Trump jatkoi julkista arvosteluaan G7-kokouksessa Ranskassa 17. kesäkuuta. Hän toisti Netanjahua koskeneen solvauksen, väitti, että "ilman minua ei olisi Israelia", ja arvosteli pääministerin harkintakykyä . Useiden lähteiden mukaan Trump sanoi Israelille myös: "tehkää niin kuin minä sanon" .
Boston Globe kuvasi Trumpin puheita poikkeuksellisen koviksi: lehden mukaan yksikään aiempi Yhdysvaltain presidentti ei ollut käyttänyt Netanjahusta julkisesti vastaavaa kieltä .
Netanjahu on puolestaan korostanut, ettei Yhdysvaltain ja Iranin uusi sopimus muuta Israelin tavoitetta estää Irania hankkimasta ydinaseita.
15. kesäkuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa hän sanoi:
"Sopimuksella tai ilman sopimusta Iranilla ei tule olemaan ydinaseita. Ei tänään eikä huomenna."
Netanjahun mukaan Iran ei hanki ydinasetta niin kauan kuin hän toimii pääministerinä . Hän on myös luvannut pitää Israelin joukot turvallisuusvyöhykkeillä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa . Tämä linja on ristiriidassa Yhdysvaltain ja Iranin muistion kanssa, joka koskee sotatoimien lopettamista kaikilla rintamilla.
Trump, Iranin presidentti Masoud Pezeshkian ja välittäjänä toiminut Pakistanin pääministeri allekirjoittivat muistion virtuaalisesti 15. kesäkuuta 2026. Kyseessä on 14-kohtainen kehysasiakirja, joka tunnetaan nimellä Islamabadin muistio .
Asiakirjan keskeiset kohdat ovat:
Israelille sopimusta ei näytetty ennen sen allekirjoittamista. Israelilainen korkea virkamies kuvasi sitä Reutersille Israelille haitalliseksi . NPR julkaisi muistion koko tekstin 18. kesäkuuta, ja BBC kertoi tulitauon olevan voimassa .
Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance puolusti 18. kesäkuuta Trumpia ja nuhteli julkisesti israelilaisia ministereitä, jotka olivat arvostelleet Iran-sopimusta.
Vance sanoi:
"Donald J. Trump on tällä hetkellä koko maailman ainoa valtionpäämies, joka suhtautuu myötämielisesti Israelin valtioon."
Hän lisäsi, että jos hän olisi Israelin hallituksessa, hän harkitsisi uudelleen hyökkäämistä maan "ainoaa voimakasta liittolaista" vastaan . The Guardian tiivisti viestin muotoon, jonka mukaan Trump on Israelin ainoa jäljellä oleva liittolainen .
Vance muistutti lisäksi, että kaksi kolmasosaa Israelin puolustusaseista on Amerikan rahoittamia ja valmistamia . Lausunto tulkittiin Washingtonin painostukseksi: Israelin ei odoteta vain hyväksyvän Iran-sopimusta, vaan myös pidättäytyvän Trumpin julkisesta arvostelusta.
Israel ylläpitää sotilaallisia asemia Libanonissa. Netanjahu ilmoitti 15. kesäkuuta, että Israelin joukot pysyvät siellä perustetuilla turvallisuusvyöhykkeillä .
Tämä on yksi keskeisistä syistä Trumpin ja Netanjahun väliseen kitkaan. Washington pyrkii lopettamaan sotatoimet kaikilla rintamilla, kun taas Netanjahu on ilmoittanut Israelin jatkavan omaa turvallisuuspolitiikkaansa myös Yhdysvaltain ja Iranin sopimuksen jälkeen .
Netanjahu kohtaa Israelin parlamenttivaalit 27. lokakuuta 2026. Israelilaisanalyytikot ovat kuvailleet häntä Trumpin toimien jälkeen muun muassa nöyryytetyksi ja valehtelijaksi .
