Kesäkuussa 2026 Ukraina iski kohteisiin Moskovassa, Pietarissa ja Krimillä. Venäjä kertoi lisäksi kahdesta kuolonuhreja vaatineesta matkustajabussiin kohdistuneesta iskusta. Iskut ovat voimistaneet nationalistien vaatimuksia sodan laajentamisesta: esillä ovat olleet muun muassa täysi liikekannallepano, iskut eurooppalaisiin droonitehtaisiin ja jopa taktisten ydinaseiden käyttö .
Venäjän kovan linjan vaikuttajat katsovat Washingtonin luvanneen sodan päättämistä Kremlille suotuisilla ehdoilla. Erityisesti presidentti Donald Trumpin ja Putinin Alaskassa järjestetyn huippukokouksen jälkeen he odottivat Yhdysvalloilta Venäjän kannalta edullista ratkaisua.
Kun Ukraina on kuitenkin saanut tehdä syviä iskuja Venäjän alueelle, nationalistipiirit ovat tulkinneet tämän Yhdysvaltojen petturuudeksi eivätkä tienä diplomatiaan .
Yhdysvaltojen ja Israelin Iran-iskujen alettua helmikuun lopulla 2026 venäläiset haukat alkoivat pitää Washingtonia epäluotettavana sotilaallisena toimijana ja välittäjänä. Osa heistä katsoo Trumpin olevan nyt liian sidottu Iranin tilanteeseen voidakseen välittää Ukrainassa puolueetonta sopimusta. Heidän mukaansa Moskovan pitäisi pyrkiä Ukrainan valtion täydelliseen tuhoamiseen rauhanprosessin jatkamisen sijaan .
Venäjän haukat vaativatkin 3. maaliskuuta Moskovaa vetäytymään Yhdysvaltojen välittämistä Ukraina-neuvotteluista ja "panostamaan taisteluun kaksin verroin" .
Kansallismielinen liikemies Konstantin Malofejev kysyi julkisesti, miksi Venäjä ei käytä ydinaseita. Yli 650 000 seuraajan vaikutusvaltainen blogi on vaatinut Ukrainan suurten kaupunkien tekemistä pommituksilla elinkelvottomiksi. Noin 90 000 seuraajan bloggaaja Juri Barantšik puolestaan katsoo, että Moskovan on "päihitettävä Trump" ennen kuin Trump päihittää Venäjän .
Putin torjui 5. kesäkuuta 2026 Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin avoimessa kirjeessä esittämän ehdotuksen kasvokkaisista neuvotteluista. Putin sanoi, ettei hän "näe tapaamisessa järkeä". Hän kehotti sotilasakatemioiden valmistuneita jatkamaan taistelua, mikä viittasi siihen, että Kreml asettaa sotilaallisen painostuksen diplomatian edelle .
Venäjän viranomaiset harkitsivat jo helmikuun lopulla neuvottelujen keskeyttämistä, ellei Ukraina suostuisi alueluovutuksiin . Moskovan julkilausutut ehdot merkitsevät käytännössä Ukrainan antautumista, eivät tasavertaista kompromissia.
Kesäkuun lopulla Putin sanoi Venäjän olevan valmis rauhanneuvotteluihin vain vuoden 2022 Istanbulin pöytäkirjojen, kesäkuussa 2024 pitämänsä Venäjän ulkoministeriön puheen ja väitettyjen elokuun 2025 Anchoragen yhteisymmärrysten pohjalta. Analyysien mukaan nämä lähtökohdat vastaavat vaatimuksia Ukrainan antautumisesta .
Zelenskyi on sanonut, että Ukrainalla on ennen talvea 2026 rajallinen mahdollisuus löytää diplomaattinen reitti sodan päättämiseen. Hänen mukaansa Venäjän odotetaan talvella jälleen iskevän Ukrainan energiainfrastruktuuriin, joten neuvotteluikkuna on olemassa mutta sulkeutumassa .
Myös eräs ukrainalainen korkea-arvoinen komentaja on puhunut noin kuuden kuukauden operatiivisesta ikkunasta. Sen jälkeen Ukrainan henkilöstöpula voi heikentää maan asemaa taistelukentällä .
Trumpin hallinnon sotilasoperaatiot Iranissa ovat vieneet diplomaattista kapasiteettia ja viivästyttäneet Ukraina-neuvotteluja. Maaliskuulle 2026 Abu Dhabiin suunniteltua tapaamista vaikeuttivat ilmatilan sulkemiset ja Yhdysvaltojen muuttuva huomio .
Zelenskyi sanoi, että "kumppaniemme etusijalla ja kaiken huomion kohteena on Iranin tilanne", minkä vuoksi suunniteltua tapaamista siirrettiin . Kremlin mukaan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan kolmenväliset neuvottelut olivat 19. maaliskuuta "tilanteen vuoksi tauolla" .
Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelu CRS on varoittanut, että pysähtyneet neuvottelut, osapuolten toisistaan poikkeavat vaatimukset ja Lähi-idän sotatoimien heijastusvaikutukset kaventavat diplomaattista reittiä nopeasti .
Putin ei toistaiseksi ole julkisesti kannattanut kovan linjan vaikuttajien äärimmäisimpiä ehdotuksia, kuten ydiniskuja tai neuvotteluista luopumista kokonaan. Kolme korkea-arvoista virkamiestä on myöntänyt neuvottelujen ajautuneen umpikujaan, mutta muodollista katkaisua ei ole ilmoitettu .
Silti Venäjän sisäinen keskustelu voi rajoittaa Putinin liikkumatilaa. Kun nationalistien odotukset kovenevat ja eskalaatiota vaativa julkinen retoriikka voimistuu, kompromissien perusteleminen kotimaassa käy Kremlille entistä vaikeammaksi.