Venäjän ohjus, ei Ukrainan drone, aiheutti Moskovan öljynjalostamon räjähdyksen – OSINT-analyytikot selvittivät totuuden

Aamulla 18. kesäkuuta 2026 valtava räjähdys Moskovan Kapotnjan öljynjalostamolla sinkosi raskaan terässäiliön kannen satojen metrien korkeuteen – kuva, joka levisi nopeasti ympäri maailmaa. Mutta tärkein löydös räjähdyksestä ei ole se, mitä monet aluksi olettivat: itsenäisten avoimen lähdekoodin tiedustelu- eli OSINT-analyytikoiden, ASTRA-hankkeen ja The New York Timesin mukaan räjähdys johtui todennäköisesti ei Ukrainan droonista, vaan Venäjän ilmatorjuntaohjuksesta, joka ei osunut kohteeseensa .

Mitä OSINT-analyysi paljasti

Useat riippumattomat tutkimukset päätyvät samaan johtopäätökseen: räjähdys oli oman tulen aiheuttama. Venäjän riippumaton seurantaprojekti ASTRA julkaisi OSINT-analyysin, joka tunnisti syylliseksi todennäköisesti Pantsir-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ohjuksen . Analyysi perustui videomateriaalissa näkyviin ohjuksen jättämiin tiivistymisvanamerkkeihin, jotka ovat tyypillisiä torjuntaohjuksille eivätkä droonien taistelukärjille .

The New York Times tarkasteli paikannettuja sosiaalisen median videoita ja vahvisti, että räjähdys oli yhteensopiva saapuvan ilmatorjuntaohjuksen kanssa . Militarnyi ja muut tiedotusvälineet raportoivat ohjuksen osuneen öljytuotteita sisältäneeseen säiliöön massiivisen torjuntaoperaation aikana .

Tausta: Ukrainan suurin droonihyökkäys Moskovaan

18. kesäkuuta tehty hyökkäys oli suurin Ukrainan Moskovaan kohdistama droonihyökkäys sitten täysimittaisen sodan alun . Venäjän viranomaiset kertoivat ampuneensa alas ainakin 194 pääkaupunkiin suunnannutta droonia yön aikana . Kyseessä oli toinen isku Kapotnjan jalostamolle saman viikon aikana – ensimmäinen tapahtui 16. kesäkuuta – ja kolmas kerta alle kuukaudessa, kun jalostamoa vastaan hyökättiin .

Hyökkäyksen laajuudella pyrittiin ylikuormittamaan Venäjän ilmapuolustus. Moskovan neljä lentokenttää suljettiin väliaikaisesti . Taktiiikalla, jossa satoja drooneja lähetetään samanaikaisesti, pyritään luomaan ikkunoita iskuille arvokkaaseen energiainfrastruktuuriin, mutta se lisää myös riskiä omiin osumiin, kun puolustus ampuu sokeasti kaupunkiympäristössä .

Vaikutus jalostamon toimintaan

16. kesäkuuta tehty isku oli jo aiheuttanut tulipalon. 18. kesäkuuta tehty isku vaurioitti jalostamon pääraakaöljynkäsittely-yksikköä – Euro+-yhdistelmäöljynjalostusyksikköä – sekä apulaitteita ja raakaöljyn ja öljytuotteiden varastosäiliöitä . Kahden iskun kumulatiiviset vauriot saman viikon aikana ajoivat jalostamon täysin pois käytöstä Reutersin lähteiden mukaan, kuten Meduza kertoi .

Jalostamo on Gazprom Neftin laitos, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Kremlinistä ja toimittaa merkittävän osan Moskovan polttoainemarkkinoista . Sen pysähtyminen häiritsi polttoaineen toimituksia ja aiheutti pitkiä jonoja huoltoasemilla useilla Venäjän alueilla .

Laajempi kuvio: Ukrainan kasvava droonikyvykkyys

Tämä tapaus osoittaa Ukrainan kasvavan kyvyn lähettää massiivisia pitkän matkan droonien – kuten Liutyi- ja Shahed-tyyppisten – muodostelmia, jotka kykenevät tunkeutumaan Kremlin liepeille asti . Systemaattisesti iskemällä Venäjän kotimaiseen jalostuskapasiteettiin Kiova pyrkii häiritsemään polttoaineen saantia Venäjän armeijalle ja painostamaan Venäjän taloutta sekä osoittamaan, ettei mikään kaupunki, Moskova mukaan lukien, ole Ukrainan iskukyvyn ulottumattomissa .