Rauhasopimuksen vaikutukset näkyivät selvimmin energiamarkkinoilla. Tiistaina 16. kesäkuuta Brent-raakaöljyn futuurit laskivat 4,4 % noin 83,46 dollariin tynnyriltä – alimmilleen sitten Iranin sodan alkamisen . Kesäkuun 18. päivään mennessä, kun väliaikainen sopimus oli allekirjoitettu Sveitsissä, Brent kävi alle 79 dollarissa . Sopimuksen odotetaan poistavan Iranin öljyvientiin kohdistuneita pakotteita ja avaavan Hormuzinsalmen – jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä ja kaasusta . S&P Global varoitti, että fyysiset raakaöljymarkkinat pysyvät tiukkoina kesän yli, mutta pitkän aikavälin tarjontanäkymä parani selvästi .
Alhaisempi öljyn hinta vähentää suoraan inflaatio-odotuksia, ja tämä logiikka toteutui Yhdysvaltain valtionlainoissa. 10 vuoden Treasury-lainan tuotto laski ilmoituksen jälkeen. Wall Street Journal raportoi Treasury-tuottojen ja dollarin laskusta rauhansopimuksen valmistelun myötä . Tiistaihin mennessä 10 vuoden tuotto oli laskenut noin 4,45 prosenttiin edellisviikon perjantain 4,485 prosentista . Päättely oli selvä: halvempi öljy vähensi odotuksia Federal Reserven koronnostoista . Tämä oli myös Fedin kesäkuun 17–18 kokousviikko. Fed piti lopulta fed funds -koron ennallaan 3,50–3,75 prosentissa, mutta pistekaavio paljasti hajanaisen komitean: 9 virkamiestä 19:stä odotti vähintään yhtä koronnostoa vuoden sisällä ja 6 kannatti yli 50 peruspisteen kiristystä . Rauhasopimuksen aiheuttama öljyn hinnanlasku teki näistä haukkamaisista odotuksista epätodennäköisempiä.
Euroopassa liike oli vieläkin selvempää. Euroalueen valtionlainojen tuotot laskivat neljättä päivää peräkkäin tiistaina ja painuivat monen viikon alimmilleen . Saksan 10 vuoden Bundin tuotto laski 2,5 peruspistettä 2,925 prosenttiin – alimmilleen sitten huhtikuun 8. päivän . Italian 10 vuoden tuotto laski myös 4 peruspistettä 3,639 prosenttiin . Sama mekanismi oli taustalla: öljyn hinnan romahdus vähensi euroalueen tuontipaineita inflaatiolle, mikä heikensi odotuksia Euroopan keskuspankin koronnostoista . Rahamarkkinat hinnoittelivat EKP:n kiristykselle enää 30 peruspistettä vuoden loppuun mennessä – merkittävä vähennys aiemmasta .
Kesäkuun 2026 puolivälissä Fed ja EKP olivat selvästi eri asemissa – ja rauhansopimus korosti eroa.
| Keskuspankki | Ohjauskorko | Viimeaikainen kanta | Näkymä rauhansopimuksen jälkeen |
|---|---|---|---|
| Federal Reserve | 3,50 %–3,75 % | Piti koron ennallaan kesäkuun 17–18 kokouksessa | Pistekaavio jakautunut: 9/19 virkamiestä näkee koronnostoa vuoden sisällä; 6 haluaa yli 50 peruspisteen kiristyksen . Öljyn hinnanlasku vähentää kiireellisyyttä. |
| Euroopan keskuspankki | DFR 2,00 % (kesäkuusta 2025) | Pysynyt muuttumattomana 5 peräkkäisessä kokouksessa maaliskuuhun 2026 asti | Öljyn hinnanlasku viilensi jäljellä olevia kiristyspaineita. Rahamarkkinat hinnoittelivat enää 30 peruspisteen kiristystä vuoden loppuun mennessä . |
Japanin keskuspankki (BoJ) lisäi hajontaa nostamalla ohjauskorkonsa 1 prosenttiin – 31 vuoden korkeimmalle – samana tiistaina vedoten Lähi-idän energiakriisin inflaatioriskeihin . Useat analyytikot luonnehtivat kokonaiskuvaa
Rauhasopimuksen vaikutukset näkyivät selvimmin energiamarkkinoilla. Tiistaina 16. kesäkuuta Brent-raakaöljyn futuurit laskivat 4,4 % noin 83,46 dollariin tynnyriltä – alimmilleen sitten Iranin sodan alkamisen . Kesäkuun 18. päivään mennessä, kun väliaikainen sopimus oli allekirjoitettu Sveitsissä, Brent kävi alle 79 dollarissa . Sopimuksen odotetaan poistavan Iranin öljyvientiin kohdistuneita pakotteita ja avaavan Hormuzinsalmen – jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä ja kaasusta . S&P Global varoitti, että fyysiset raakaöljymarkkinat pysyvät tiukkoina kesän yli, mutta pitkän aikavälin tarjontanäkymä parani selvästi .
