| Näkökohta | Classic McEliece (koodipohjainen) | RSA (lukuteoreettinen) |
|---|---|---|
| Vaikea ongelma | Perustuu koodipohjaiseen kryptografiaan, jossa käytetään virheenkorjauskoodeja. Classic McEliece nojaa konservatiiviseen koodipohjaiseen turvallisuusoletukseen . | Perustuu lukuteoreettisiin oletuksiin, kuten kokonaislukujen tekijöihin jakamiseen . |
| Keskeinen mekanismi | McEliece-tyyppinen salaus koodaa selväkielen virheenkorjauskoodin (kuten Goppa-koodien) koodisanoiksi, joihin lisätään virheitä. Yksityinen avain mahdollistaa dekoodauksen . | RSA käyttää julkista moduulia ja eksponenttia salaukseen tai allekirjoitukseen, ja yksityinen operaatio perustuu salaisen tekijöihinjaon tietoon . |
| Kvanttiuhka | Koodipohjaista kryptografiaa tutkitaan kvanttiturvallisena lähestymistapana, koska se ei perustu samoihin lukuteoreettisiin oletuksiin kuin RSA, Diffie-Hellman tai elliptisen käyrän kryptografia . | RSA on yksi niistä julkisen avaimen järjestelmistä, joihin kvanttilaskenta kohdistuu, ja se on korvattava kvanttiturvallisilla algoritmeilla . |
| Avaimen koko | Julkiset avaimet ovat erittäin suuria. NIST raportoi koon olevan noin 260 kilotavusta 1 megatavuun Classic McEliecelle . | RSA:n julkiset avaimet ovat paljon pienempiä tyypillisissä käyttöönotoissa, vaikka lähteet eivät anna suoraa vertailua. |
| Salaustekstin koko | Pienet salaustekstit ovat yksi Classic McEliecen eduista . | RSA:n salaustekstin koko sidoksissa RSA-moduulin kokoon. |
| Suorituskyky | NIST kuvaa Classic McEliecea nopeaksi kapselointi- ja avausoperaatioiltaan, mutta hitaaksi avaimen generoinnilta . | Lähteet eivät anna suoraa vertailua RSA:n suorituskyvystä. |
Yhteenvetona: RSA perustuu lukuteoreettisiin oletuksiin, kun taas Classic McEliece perustuu koodipohjaiseen kryptografiaan ja virheenkorjauskoodeihin . Kompromissina ovat erittäin suuret julkiset avaimet, mutta pienet salaustekstit ja pitkä, vuodesta 1978 alkaen kestänyt turvallisuushistoria .
Lähteet eivät vahvista Mullvad VPN:n käyttöönoton aikataulua tai openssh-mceliece-korjaustiedostoa koskevia väitteitä. Tietoja ei siis voida esittää varmistettuina tästä lähdejoukosta.
Saksan BSI on suositellut Classic McEliecea jo vuodesta 2020 lähtien . Sen tekninen ohjeistus TR-02102-1 listaa Classic McEliecen hyväksytyksi post-kvanttialgoritmiksi. BSI on myös ilmaissut tukevansa standardointia ISO:ssa .
NIST harkitsi Classic McEliecea Round 4 -ehdokkaana post-kvanttikryptografiaprojektissaan . Vuonna 2025 NIST valitsi kuitenkin HQC:n standardoitavaksi koodipohjaiseksi KEM:ksi . NIST:n materiaaleissa todetaan, että Classic McEliece on ”laajalti pidetty turvallisena”, mutta NIST ei odottanut sen laajaa käyttöä suurten julkisten avainten ja rajallisen kiinnostuksen vuoksi . NIST viittaa ISO-standardointiin yhtenä syynä sille, miksi se ei valinnut Classic McEliecea tuolloin .
| Näkökohta | Classic McEliece (koodipohjainen) | RSA (lukuteoreettinen) |
|---|---|---|
| Vaikea ongelma | Perustuu koodipohjaiseen kryptografiaan, jossa käytetään virheenkorjauskoodeja. Classic McEliece nojaa konservatiiviseen koodipohjaiseen turvallisuusoletukseen . | Perustuu lukuteoreettisiin oletuksiin, kuten kokonaislukujen tekijöihin jakamiseen . |
| Keskeinen mekanismi | McEliece-tyyppinen salaus koodaa selväkielen virheenkorjauskoodin (kuten Goppa-koodien) koodisanoiksi, joihin lisätään virheitä. Yksityinen avain mahdollistaa dekoodauksen . | RSA käyttää julkista moduulia ja eksponenttia salaukseen tai allekirjoitukseen, ja yksityinen operaatio perustuu salaisen tekijöihinjaon tietoon . |
| Kvanttiuhka | Koodipohjaista kryptografiaa tutkitaan kvanttiturvallisena lähestymistapana, koska se ei perustu samoihin lukuteoreettisiin oletuksiin kuin RSA, Diffie-Hellman tai elliptisen käyrän kryptografia . | RSA on yksi niistä julkisen avaimen järjestelmistä, joihin kvanttilaskenta kohdistuu, ja se on korvattava kvanttiturvallisilla algoritmeilla . |
| Avaimen koko | Julkiset avaimet ovat erittäin suuria. NIST raportoi koon olevan noin 260 kilotavusta 1 megatavuun Classic McEliecelle . | RSA:n julkiset avaimet ovat paljon pienempiä tyypillisissä käyttöönotoissa, vaikka lähteet eivät anna suoraa vertailua. |
| Salaustekstin koko | Pienet salaustekstit ovat yksi Classic McEliecen eduista . | RSA:n salaustekstin koko sidoksissa RSA-moduulin kokoon. |
| Suorituskyky | NIST kuvaa Classic McEliecea nopeaksi kapselointi- ja avausoperaatioiltaan, mutta hitaaksi avaimen generoinnilta . | Lähteet eivät anna suoraa vertailua RSA:n suorituskyvystä. |
Yhteenvetona: RSA perustuu lukuteoreettisiin oletuksiin, kun taas Classic McEliece perustuu koodipohjaiseen kryptografiaan ja virheenkorjauskoodeihin . Kompromissina ovat erittäin suuret julkiset avaimet, mutta pienet salaustekstit ja pitkä, vuodesta 1978 alkaen kestänyt turvallisuushistoria .
Lähteet eivät vahvista Mullvad VPN:n käyttöönoton aikataulua tai openssh-mceliece-korjaustiedostoa koskevia väitteitä. Tietoja ei siis voida esittää varmistettuina tästä lähdejoukosta.
Saksan BSI on suositellut Classic McEliecea jo vuodesta 2020 lähtien . Sen tekninen ohjeistus TR-02102-1 listaa Classic McEliecen hyväksytyksi post-kvanttialgoritmiksi. BSI on myös ilmaissut tukevansa standardointia ISO:ssa .
NIST harkitsi Classic McEliecea Round 4 -ehdokkaana post-kvanttikryptografiaprojektissaan . Vuonna 2025 NIST valitsi kuitenkin HQC:n standardoitavaksi koodipohjaiseksi KEM:ksi . NIST:n materiaaleissa todetaan, että Classic McEliece on ”laajalti pidetty turvallisena”, mutta NIST ei odottanut sen laajaa käyttöä suurten julkisten avainten ja rajallisen kiinnostuksen vuoksi . NIST viittaa ISO-standardointiin yhtenä syynä sille, miksi se ei valinnut Classic McEliecea tuolloin .