Ebolaräjähdys Kongossa ja Ugandassa: rokotetta tai hoitoa ei ole – tauti leviää hallitsemattomasti

Bundibugyo-virus – hoitoa ja rokotetta ei ole

Epidemiaa aiheuttaa Bundibugyo-virus (Orthoebolavirus bundibugyoense), joka tunnistettiin ensimmäisen kerran Ugandassa vuonna 2007 . Toisin kuin Zaire-virus, joka aiheutti tuhot Länsi-Afrikassa 2014–2016, tälle virukselle ei ole WHO:n esihyväksymää rokotetta eikä hyväksyttyä lääkehoitoa . Yhdysvallat on luvannut 50 miljoonaa dollaria CEPI-järjestölle vastatoimien kehittämiseen, mutta lääkkeet ovat kuukausien tai vuosien päässä .

Kontaktien jäljitys romahtanut – tuhansia kontakteja kateissa

Afrikan tautikeskus (Africa CDC) on kertonut, että alle 4 100 yli 33 000 tunnistetusta kontaktista on aktiivisessa seurannassa – toisin sanoen noin 88 prosenttia tunnetuista kontakteista jää vaille seurantaa . Tämä valtava aukko tarkoittaa, että piilevä yhteisötartunta on lähes varmaa, mikä tekee taudin hillinnästä erittäin vaikeaa .

Rahoituskriisi: lupauksista vain murto-osa on toteutunut

Avun ja rahoituksen tilanne on katastrofaalinen:

• WHO:n ja kumppaneiden käynnistämä 518 miljoonan dollarin yhteinen toimintasuunnitelma on pahasti alirahoitettu .
• Yhdysvallat on luvannut yli 270 miljoonaa dollaria muun muassa CDC:n hätärahoituksena ja CEPI:n kehitystyöhön .
• Kansainvälisesti on luvattu yli 900 miljoonaa dollaria .
• Vain alle 10 prosenttia luvatuista varoista on toimitettu kriisimaihin – noin 90 miljoonaa dollaria . Avustustyöntekijät kuvailevat rahoituksen saapuvan ”tuskallisen hitaasti” .

Tartunta levinnyt Ugandaan

Ugandassa on raportoitu 19 vahvistettua tartuntaa ja 2 kuolemaa. Tauti on tuotu Kongon itäosista, ja tapauksia on ilmaantunut Kampalan lisäksi useilla alueilla . Uganda sulki rajansa Kongoon toukokuun lopussa estääkseen leviämisen .

Afrikan tautikeskuksen varoitus: pahin skenaario

Africa CDC on julistanut tämän pahimmaksi koskaan dokumentoiduksi ebolaepidemiaksi tässä vaiheessa. Virasto on varoittanut, että ilman välitöntä toimintaa tartuntoja voi olla kolmen kuukauden aikana yli 20 000 ja kuolleita yli 4 000, jolloin epidemia ylittäisi vuosien 2014–2016 Länsi-Afrikan epidemian, jossa oli 28 616 tartuntaa ja 11 310 kuolemaa . WHO julisti epidemian kansainväliseksi terveysuhaksi (PHEIC) 17. toukokuuta .

Vaikeudet kasaantuvat

• Aseellinen konflikti: Epidemian keskukset Iturissa ja Pohjois-Kivussa ovat aktiivisia konfliktialueita, joissa on kymmeniä aseellisia ryhmiä ja toistuvia hyökkäyksiä terveydenhuollon työntekijöitä vastaan .
• Potilaat karanneet: Potilaita on paennut eristyskeskuksista pelon ja leimaantumisen vuoksi .
• Huono saatavuus: Syrjäiset alueet, huonot tiet ja logistiset haasteet vaikeuttavat testausta ja hoitoa .
• Yhteisön epäluottamus: Vastarinta avustusryhmiä kohtaan, vaaralliset hautauskäytännöt ja viivästynyt hoitoon hakeutuminen kiihdyttävät tartuntoja .