Venäjä iskee takaisin Ukrainaan – lupailee ”massiivisia ryhmäiskuja” Kiovan suurimman Moskovan droonihyökkäyksen jälkeen

Siviiliuhrit ja infrastruktuurin vauriot

• Kiihtyvä uhrimäärä 2025–2026: YK:n tarkkailijat raportoivat, että siviilikuolemat ja -vammat vuoden 2025 viiden ensimmäisen kuukauden aikana olivat lähes 50 prosenttia korkeammat kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Huhtikuu 2025 oli pahin kuukausi 1 389 siviiliuhreilla (221 kuollutta, 1 168 haavoittunutta) . Erillinen Venäjän isku 28. syyskuuta 2025 tappoi neljä ihmistä, mukaan lukien 12-vuotiaan tytön .
• Energiainfrastruktuuri: Venäjän iskut ovat systemaattisesti kohdistuneet Ukrainan energialaitoksiin. Marraskuun 2025 hyökkäys keskittyi energialaitoksiin , ja kuvio jatkui vuoden 2026 aikana.

Iskut rahtialuksiin Mustallamerellä

• Siviilialusten kohteena: 30. joulukuuta 2025 Venäjä hyökkäsi satamalaitoksiin ja siviilialuksiin Odesan alueella osuen kahteen Panama-lipun alla purjehtivaan alukseen, Emmakris III ja Captain Karam, droneilla . Tätä edelsi 23. joulukuuta 2025 tehty hyökkäys, joka vaurioitti satamainfrastruktuuria ja alusta .
• Jatkuva merellinen ulottuvuus: Venäjä on toistuvasti kohdistanut iskuja Odesan satamainfrastruktuuriin läpi vuoden 2025, osuen viljavarastoihin ja siviililaitoksiin. Hyökkäykset kiihtyivät, kun Moskova vetäytyi YK:n tukemasta viljasopimuksesta . Ukraina on myös iskenyt takaisin: se ilmoitti 29. marraskuuta 2025 osuneensa kahteen Venäjän ”varjolaivaston” tankkeriin, Kairos ja Virat, meridrooneilla .

Kremlin lupaus jatkaa iskuja

• ”Massiivisten ryhmäiskujen” politiikka: Moskovan 18. kesäkuuta 2026 tapahtuneen droonihyökkäyksen jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi, että Moskova toteuttaa säännöllisiä ”massiivisia ryhmäiskuja” Ukrainaa vastaan, sanoen Putinin aiemmin määränneen pommitusten tehostamisesta . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti 2. kesäkuuta 2026, että Venäjän joukot suorittavat ”systemaattisia iskuja” Ukrainan sotilaallista infrastruktuuria vastaan .
• Oikeutuskehys: Venäjä on johdonmukaisesti kuvannut kostoislujaan vastauksiksi siihen, mitä se kutsuu Ukrainan ”terroriteoiksi” Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan .

Nelivuotisen sodan laajempi kärjistyminen

• Päivittäinen droonisota Moskovassa: Vuoden 2026 alkuun mennessä Venäjä raportoi Ukrainan kohdistavan Moskovaan drooni-iskuja joka ikinen päivä – merkittävä kärjistyminen aiemmista harvemmista iskuista .
• Ennätykselliset hyökkäykset: 13.–14. toukokuuta 2026 Venäjä toteutti kuvauksensa mukaan ”suurimman ilmahyökkäyksensä” sitten hyökkäyksen laukaisemalla 1 567 droonia ja 56 ohjusta useisiin Ukrainan kaupunkeihin . Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Ukrainan droonihyökkäys 17. toukokuuta 2026 tappoi vähintään neljä ihmistä eri puolilla Venäjää .
• Kulumissota: Siviiliuhrien määrä on kasvanut dramaattisesti. YK dokumentoi, että vuoden 2025 viiden ensimmäisen kuukauden aikana siviiliuhreja oli lähes 50 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 . Kaiken kaikkiaan sota on aiheuttanut lähes 56 000 siviiliuhria, 3,7 miljoonaa ihmistä on siirtynyt maan sisällä ja 5,9 miljoonaa on rekisteröity pakolaisiksi .
• Tasapeli laajenevalla ulottuvuudella: Konflikti on kehittynyt molemminpuoliseksi syvien iskujen kampanjaksi – Ukraina iskee systemaattisesti Venäjän energiainfrastruktuuriin ja jalostamoihin (aiheuttaen polttoainepulaa Venäjällä) , kun taas Venäjä moukaroi Ukrainan kaupunkeja, satamia ja energiaverkkoja droneilla ja ohjuksilla hyökkäyksen ja koston kierteessä, joka ei osoita laantumisen merkkejä.