Kolmenvälinen tapaaminen (Trump, Zelenskyi, Macron)

Huippukokouksen sivutapahtumana 16. kesäkuuta Trump piti noin 30 minuutin kulissien takaisen tapaamisen Zelenskyin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa . Se oli heidän ensimmäinen kasvokkainen tapaamisensa yli neljään kuukauteen. Kolme johtajaa osallistui myös yhdessä viralliseen työistuntoon otsikolla ”Rauhan ja turvallisuuden rakentaminen Ukrainalle ja Euroopalle” . Macron kiitti tapaamista – ja laajempia G7-keskusteluja – siitä, että ne tuottivat ”merkittävän muutoksen Yhdysvaltain kannassa” ja ”uudelleenlinjauksen” Ukrainan suhteen .

G7:n sopimus Venäjän öljy- ja kaasupakotteiden kiristämisestä

G7-johtajat sopivat ”painostuksen lisäämisestä Venäjän sotatalouteen” ja pakotteiden vahvistamisesta, jotka kohdistuvat erityisesti Venäjän öljyyn ja kaasuun – tärkeimpiin tulonlähteisiin, jotka rahoittavat Moskovan sotaponnisteluja . Ranskalainen diplomaattilähde vahvisti, että johtajat sopivat painostuksen lisäämisestä hiilivetypakotteiden avulla . Trump antoi erikseen ymmärtää, että Yhdysvallat saattaa pian asettaa uudelleen rajoituksia venäläisille öljykuljetuksille . Lopullinen G7-kommunikea 17. kesäkuuta sitoutui nimenomaisesti vahvistamaan Venäjän energia-alan pakotteita .

Trumpin julkinen vaatimus Venäjälle: ”Tehkää sopimus”

Kolmenvälisen tapaamisen jälkeen Trump sanoi toimittajille, että Venäjän ”tulisi tehdä sopimus” sodan lopettamiseksi . Hän sanoi: ”Teen kaikkeni auttaakseni” konfliktin päättämisessä . Bloomberg kuvaili tätä huomattavaksi muutokseksi Trumpin aiemmasta keskittymisestä Iranin sopimukseen . Eurooppalaiset johtajat kehottivat Trumpia harkitsemaan suorien Zelenskyi–Putin-neuvottelujen isännöimistä Yhdysvalloissa .

Kremlin syytös ”haitallisista ajatuksista”

18. kesäkuuta Kremlin korkea avustaja Juri Ušakov totesi, että Euroopan johtajat olivat todennäköisesti ”täyttäneet” Donald Trumpin ”haitallisilla ajatuksilla” Ukrainasta G7-huippukokouksen aikana . Ušakov väitti, että Trumpille oli annettu harhaanjohtavaa tietoa taistelukentän tapahtumista, vaikka hän myönsi Trumpin olevan ”vahva johtaja, joka pitäytyy omissa näkemyksissään” . Kreml myös hylkäsi väitteet, joiden mukaan Ukrainan viimeaikaiset operaatiot olisivat parantaneet Kiovan asemaa .

Zelenskyin näkemys: Vain Trump voi saada Putinin neuvottelupöytään

Zelenskyi kertoi G7-johtajille, että Venäjä ei ole voittamassa sotaa ja että lisäpakotteita tarvitaan pakottamaan Moskova neuvotteluihin . Hän sanoi julkisesti, että vain Trumpilla on vaikutusvaltaa saada Vladimir Putin neuvottelupöytään, ja ilmaisi toivovansa, että Yhdysvaltain johtama diplomatia voisi tuottaa tuloksia ennen talvea . Eurooppalaiset johtajat yhtyivät tähän ja painostivat Trumpia käyttämään vaikutusvaltaansa rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi .

Macron ylisti huippukokousta ”menestykseksi” ja ”yhtenäisyyden hetkeksi” todeten, että G7 ”tunnusti Ukrainan alueellisen koskemattomuuden” ja päätteli, ettei ”Venäjällä ole todellista rauhantahtoa” .

