Keskuspankki eteni kuitenkin selvästi varovaisemmin kuin markkinat odottivat. Analyytikoiden mediaaniennuste oli 50 korkopisteen lasku 14,00 prosenttiin, joten toteutunut päätös jäi odotuksista .

Miksi korkoa laskettiin vain 25 korkopistettä?

Keskuspankki nosti esiin kaksi keskeistä inflaatiota ylläpitävää riskiä .

Polttoaineen tuotannon heikkeneminen ja iskut öljyinfrastruktuuriin. Ukraina on viime viikkoina lisännyt droneiskuja Venäjän jalostamoihin, öljyvarastoihin ja terminaaleihin. Kohteita on ollut muun muassa Rostovin alueella sekä Pietarin ja Moskovan läheisyydessä . Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi aiemmin, että iskut painaisivat Venäjän jalostamoiden tuotantomääriä ainakin vuoden 2026 puoliväliin saakka .

Keskuspankki varoitti, että moottoripolttoaineen tuotannon tilapäinen lasku lisää inflaatiopaineita . Kun tarjonta häiriintyy ja polttoaineen hinnat nousevat, koronlaskujen nopeuttaminen voi kiihdyttää hintojen nousua entisestään.

Julkisten menojen ja sotilasmenojen aiheuttama kysyntä. Keskuspankin mukaan finanssipolitiikka on aiempaa elvyttävämpää, eli valtion menot tukevat kysyntää voimakkaasti . Ukrainan sotaan liittyvät suuret budjettimenot vaikeuttavat inflaation hillitsemistä ja rajoittavat sitä, kuinka nopeasti korkoja voidaan laskea ilman uusia hintapaineita .

Pitkä kevennyssykli alkoi 21 prosentin korosta

Venäjän ohjauskorko nousi vuonna 2025 21 prosenttiin, korkeimmalle tasolle noin kahteen vuosikymmeneen . Keskuspankki aloitti koronlaskut kesäkuussa 2025, ja korkoa on sen jälkeen laskettu jokaisessa peräkkäisessä kokouksessa .

Keskuspankki pitää lisälaskuja mahdollisina tulevissa kokouksissa. Päätökset riippuvat siitä, hidastuuko inflaatio kestävästi, miten inflaatio-odotukset kehittyvät ja millaisia riskejä koti- ja ulkomaantaloudessa nähdään .

Syyskuussa 2025 keskuspankin pääjohtajan neuvonantaja Kirill Tremasov arvioi, että ohjauskorko voisi teoriassa painua yksinumeroiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Hän kuitenkin korosti, että toteutuma riippuu talouden kehityksestä .

Venäjän talous on kääntynyt supistumaan

Koronlasku ajoittui tilanteeseen, jossa Venäjän talous oli supistunut ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa noin kolmeen vuoteen. Tilastoviranomainen Rosstat arvioi bruttokansantuotteen laskeneen 0,2 prosenttia vuodentakaisesta tammi–maaliskuussa 2026 . Keskuspankin oma arvio oli tätä heikompi, –0,5 prosenttia .

Tammi- ja helmikuun yhteenlaskettu bruttokansantuote oli 1,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Myös teollisuustuotanto, valmistava teollisuus ja rakentaminen olivat negatiivisella uralla .

Kehityksen taustalla on arvioitu olevan sotatalouden kasvun hidastuminen, öljy- ja kaasutulojen heikkeneminen, liiketoiminnan vaimeneminen sekä energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden droneiskujen kumulatiiviset vaikutukset . Hallitus laski vuoden 2026 kasvuennusteen 1,3 prosentista 0,4 prosenttiin .

Nabiullinan roolista ei ole vahvistettua tietoa

Kesäkuun 19. päivän päätöstä koskevissa lähteissä ei kerrota, osallistuiko keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina kokoukseen. Reutersin raporteissa päätös annetaan Venäjän keskuspankin hallituksen nimiin, mutta pääjohtajan läsnäoloa ei erikseen mainita .

Nabiullina johti rahapolitiikkaa aktiivisesti aiemmin vuonna 2026: hän toimi huhtikuun kokouksen yhteydessä, jolloin korko laskettiin 14,5 prosenttiin, ja keskuspankki kertoi hänen ennakoineen kevennyssyklin jatkuvan läpi vuoden . Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan vahvista, oliko hän läsnä juuri kesäkuun kokouksessa.

Seuraavaksi ratkaisevaa on inflaation suunta

Keskuspankki viestitti, että koronlaskut voivat jatkua, jos inflaation hidastuminen osoittautuu kestäväksi . Samalla polttoaineen tarjontahäiriöt ja sodankäyntiin liittyvä julkinen kulutus pitävät hintapaineiden riskin korkeana.

Venäjän rahapolitiikan keskeinen ristiriita onkin nyt selvä: heikkenevä talous puoltaa korkojen laskemista, mutta sodan rahoitus ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvat iskut voivat ylläpitää inflaatiota. Seuraavissa kokouksissa keskuspankin on tasapainoiltava näiden kahden paineen välillä.

