Gazan kansainvälinen vakautusjoukko (ISF): Kuusi maata lupasi joukkoja, muttei ainuttakaan sotilasta paikalla – tässä syyt

Gazan kansainvälinen vakautusjoukko (International Stabilization Force, ISF) on YK:n mandaatilla perustettu monikansallinen rauhanturvaoperaatio, joka on osa Trumpin 20 kohdan rauhanohjelmaa (Comprehensive Plan to End the Gaza Conflict) . Sopimus Hamasin ja Israelin välillä solmittiin lokakuussa 2025, ja YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti sen päätöslauselmallaan 2803 marraskuussa 2025. Kesäkuuhun 2026 mennessä ISF:ää on kuitenkin tuskin olemassa: lupauksia on annettu, mutta merkittäviä joukkojen sijoituksia ei ole tapahtunut, ja operaatio on pahasti jumissa .

Mitkä maat ovat liittyneet mukaan?

Helmikuussa 2026 Yhdysvaltain armeijan kenraalimajuri Jasper Jeffers, ISF:n komentaja, ilmoitti, että viisi maata oli suostunut lähettämään sotilaita: Indonesia, Marokko, Kazakstan, Kosovo ja Albania . Indonesian odotettiin muodostavan suurimman osaston (noin 5 000–8 000 sotilasta) ja saavan varakomentajan roolin . Kesäkuun 2026 lopussa myös Kreikka liittyi joukkoon, mutta minkäänlaista aikataulua joukkojen sijoittamiselle ei annettu .

Yhdysvallat ei sijoita omia sotilaitaan Gazaan, vaan toimii humanitaarisen, logistisen ja turvallisuusavun mahdollistajana kansainvälisille kumppaneille .

Ensimmäisten joukkojen piti saapua Gazaan alun perin vuoden 2026 alkupuolella, sitten 1. toukokuuta 2026 mennessä, ja niiden piti keskittyä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rakentaman uuden kaupungin ympäristöön Rafahin lähellä . Toukokuun 2026 loppuun mennessä maassa ei kuitenkaan ollut merkittäviä kansainvälisiä joukkoja .

Nykytila: Operaatio vain nimellisesti olemassa

Toukokuuhun 2026 mennessä – kolme kuukautta lupausten jälkeen – yksikään viidestä luvanneesta maasta ei ollut toimittanut merkittäviä joukkoja, ja kenraalimajuri Jeffersillä ei ollut komennossaan yhtäkään taisteluvalmista sotilasta . Suurin takaisku tuli helmikuun 2026 lopussa, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin ja Indonesia jäädytti 8 000 sotilaansa lähetyksen toistaiseksi . Yhdysvaltain viranomaisten ristiriitaiset lausunnot ovat lisänneet epäselvyyttä ISF:n laajuudesta, ajoituksesta ja elinkelpoisuudesta .

ISF:n komentajan mukaan pitkän aikavälin tavoitteena on 20 000 sotilasta ja 12 000 poliisia, jotka toimisivat viidellä sektorilla Gazassa, mutta nämä ovat toistaiseksi vain toiveita . Analyytikot kuvailevat, että "alkuinnon mahdollisten joukkojen luovuttajamaiden keskuudessa on haihtunut", kun ISF-operaation yksityiskohdat ja tavoitteet eivät ole selkiytyneet .

Keskeiset ongelmat

1. Hamas kieltäytyy aseistariisunnasta

Tämä on suurin este koko operaatiolle. Rauhanneuvoston (Board of Peace, BoP) ensimmäinen kuuden kuukauden edistymisraportti YK:n turvallisuusneuvostolle toukokuussa 2026 totesi, että rauhanneuvosto on "hämmentynyt Hamasin kieltäytymisestä aseistariisunnasta" – se on edellytys jälleenrakennusrahoille ja ISF:n sijoittamiselle . ISF ei voi toimia turvallisesti, jälleenrakennusrahoja ei voida vapauttaa eikä rauhanohjelman toista vaihetta voida aloittaa ennen kuin Hamas luopuu aseistaan .