Kolmenvälinen tapaaminen (Trump, Zelenskyi, Macron)

Huippukokouksen sivutapahtumana 16. kesäkuuta Trump piti noin 30 minuutin kulissien takaisen tapaamisen Zelenskyin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa . Se oli heidän ensimmäinen kasvokkainen tapaamisensa yli neljään kuukauteen. Kolme johtajaa osallistui myös yhdessä viralliseen työistuntoon otsikolla ”Rauhan ja turvallisuuden rakentaminen Ukrainalle ja Euroopalle” . Macron kiitti tapaamista – ja laajempia G7-keskusteluja – siitä, että ne tuottivat ”merkittävän muutoksen Yhdysvaltain kannassa” ja ”uudelleenlinjauksen” Ukrainan suhteen .

G7:n sopimus Venäjän öljy- ja kaasupakotteiden kiristämisestä

G7-johtajat sopivat ”painostuksen lisäämisestä Venäjän sotatalouteen” ja pakotteiden vahvistamisesta, jotka kohdistuvat erityisesti Venäjän öljyyn ja kaasuun – tärkeimpiin tulonlähteisiin, jotka rahoittavat Moskovan sotaponnisteluja . Ranskalainen diplomaattilähde vahvisti, että johtajat sopivat painostuksen lisäämisestä hiilivetypakotteiden avulla . Trump antoi erikseen ymmärtää, että Yhdysvallat saattaa pian asettaa uudelleen rajoituksia venäläisille öljykuljetuksille . Lopullinen G7-kommunikea 17. kesäkuuta sitoutui nimenomaisesti vahvistamaan Venäjän energia-alan pakotteita .

Trumpin julkinen vaatimus Venäjälle: ”Tehkää sopimus”

Kolmenvälisen tapaamisen jälkeen Trump sanoi toimittajille, että Venäjän ”tulisi tehdä sopimus” sodan lopettamiseksi . Hän sanoi: ”Teen kaikkeni auttaakseni” konfliktin päättämisessä . Bloomberg kuvaili tätä huomattavaksi muutokseksi Trumpin aiemmasta keskittymisestä Iranin sopimukseen . Eurooppalaiset johtajat kehottivat Trumpia harkitsemaan suorien Zelenskyi–Putin-neuvottelujen isännöimistä Yhdysvalloissa .

Kremlin syytös ”haitallisista ajatuksista”

18. kesäkuuta Kremlin korkea avustaja Juri Ušakov totesi, että Euroopan johtajat olivat todennäköisesti ”täyttäneet” Donald Trumpin ”haitallisilla ajatuksilla” Ukrainasta G7-huippukokouksen aikana . Ušakov väitti, että Trumpille oli annettu harhaanjohtavaa tietoa taistelukentän tapahtumista, vaikka hän myönsi Trumpin olevan ”vahva johtaja, joka pitäytyy omissa näkemyksissään” . Kreml myös hylkäsi väitteet, joiden mukaan Ukrainan viimeaikaiset operaatiot olisivat parantaneet Kiovan asemaa .

Zelenskyin näkemys: Vain Trump voi saada Putinin neuvottelupöytään

Zelenskyi kertoi G7-johtajille, että Venäjä ei ole voittamassa sotaa ja että lisäpakotteita tarvitaan pakottamaan Moskova neuvotteluihin . Hän sanoi julkisesti, että vain Trumpilla on vaikutusvaltaa saada Vladimir Putin neuvottelupöytään, ja ilmaisi toivovansa, että Yhdysvaltain johtama diplomatia voisi tuottaa tuloksia ennen talvea . Eurooppalaiset johtajat yhtyivät tähän ja painostivat Trumpia käyttämään vaikutusvaltaansa rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi .

Macron ylisti huippukokousta ”menestykseksi” ja ”yhtenäisyyden hetkeksi” todeten, että G7 ”tunnusti Ukrainan alueellisen koskemattomuuden” ja päätteli, ettei ”Venäjällä ole todellista rauhantahtoa” .