Keskuspankki eteni kuitenkin selvästi varovaisemmin kuin markkinat odottivat. Analyytikoiden mediaaniennuste oli 50 korkopisteen lasku 14,00 prosenttiin, joten toteutunut päätös jäi odotuksista .

Miksi korkoa laskettiin vain 25 korkopistettä?

Keskuspankki nosti esiin kaksi keskeistä inflaatiota ylläpitävää riskiä .

Polttoaineen tuotannon heikkeneminen ja iskut öljyinfrastruktuuriin. Ukraina on viime viikkoina lisännyt droneiskuja Venäjän jalostamoihin, öljyvarastoihin ja terminaaleihin. Kohteita on ollut muun muassa Rostovin alueella sekä Pietarin ja Moskovan läheisyydessä . Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi aiemmin, että iskut painaisivat Venäjän jalostamoiden tuotantomääriä ainakin vuoden 2026 puoliväliin saakka .

Keskuspankki varoitti, että moottoripolttoaineen tuotannon tilapäinen lasku lisää inflaatiopaineita . Kun tarjonta häiriintyy ja polttoaineen hinnat nousevat, koronlaskujen nopeuttaminen voi kiihdyttää hintojen nousua entisestään.

Julkisten menojen ja sotilasmenojen aiheuttama kysyntä. Keskuspankin mukaan finanssipolitiikka on aiempaa elvyttävämpää, eli valtion menot tukevat kysyntää voimakkaasti . Ukrainan sotaan liittyvät suuret budjettimenot vaikeuttavat inflaation hillitsemistä ja rajoittavat sitä, kuinka nopeasti korkoja voidaan laskea ilman uusia hintapaineita .

Pitkä kevennyssykli alkoi 21 prosentin korosta

Venäjän ohjauskorko nousi vuonna 2025 21 prosenttiin, korkeimmalle tasolle noin kahteen vuosikymmeneen . Keskuspankki aloitti koronlaskut kesäkuussa 2025, ja korkoa on sen jälkeen laskettu jokaisessa peräkkäisessä kokouksessa .

Keskuspankki pitää lisälaskuja mahdollisina tulevissa kokouksissa. Päätökset riippuvat siitä, hidastuuko inflaatio kestävästi, miten inflaatio-odotukset kehittyvät ja millaisia riskejä koti- ja ulkomaantaloudessa nähdään .

Syyskuussa 2025 keskuspankin pääjohtajan neuvonantaja Kirill Tremasov arvioi, että ohjauskorko voisi teoriassa painua yksinumeroiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Hän kuitenkin korosti, että toteutuma riippuu talouden kehityksestä .

Venäjän talous on kääntynyt supistumaan

Koronlasku ajoittui tilanteeseen, jossa Venäjän talous oli supistunut ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa noin kolmeen vuoteen. Tilastoviranomainen Rosstat arvioi bruttokansantuotteen laskeneen 0,2 prosenttia vuodentakaisesta tammi–maaliskuussa 2026 . Keskuspankin oma arvio oli tätä heikompi, –0,5 prosenttia .

Tammi- ja helmikuun yhteenlaskettu bruttokansantuote oli 1,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Myös teollisuustuotanto, valmistava teollisuus ja rakentaminen olivat negatiivisella uralla .

Kehityksen taustalla on arvioitu olevan sotatalouden kasvun hidastuminen, öljy- ja kaasutulojen heikkeneminen, liiketoiminnan vaimeneminen sekä energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden droneiskujen kumulatiiviset vaikutukset . Hallitus laski vuoden 2026 kasvuennusteen 1,3 prosentista 0,4 prosenttiin .

Nabiullinan roolista ei ole vahvistettua tietoa

Kesäkuun 19. päivän päätöstä koskevissa lähteissä ei kerrota, osallistuiko keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina kokoukseen. Reutersin raporteissa päätös annetaan Venäjän keskuspankin hallituksen nimiin, mutta pääjohtajan läsnäoloa ei erikseen mainita .

Nabiullina johti rahapolitiikkaa aktiivisesti aiemmin vuonna 2026: hän toimi huhtikuun kokouksen yhteydessä, jolloin korko laskettiin 14,5 prosenttiin, ja keskuspankki kertoi hänen ennakoineen kevennyssyklin jatkuvan läpi vuoden . Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan vahvista, oliko hän läsnä juuri kesäkuun kokouksessa.

Seuraavaksi ratkaisevaa on inflaation suunta

Keskuspankki viestitti, että koronlaskut voivat jatkua, jos inflaation hidastuminen osoittautuu kestäväksi . Samalla polttoaineen tarjontahäiriöt ja sodankäyntiin liittyvä julkinen kulutus pitävät hintapaineiden riskin korkeana.

Venäjän rahapolitiikan keskeinen ristiriita onkin nyt selvä: heikkenevä talous puoltaa korkojen laskemista, mutta sodan rahoitus ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvat iskut voivat ylläpitää inflaatiota. Seuraavissa kokouksissa keskuspankin on tasapainoiltava näiden kahden paineen välillä.