Alhaisempi öljyn hinta vähentää suoraan inflaatio-odotuksia, ja tämä logiikka toteutui Yhdysvaltain valtionlainoissa. 10 vuoden Treasury-lainan tuotto laski ilmoituksen jälkeen. Wall Street Journal raportoi Treasury-tuottojen ja dollarin laskusta rauhansopimuksen valmistelun myötä . Tiistaihin mennessä 10 vuoden tuotto oli laskenut noin 4,45 prosenttiin edellisviikon perjantain 4,485 prosentista . Päättely oli selvä: halvempi öljy vähensi odotuksia Federal Reserven koronnostoista . Tämä oli myös Fedin kesäkuun 17–18 kokousviikko. Fed piti lopulta fed funds -koron ennallaan 3,50–3,75 prosentissa, mutta pistekaavio paljasti hajanaisen komitean: 9 virkamiestä 19:stä odotti vähintään yhtä koronnostoa vuoden sisällä ja 6 kannatti yli 50 peruspisteen kiristystä . Rauhasopimuksen aiheuttama öljyn hinnanlasku teki näistä haukkamaisista odotuksista epätodennäköisempiä.
Euroopassa liike oli vieläkin selvempää. Euroalueen valtionlainojen tuotot laskivat neljättä päivää peräkkäin tiistaina ja painuivat monen viikon alimmilleen . Saksan 10 vuoden Bundin tuotto laski 2,5 peruspistettä 2,925 prosenttiin – alimmilleen sitten huhtikuun 8. päivän . Italian 10 vuoden tuotto laski myös 4 peruspistettä 3,639 prosenttiin . Sama mekanismi oli taustalla: öljyn hinnan romahdus vähensi euroalueen tuontipaineita inflaatiolle, mikä heikensi odotuksia Euroopan keskuspankin koronnostoista . Rahamarkkinat hinnoittelivat EKP:n kiristykselle enää 30 peruspistettä vuoden loppuun mennessä – merkittävä vähennys aiemmasta .
Kesäkuun 2026 puolivälissä Fed ja EKP olivat selvästi eri asemissa – ja rauhansopimus korosti eroa.
| Keskuspankki | Ohjauskorko | Viimeaikainen kanta | Näkymä rauhansopimuksen jälkeen |
|---|---|---|---|
| Federal Reserve | 3,50 %–3,75 % | Piti koron ennallaan kesäkuun 17–18 kokouksessa | Pistekaavio jakautunut: 9/19 virkamiestä näkee koronnostoa vuoden sisällä; 6 haluaa yli 50 peruspisteen kiristyksen . Öljyn hinnanlasku vähentää kiireellisyyttä. |
| Euroopan keskuspankki | DFR 2,00 % (kesäkuusta 2025) | Pysynyt muuttumattomana 5 peräkkäisessä kokouksessa maaliskuuhun 2026 asti | Öljyn hinnanlasku viilensi jäljellä olevia kiristyspaineita. Rahamarkkinat hinnoittelivat enää 30 peruspisteen kiristystä vuoden loppuun mennessä . |
Japanin keskuspankki (BoJ) lisäi hajontaa nostamalla ohjauskorkonsa 1 prosenttiin – 31 vuoden korkeimmalle – samana tiistaina vedoten Lähi-idän energiakriisin inflaatioriskeihin . Useat analyytikot luonnehtivat kokonaiskuvaa