Venäjä syyttää Yhdysvaltoja Alaskan-sopimusten pettämisestä – taustalla paineita rintamalla ja kotirintamalla

Venäjä aloitti 23. kesäkuuta 2026 harvinaisen julkisen diplomaattisen hyökkäyksen Yhdysvaltoja vastaan väittämällä Washingtonin pettäneen presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin välillä elokuussa 2025 Anchoragenissa solmitut sopimukset . Kolme venäläistä korkea-arvoista virkamiestä esitti vuorokauden sisällä väitteitä ilman tarkkoja yksityiskohtia . Samanaikaisesti Ukrainan syväiskut Venäjän energiatuotantoa vastaan, epäonnistuneet tulitaukovritykset ja maan paheneva polttoainepula ovat luoneet Moskovalle poikkeuksellisen haastavan tilanteen .

Alaskan huippukokouksen syytökset: reaktiivinen narratiivi

Julkinen painostuskampanja alkoi 23. kesäkuuta, kun Kremlin avustaja Juri Ušakov totesi, että "toinen osapuoli on edelleen sitoutunut yhteisymmärrykseen, kun taas toinen ei ole täyttänyt sitoumuksiaan" . Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ehdotti, että Alaskan tapaaminen saattoi olla tarkoitettu ostamaan aikaa Ukrainan uudelleenaseistautumiselle . Diplomaattinen tyytymättömyys ei ole uutta: jo lokakuussa 2025 Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov totesi huippukokouksen luoman vahvan vauhdin suurelta osin haihtuneen .

Ajoitus on kuitenkin merkittävä: syytökset tulivat päiviä sen jälkeen, kun Ukraina teki 18. kesäkuuta yhden suurimmista drooni-iskuistaan Moskovaan . Tämä viittaa siihen, että diplomatian katkeaminen on reaktiivista, ei ennakoivaa – ja todennäköisesti tarkoitettu siirtämään huomiota pois Venäjän kohtaamista tappioista.

Ukrainan 18. kesäkuuta drooni-isku Moskovan öljynjalostamoon

Ukraina iski 18. kesäkuuta 2026 Moskovan Kapotnjassa sijaitsevaan öljynjalostamoon sytyttäen valtavan tulipalon, joka peitti pääkaupungin taivaan mustalla savulla . Kaikki neljä Moskovan lentokenttää suljettiin ja osa kaupungin kehätiestä katkaistiin liikenteeltä . Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kertoi ilmapuolustuksen ampuneen alas lähes 200 droonia, mutta useita osui jalostamoon .

Isku oli jo toinen samaan kohteeseen viikon sisällä. Jo 16. kesäkuuta Ukrainan droonit vaurioittivat jalostamon tärkeintä prosessointiyksikköä, mikä pysäytti laitoksen toiminnan . Yksikkö edustaa 53 prosenttia jalostamon kokonaiskapasiteetista .

Romuttuneet tulitaukonäkymät

Alaskan huippukokouksen diplomatian oli tarkoitus auttaa ratkaisemaan Ukrainan sota, mutta tulitaukovritykset olivat epäonnistuneet jo viikkoja aiemmin. Toukokuun alussa Ukraina ehdotti yksipuolista tulitaukoa vastauksena Venäjän tulitaukoehdotukseen Voitonpäivän juhlintaa varten . Ukraina väitti Venäjän hylänneen tarjouksen jatkamalla drooni-, ohjus- ja tykistöiskuja – presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä rikkoi tulitaukoa 1 820 kertaa jo kello 10:een mennessä 6. toukokuuta .

Kesäkuun 22. päivänä Ukrainan lähettiläs YK:ssa ilmoitti, että Ukraina saattaa arvioida uudelleen tulitaukoehdotustaan, ellei YK:n turvallisuusneuvosto hyväksy päätöslauselmaa vihollisuuksien täydellisestä ja ehdottomasta lopettamisesta . Alaskan diplomatian toivo oli haihtunut .

Polttoainekriisi ja harvinainen bensiinituonti Aasiasta

Ukrainan jatkuvat drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat aiheuttaneet maassa polttoainepulan . Reuters raportoi 17. kesäkuuta, että Venäjä valmistautuu tuomaan bensiiniä meritse Aasiasta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan – epätavallinen askel merkittävälle öljynviejämaalle . Ensimmäisen lastin odotetaan saapuvan länsivenäläiseen satamaan kesäkuussa .

Polttoaineen säännöstely on levinnyt yli 50 Venäjän alueelle, mukaan lukien Hanti-Mansian autonomiseen piirikuntaan, joka tuottaa 40 prosenttia Venäjän öljystä . Gazpromneftin huoltoasemilla asiakkaille myydään enintään 40 litraa bensiiniä ja 80 litraa dieseliä kerrallaan . Moskovassa Lukoil on rajoittanut bensiinimyynnin 100 litraan kuljettajaa kohden . Venäjän valtion rautatiemonopoli RZD perusti erityisen työryhmän polttoainekuljetusten hallintaan kriisin syvetessä . Sotatutkimuksen instituutti ISW huomautti, että Venäjän päätös tuoda bensiiniä Aasiasta vuonna 2026, kun sitä ei tehty vuonna 2025, "viittaa siihen, että tämän vuoden pula on pahempi" .

Miten tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa

• Diplomaattinen katkos on reaktiivinen, ei ennakoiva. Venäjän julkiset syytökset Yhdysvaltoja vastaan tulivat päiviä Ukrainan 18. kesäkuuta tehdyn Moskovan iskun jälkeen, joka osoitti pääkaupungin kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden . Syytökset voivat toimia syyllisyyden siirtämisenä selittämään, miksi Alaskan diplomatia epäonnistui tuottamaan Venäjän toivomaa Ukrainan ratkaisua .
• Ukrainan syväiskut ovat keskeinen syy Venäjän polttoainepulaan. Venäjän suunnittelema bensiinituonti Aasiasta raportoitiin suoraksi vastaukseksi polttoainepulaan, joka johtuu laajoista drooni-iskuista öljynjalostamoihin . Kesäkuun 16. ja 18. päivän iskut Moskovan öljynjalostamoon ovat näkyviä esimerkkejä laajemmasta kampanjasta .
• Tulitauko heikkeni, koska kumpikin osapuoli esittää toisen vilpillisenä. Ukrainan mukaan Venäjän jatkuvat iskut osoittivat Moskovan hylänneen Kiovan tulitaukoehdotuksen . Ukraina uhkasi tarkistaa ehdotustaan, ellei YK toimi . Alaskan diplomatian tarjoama suoja, jota Moskova kerran toivoi, on haalistunut, ja Kreml tunnustaa nyt pettymyksensä julkisesti .