueellista ehtymistä.
Rauhansopimus ei yksin käynnistä öljyvirtoja. Tankkereille on saatava vakuutukset, alusten reitit on järjestettävä uudelleen ja satamien sekä muun infrastruktuurin on oltava käytettävissä.
Myös konfliktin vuoksi keskeytettyä tuotantoa ei voida välttämättä käynnistää heti täydellä teholla. Currien mukaan prosessiin liittyy useita käytännön pullonkauloja. Eräässä hänen esittämässään arviossa todettiin, että vaikka salmi avautuisi heti, ensimmäisten selvästi havaittavien öljyvirtojen alkamiseen voisi kulua yli kolme kuukautta.
Vielä viikkoja ennen rauhansopimusta Currie varoitti akuutista fyysisen öljyn puutteesta ja kuvasi kriisiä ”Covidin peilikuvaksi”. Hänen aiemman arvionsa mukaan Aasia voisi ajautua kuivuuteen toukokuussa ja Yhdysvallat puutteeseen heinäkuussa, jos Hormuzinsalmi ei avaudu.
Sopimusuutinen käänsi markkinat kuitenkin hetkessä pulaodotuksista ylijäämäodotuksiin. Currien mukaan lasku on voinut mennä liian pitkälle: 18. kesäkuuta hän sanoi öljymarkkinoiden ylireagoivan alaspäin. Päivää aiemmin hän kuvasi vetäytymistä vahvaksi ostopaikaksi, koska markkinoiden pitkän aikavälin rakenteellinen tarina oli hänen mukaansa edelleen ennallaan.
Muutos näyttää erityisen jyrkältä, kun sitä verrataan kevään fyysisiin markkinasignaaleihin. Maaliskuussa Singaporen lentopolttoaineen spot-hinta nousi 230 dollariin tynnyriltä ja Rotterdamin 220 dollariin. Currie kuvasi hintapaineen leviämistä mantereelta toiselle ”molekyylitartunnaksi”.
Rauhansopimuksen jälkeen futuurikauppiaat hinnoittelivat nopeasti tarjonnan palaamista. Currie selittää osan reaktiosta ostajien lakoksi: sekä fyysiset ostajat että rahoitusmarkkinoiden toimijat vähensivät varastojaan odottaessaan alempia hintoja. Tämä voi synnyttää hetkellisen ylitarjonnan vaikutelman, vaikka taustalla oleva fyysinen niukkuus ei olisi poistunut.
Jos ostajat palaavat markkinoille yhtä aikaa ja varastoja täytyy täydentää, hinnat voivat Currien mukaan kääntyä nopeasti takaisin ylöspäin.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvio on muuttunut konfliktin aikana. Ennen Iranin sotaa järjestö ennusti vuodelle 2026 noin 3,8 miljoonan barrelin päiväkohtaista öljyylijäämää. Konfliktin aikana IEA puolestaan arvioi tarjontahäiriöiden heikentäneen kysyntää.
Kesäkuun 17. päivänä IEA varoitti, että kestävä rauha voisi johtaa merkittävään ylijäämään vuonna 2027, jos Lähi-idän tarjonta palautuu. Currie on eri mieltä ennen kaikkea aikataulusta ja vaikutuksen suuruudesta. Hänen mukaansa fyysinen pula on edelleen käynnissä, ja varastojen täydentäminen vie aikaa, vaikka tarjonta alkaisikin palautua.
EIA:n omissa luvuissa maailmanlaajuisten öljyvarastojen arvioitiin supistuvan vuoden 2026 toisella neljänneksellä keskimäärin 6,3 miljoonan barrelin päivävauhtia. Currien mukaan luku tukee ajatusta siitä, että paperimarkkinoiden ylijäämä ja fyysinen saatavuus eivät ole sama asia.
Currien tulkinta on, että tämänhetkinen ylijäämä on lyhytaikainen futuurimarkkinoiden illuusio. Hinnan kannalta ratkaisevaa ei ole vain se, onko rauhansopimus tehty, vaan milloin laivat todella liikkuvat, tuotanto käynnistyy ja alueelliset varastot alkavat täyttyä.
Hänen varoituksensa ydin on yksinkertainen: markkinat hinnoittelevat jo runsautta, vaikka fyysinen tarjonta on yhä haavoittuva. Jos odotettu tarjonnan paluu viivästyy tai kysyntä palaa markkinoille, paperimarkkinoiden ja todellisten öljybarrelien välinen kuilu voi umpeutua nopeasti – ja mahdollisesti rajusti.