Venäjä iskee takaisin Ukrainaan – lupailee ”massiivisia ryhmäiskuja” Kiovan suurimman Moskovan droonihyökkäyksen jälkeen

18. kesäkuuta 2026 Ukraina teki historiansa suurimman droonihyökkäyksen Moskovaan sitten täysimittaisen sodan alkamisen. Hyökkäys kohdistui Gazprom Neftin öljynjalostamoon Moskovassa ja vaurioitti keskeisiä teknisiä yksiköitä aiheuttaen useita tulipaloja ja mustaa savua pääkaupungin ylle . Venäjä vastasi välittömästi ja lupasi säännöllisiä ”massiivisia ryhmäiskuja” Ukrainaa vastaan .

Venäjän vastaiskut

• Välitön kosto: 19. kesäkuuta 2026 – päivä Moskovan droonihyökkäyksen jälkeen – Venäjä tehosti pommituksiaan ympäri Ukrainaa surmaten kolme ihmistä, mukaan lukien 8-vuotiaan tytön, ukrainalaisviranomaisten mukaan .
• Laajempi koston kierre: Tämä vaihto on osa toistuvaa sykliä. Ukrainalaisen suuren droonihyökkäyksen jälkeen Venäjän lentotukikohtiin kesäkuun alussa 2025 Venäjä laukaisi massiivisen drooni- ja ohjushyökkäyksen Kiovaan ja muille alueille, tappaen viisi ihmistä ja haavoittaen 80 . Marraskuussa 2025 venäläinen hyökkäys tappoi kahdeksan ihmistä (kuusi Kiovassa, kaksi etelässä) ja osui energiainfrastruktuuriin .

Siviiliuhrit ja infrastruktuurin vauriot

• Kiihtyvä uhrimäärä 2025–2026: YK:n tarkkailijat raportoivat, että siviilikuolemat ja -vammat vuoden 2025 viiden ensimmäisen kuukauden aikana olivat lähes 50 prosenttia korkeammat kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Huhtikuu 2025 oli pahin kuukausi 1 389 siviiliuhreilla (221 kuollutta, 1 168 haavoittunutta) . Erillinen Venäjän isku 28. syyskuuta 2025 tappoi neljä ihmistä, mukaan lukien 12-vuotiaan tytön .
• Energiainfrastruktuuri: Venäjän iskut ovat systemaattisesti kohdistuneet Ukrainan energialaitoksiin. Marraskuun 2025 hyökkäys keskittyi energialaitoksiin , ja kuvio jatkui vuoden 2026 aikana.

Iskut rahtialuksiin Mustallamerellä

• Siviilialusten kohteena: 30. joulukuuta 2025 Venäjä hyökkäsi satamalaitoksiin ja siviilialuksiin Odesan alueella osuen kahteen Panama-lipun alla purjehtivaan alukseen, Emmakris III ja Captain Karam, droneilla . Tätä edelsi 23. joulukuuta 2025 tehty hyökkäys, joka vaurioitti satamainfrastruktuuria ja alusta .
• Jatkuva merellinen ulottuvuus: Venäjä on toistuvasti kohdistanut iskuja Odesan satamainfrastruktuuriin läpi vuoden 2025, osuen viljavarastoihin ja siviililaitoksiin. Hyökkäykset kiihtyivät, kun Moskova vetäytyi YK:n tukemasta viljasopimuksesta . Ukraina on myös iskenyt takaisin: se ilmoitti 29. marraskuuta 2025 osuneensa kahteen Venäjän ”varjolaivaston” tankkeriin, Kairos ja Virat, meridrooneilla .

Kremlin lupaus jatkaa iskuja

• ”Massiivisten ryhmäiskujen” politiikka: Moskovan 18. kesäkuuta 2026 tapahtuneen droonihyökkäyksen jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi, että Moskova toteuttaa säännöllisiä ”massiivisia ryhmäiskuja” Ukrainaa vastaan, sanoen Putinin aiemmin määränneen pommitusten tehostamisesta . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti 2. kesäkuuta 2026, että Venäjän joukot suorittavat ”systemaattisia iskuja” Ukrainan sotilaallista infrastruktuuria vastaan .
• Oikeutuskehys: Venäjä on johdonmukaisesti kuvannut kostoislujaan vastauksiksi siihen, mitä se kutsuu Ukrainan ”terroriteoiksi” Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan .

Nelivuotisen sodan laajempi kärjistyminen

• Päivittäinen droonisota Moskovassa: Vuoden 2026 alkuun mennessä Venäjä raportoi Ukrainan kohdistavan Moskovaan drooni-iskuja joka ikinen päivä – merkittävä kärjistyminen aiemmista harvemmista iskuista .
• Ennätykselliset hyökkäykset: 13.–14. toukokuuta 2026 Venäjä toteutti kuvauksensa mukaan ”suurimman ilmahyökkäyksensä” sitten hyökkäyksen laukaisemalla 1 567 droonia ja 56 ohjusta useisiin Ukrainan kaupunkeihin . Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Ukrainan droonihyökkäys 17. toukokuuta 2026 tappoi vähintään neljä ihmistä eri puolilla Venäjää .
• Kulumissota: Siviiliuhrien määrä on kasvanut dramaattisesti. YK dokumentoi, että vuoden 2025 viiden ensimmäisen kuukauden aikana siviiliuhreja oli lähes 50 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 . Kaiken kaikkiaan sota on aiheuttanut lähes 56 000 siviiliuhria, 3,7 miljoonaa ihmistä on siirtynyt maan sisällä ja 5,9 miljoonaa on rekisteröity pakolaisiksi .
• Tasapeli laajenevalla ulottuvuudella: Konflikti on kehittynyt molemminpuoliseksi syvien iskujen kampanjaksi – Ukraina iskee systemaattisesti Venäjän energiainfrastruktuuriin ja jalostamoihin (aiheuttaen polttoainepulaa Venäjällä) , kun taas Venäjä moukaroi Ukrainan kaupunkeja, satamia ja energiaverkkoja droneilla ja ohjuksilla hyökkäyksen ja koston kierteessä, joka ei osoita laantumisen merkkejä.