2. Joukkojen sijoituslupaukset lunastamatta

Lupaukset eivät ole johtaneet konkreettisiin sotilaisiin Gazassa, mikä johtuu osittain osallistujamaiden juridisista, poliittisista ja taloudellisista huolista . Joulukuun 2025 Yhdysvaltojen johtama Dohan neuvottelu, jossa pyrittiin suunnittelemaan ISF:n käyttöönottoa, jäi suurelta osin tuloksettomaksi maiden kiistellessä joukon koostumuksesta, mandaatista ja toimintasäännöistä .

3. Tulitauko on murentumassa

Vaikka tulitauko on sopimuksessa vielä voimassa, Israel on jatkanut aluevaltauksia ja iskuja, kun taas Hamas on juurtunut, uudelleenryhmittynyt ja varustautunut uudelleen . Joulukuun 2025 puoliväliin mennessä oli rekisteröity 64 tulitaukorikkomusta Israelin puolustusvoimien (IDF) raporttien mukaan .

4. Epäselvä mandaatti ja ristiriitaiset visiot

Analyytikot huomauttavat, että kokonaisvaltaista rauhanohjelmaa ja rauhanneuvostoa koskevat ristiriitaiset tiedot herättävät kysymyksiä siitä, voidaanko ISF ottaa käyttöön alun perin suunnitellulla tavalla . Rauhanneuvoston peruskirjan tarkastelu osoittaa, että se on poikennut alkuperäisestä tarkoituksestaan: se määritellään nyt maailmanlaajuiseksi konfliktinratkaisumekanismiksi YK:n ulkopuolella, aivan ilman viittausta Gazaan ja ilman rajoitusta Israel–Palestiina-konfliktiin .

Laajempi diplomaattinen kehys

Trumpin 20 kohdan rauhanohjelma

ISF on tämän rauhanohjelman turvallisuuspilari, joka vaatii tulitaukoa, panttivankien vapauttamista, vankienvaihtoa, Hamasin aseistariisuntaa, Gazan jälleenrakennusta ja tietä kohti palestiinalaishallinnon uudistusta . YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi suunnitelman marraskuussa 2025 .

Rauhanneuvosto (Board of Peace, BoP)

Rauhanneuvosto on Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen elin, jonka perusti Trump ja jonka YK:n päätöslauselma 2803 nimeää valvomaan kaikkia 20 suunnitelman kohtaa, mukaan lukien ISF:n strategista ohjausta . Se kokoontui ensimmäisen kerran Washingtonissa 19. helmikuuta 2026, jossa Trump ilmoitti, että yhdeksän osallistujamaata oli luvannut 7 miljardia dollaria Gazan jälleenrakennusrahastoon . Rahoitus on kuitenkin ehdollista Hamasin aseistariisunnalle, mikä ei ole toteutunut . Venäjän presidentti Putin sai kutsun liittyä rauhanneuvostoon, mutta se on saanut osakseen skeptisyyttä Yhdysvaltojen lähimmiltä liittolaisilta, jotka pitävät sitä yrityksenä ohittaa perinteiset YK:n puitteet . Rauhanneuvoston mandaatti kestää 31. joulukuuta 2027 asti (uusittavissa) .

Hamasin aseistariisuntaneuvottelut

Kaikki raiteet törmäävät tähän: ISF ei voi sijoittautua turvallisesti, jälleenrakennusrahoja ei voida vapauttaa eikä rauhanohjelman toista vaihetta voida aloittaa ennen kuin Hamas luopuu aseistaan . Kesäkuuhun 2026 mennessä Hamas ei ollut noudattanut tätä vaatimusta, joten koko kehikko on jumissa .

Loppupäätelmä

Gazan kansainvälisellä vakautusjoukolla (ISF) on kuuden maan lupaukset ja yhdysvaltalainen komentaja, mutta yksikään sotilas ei ole saapunut Gazaan kesäkuuhun 2026 mennessä. Operaatio on halvaantunut Hamasin kieltäytymiseen aseistariisunnasta, täyttämättömiin kansallisiin sitoumuksiin (joita Indonesian jäädytys pahensi), murenevaan tulitaukoon ja epäselviin kysymyksiin operaation mandaatista. Nämä ongelmat ovat sidoksissa laajempaan Trumpin rauhanohjelman ja rauhanneuvoston kehykseen: kaikki on pysähtynyt samaan ongelmaan – jälleenrakennus ja vakauttaminen ovat ehdollisia aseistariisunnalle, eikä aseistariisuntaa ole tapahtunut.