Isku kohdistui Kiovaan sekä lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin, kuten Dniproon, Harkovaan ja Zaporižžjaan. Rakennuksia vaurioitui pahoin ja asukkaita jäi sortuneiden raunioiden alle.
Uhrimäärät vaihtelivat lähteestä riippuen, sillä pelastustyöt jatkuivat vielä pitkään:
Kiovassa ja Dniprossa kuoli eri arvioiden mukaan 4–6 henkilöä kummassakin kaupungissa, mukaan lukien pieniä lapsia.
Ukraina vastasi Venäjän iskuihin tehostamalla omia drooni-iskujaan Venäjän ja miehitetyn Krimin kohteisiin kesäkuun puolivälissä.
Ukrainan droonit iskivät miehitettyyn Krimiin ja useille Venäjän alueille yöllä 11.–12. kesäkuuta 2026. Iskut aiheuttivat tulipalon lähellä Simferopolin lämpövoimalaa sekä kemikaalilaitoksilla, ja ne häiritsivät sähkönjakelua. Myös polttoainekuljetuksia Krimille häirittiin, mikä johti polttoainepulaan ja säännöstelyyn miehitetyllä niemimaalla.
Yönä 17.–18. kesäkuuta 2026 Ukraina iski Moskovaan siinä, mitä useat lähteet kuvasivat sodan suurimmaksi droonihyökkäykseksi Venäjän pääkaupunkia vastaan. Keskeiset tiedot:
Ukrainan droonit iskivät 20. kesäkuuta jälleen Krimin kaasulaitoksiin ja venäläisiin logistiikkakohteisiin, mukaan lukien neljään kaasukompressoriasemaan ja siltaan, joka yhdistää Krimin Hersonin alueeseen. Iskut pahensivat entisestään energiapulaa miehitetyllä alueella.
Comments
0 comments