Washingtonin kanssa syntynyt julkinen välirikko tekee vaalikehityksestä entistä arvaamattomamman. Netanjahun on samanaikaisesti vakuutettava israelilaisille, että hän puolustaa maan turvallisuutta itsenäisesti, ja hallittava suhdetta Yhdysvaltoihin, jonka sotilaallinen tuki on Israelille keskeinen.
Aiemmassa kysymyksenasettelussa mainittu ennustemarkkinan arvio — 30 prosentin todennäköisyys sille, että Trump solvasi Netanjahua julkisesti 30. kesäkuuta mennessä, sekä yli 155 000 dollarin kaupankäyntivolyymi — ei ollut mukana toimitetuissa lähteissä tavalla, joka olisi mahdollistanut lukujen riippumattoman varmistamisen.
Sen sijaan Trumpin julkiset ja raportoidut solvaukset 1. ja 17. kesäkuuta on lähteistetty . Ennustemarkkinaa koskeva prosenttiluku ja kaupankäyntivolyymi on siksi syytä pitää vahvistamattomana erillistietona.
Kesäkuun tapahtumat eivät osoita liittolaissuhteen täydellistä katkeamista, mutta ne ovat muuttaneet sen julkista dynamiikkaa. Aiemmin Israel saattoi vastustaa Washingtonin aloitteita luottaen siihen, että Yhdysvaltain tuki säilyy. Vancen varoitus ja Trumpin suorat hyökkäykset viittaavat siihen, että nykyinen hallinto odottaa Israelilta aiempaa selvempää mukautumista Yhdysvaltain diplomaattisiin ratkaisuihin.
Samaan aikaan Netanjahu pitää kiinni Israelin oikeudesta toimia Irania ja sen alueellisia liittolaisia vastaan. Juuri tämä ristiriita — Yhdysvaltain pyrkimys jäädyttää konflikti ja Israelin halu säilyttää itsenäinen sotilaallinen toimintavapaus — määrittää Trumpin ja Netanjahun välirikkoa.
Trump jatkoi julkista arvosteluaan G7-kokouksessa Ranskassa 17. kesäkuuta. Hän toisti Netanjahua koskeneen solvauksen, väitti, että "ilman minua ei olisi Israelia", ja arvosteli pääministerin harkintakykyä . Useiden lähteiden mukaan Trump sanoi Israelille myös: "tehkää niin kuin minä sanon" .
Boston Globe kuvasi Trumpin puheita poikkeuksellisen koviksi: lehden mukaan yksikään aiempi Yhdysvaltain presidentti ei ollut käyttänyt Netanjahusta julkisesti vastaavaa kieltä .
Netanjahu on puolestaan korostanut, ettei Yhdysvaltain ja Iranin uusi sopimus muuta Israelin tavoitetta estää Irania hankkimasta ydinaseita.
15. kesäkuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa hän sanoi:
"Sopimuksella tai ilman sopimusta Iranilla ei tule olemaan ydinaseita. Ei tänään eikä huomenna."
Netanjahun mukaan Iran ei hanki ydinasetta niin kauan kuin hän toimii pääministerinä . Hän on myös luvannut pitää Israelin joukot turvallisuusvyöhykkeillä Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa . Tämä linja on ristiriidassa Yhdysvaltain ja Iranin muistion kanssa, joka koskee sotatoimien lopettamista kaikilla rintamilla.
Trump, Iranin presidentti Masoud Pezeshkian ja välittäjänä toiminut Pakistanin pääministeri allekirjoittivat muistion virtuaalisesti 15. kesäkuuta 2026. Kyseessä on 14-kohtainen kehysasiakirja, joka tunnetaan nimellä Islamabadin muistio .
Asiakirjan keskeiset kohdat ovat:
Israelille sopimusta ei näytetty ennen sen allekirjoittamista. Israelilainen korkea virkamies kuvasi sitä Reutersille Israelille haitalliseksi . NPR julkaisi muistion koko tekstin 18. kesäkuuta, ja BBC kertoi tulitauon olevan voimassa .
Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance puolusti 18. kesäkuuta Trumpia ja nuhteli julkisesti israelilaisia ministereitä, jotka olivat arvostelleet Iran-sopimusta.
Vance sanoi:
"Donald J. Trump on tällä hetkellä koko maailman ainoa valtionpäämies, joka suhtautuu myötämielisesti Israelin valtioon."
Hän lisäsi, että jos hän olisi Israelin hallituksessa, hän harkitsisi uudelleen hyökkäämistä maan "ainoaa voimakasta liittolaista" vastaan . The Guardian tiivisti viestin muotoon, jonka mukaan Trump on Israelin ainoa jäljellä oleva liittolainen .
Vance muistutti lisäksi, että kaksi kolmasosaa Israelin puolustusaseista on Amerikan rahoittamia ja valmistamia . Lausunto tulkittiin Washingtonin painostukseksi: Israelin ei odoteta vain hyväksyvän Iran-sopimusta, vaan myös pidättäytyvän Trumpin julkisesta arvostelusta.
Israel ylläpitää sotilaallisia asemia Libanonissa. Netanjahu ilmoitti 15. kesäkuuta, että Israelin joukot pysyvät siellä perustetuilla turvallisuusvyöhykkeillä .
Tämä on yksi keskeisistä syistä Trumpin ja Netanjahun väliseen kitkaan. Washington pyrkii lopettamaan sotatoimet kaikilla rintamilla, kun taas Netanjahu on ilmoittanut Israelin jatkavan omaa turvallisuuspolitiikkaansa myös Yhdysvaltain ja Iranin sopimuksen jälkeen .
Netanjahu kohtaa Israelin parlamenttivaalit 27. lokakuuta 2026. Israelilaisanalyytikot ovat kuvailleet häntä Trumpin toimien jälkeen muun muassa nöyryytetyksi ja valehtelijaksi .
Washingtonin kanssa syntynyt julkinen välirikko tekee vaalikehityksestä entistä arvaamattomamman. Netanjahun on samanaikaisesti vakuutettava israelilaisille, että hän puolustaa maan turvallisuutta itsenäisesti, ja hallittava suhdetta Yhdysvaltoihin, jonka sotilaallinen tuki on Israelille keskeinen.
Aiemmassa kysymyksenasettelussa mainittu ennustemarkkinan arvio — 30 prosentin todennäköisyys sille, että Trump solvasi Netanjahua julkisesti 30. kesäkuuta mennessä, sekä yli 155 000 dollarin kaupankäyntivolyymi — ei ollut mukana toimitetuissa lähteissä tavalla, joka olisi mahdollistanut lukujen riippumattoman varmistamisen.
Sen sijaan Trumpin julkiset ja raportoidut solvaukset 1. ja 17. kesäkuuta on lähteistetty . Ennustemarkkinaa koskeva prosenttiluku ja kaupankäyntivolyymi on siksi syytä pitää vahvistamattomana erillistietona.
Kesäkuun tapahtumat eivät osoita liittolaissuhteen täydellistä katkeamista, mutta ne ovat muuttaneet sen julkista dynamiikkaa. Aiemmin Israel saattoi vastustaa Washingtonin aloitteita luottaen siihen, että Yhdysvaltain tuki säilyy. Vancen varoitus ja Trumpin suorat hyökkäykset viittaavat siihen, että nykyinen hallinto odottaa Israelilta aiempaa selvempää mukautumista Yhdysvaltain diplomaattisiin ratkaisuihin.
Samaan aikaan Netanjahu pitää kiinni Israelin oikeudesta toimia Irania ja sen alueellisia liittolaisia vastaan. Juuri tämä ristiriita — Yhdysvaltain pyrkimys jäädyttää konflikti ja Israelin halu säilyttää itsenäinen sotilaallinen toimintavapaus — määrittää Trumpin ja Netanjahun välirikkoa.