Miksi Israel pitää Trumpin Iran-sopimusta katastrofina?

Miksi Israel puhuu ”katastrofaalisesta antautumisesta”?

Kärjekäs ilmaus on peräisin The Times of Israel -lehden päätoimittajan David Horovitzin kirjoituksesta. Se levisi nopeasti myös muihin kansainvälisiin medioihin . Israelilaisten viranomaisten mukaan Yhdysvallat teki Iranille merkittäviä myönnytyksiä heti, mutta sai vastineeksi lähinnä lupauksia tulevista neuvotteluista.

Ynetin haastattelemat korkea-arvoiset israelilaisviranomaiset kuvasivat tilannetta poikkeuksellisen suorasanaisesti. Yksi heistä sanoi: ”Trump mokasi meidät.” Toisen mukaan Yhdysvallat ”maksoi käteisellä eikä saanut mitään vastineeksi” .

Yaakov Amidror, pääministeri Benjamin Netanjahun entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja, kuvasi sopimusta The New York Timesille näin: ”Se on huono sopimus, jossa amerikkalaiset maksavat käteisellä ja saavat parhaimmillaan aiesopimuksen” .

Israelin kritiikki keskittyy erityisesti kuuteen kohtaan:

• Israelin sotatavoitteet jäävät saavuttamatta. Israelilaisten analyytikkojen ja viranomaisten mukaan sopimus ei toteuta käytännössä mitään niistä sotilaallisista tavoitteista, jotka Israel asetti ennen sotaa. Joidenkin arvioiden mukaan maan asema on jopa heikentynyt .
• Iran saa pitää ballistiset ohjuksensa. MoU ei edellytä Irania luopumaan ballististen ohjusten arsenaalistaan. Israelille tämä on ollut keskeinen turvallisuuspoliittinen rajakysymys .
• Israelin operaatiot Libanonissa päättyvät. Sopimus edellyttää sotatoimien lopettamista kaikilla rintamilla, myös Libanonissa. Israelissa tämän pelätään sitovan maan kädet suhteessa Iranin tukemiin ryhmiin sen pohjoisrajalla .
• Taloudellinen ja sotilaallinen painostus hellittää. Iranille myönnetään pakotehelpotuksia, ja sen jälleenrakentamista varten perustetaan 300 miljardin dollarin rahasto. Israelin näkökulmasta tämä poistaa vipuvoiman, jolla Teheranilta olisi voitu vaatia myönnytyksiä ydinohjelmasta ja alueellisesta toiminnasta .
• Ydinohjelman vaikeimmat kysymykset siirtyvät myöhemmäksi. Iran lupaa olla kehittämättä ydinaseita, mutta rikastamisesta, ydinmateriaalista ja valvonnasta sovitaan vasta 60 päivän neuvotteluissa. Välitön taloudellinen helpotus tulee siis ennen yksityiskohtaisia ja todennettavia ydinalan sitoumuksia .
• Israel kokee tulleensa sivuutetuksi. Israelilaisviranomaiset ovat ilmaisseet raivoa siitä, ettei Israel ollut mukana neuvotteluissa. Yksi Ynetin haastattelema viranomainen sanoi, ettei sopimus vastaa ”mitään niistä periaatteista, joista puhuimme sodan alkaessa” .

Mitä 14-kohtainen yhteisymmärryspöytäkirja sisältää?

Julkaistu teksti ja useat raportit kuvaavat järjestelyä, jossa Iran saa useita käytännön myönnytyksiä heti, kun taas ydinohjelman keskeiset yksityiskohdat jätetään myöhempään vaiheeseen .

• Välitön ja pysyvä tulitauko. Sotatoimet lopetetaan kaikilla rintamilla, myös Libanonissa .
• Hormuzinsalmen avaaminen kaupalliselle liikenteelle. Iran sitoutuu avaamaan salmen asteittain. Kyseessä on strategisesti tärkeä merireitti, jonka kautta kulkee lähes viidennes maailman öljystä .
• Yhdysvaltojen merisaarron purkaminen. Yhdysvallat alkaa poistaa Iranin satamiin kohdistuvia meriliikenteen rajoituksia, ja Iranin laivakapasiteetin on määrä palautua 30 päivän kuluessa .
• Pakotehelpotukset ja öljynvientiluvat. Yhdysvallat myöntää välittömiä poikkeuksia Iranin raakaöljyn, petrokemian tuotteiden, pankkipalveluiden, merenkulun ja vakuutusten osalta .
• 300 miljardin dollarin jälleenrakennusrahasto. Iranille perustetaan jälleenrakennukseen ja talouskehitykseen tarkoitettu rahasto. Sopimus ei kuitenkaan velvoita Yhdysvaltoja rahoittamaan rahastoa suoraan .
• Jäädytettyjen varojen vapauttaminen. Ulkomailla jäädytettyjä iranilaisvaroja on määrä vapauttaa .
• Lupaus olla kehittämättä ydinaseita. Iran sitoutuu yleisellä tasolla olemaan hankkimatta tai kehittämättä ydinaseita. Tarkemmat velvoitteet siirretään 60 päivän neuvotteluihin .
• 60 päivän neuvottelujakso. Osapuolet neuvottelevat ydinaseteknologiasta, ydinmateriaalista ja muista avoimista kiistoista. Neuvottelujen on määrä alkaa Sveitsissä .
• Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon muuttaminen. Yhdysvallat aloittaa tiettyjen sotilaallisten voimavarojen poistamisen ja joukkojensa sijoittelun muuttamisen .

Arvostelijoiden keskeiset puutteet

Mitä Al Jazeera raportoi?

Al Jazeeran mukaan Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat MoU:n sähköisesti. Järjestely pidentää tulitaukoa 60 päivällä ja käynnistää Hormuzinsalmen asteittaisen avaamisen . Yhdysvallat puolestaan alkaa purkaa Iranin satamiin kohdistuvaa saartoa ja helpottaa osaa pakotteista .

Al Jazeera on verrannut vuoden 2026 MoU:ta myös vuoden 2015 Iranin ydinsopimukseen eli JCPOA-sopimukseen. Vuoden 2015 järjestely sisälsi konkreettisia rajoituksia Iranin uraanin rikastamiselle ja ydinmateriaalivarastolle sekä kansainvälisiä tarkastuksia. Vastineeksi Iran sai asteittain pakotehelpotuksia .

Vuoden 2026 MoU:ssa ei lähteiden mukaan ole vastaavia yksityiskohtaisia rikastusrajoja, varaston enimmäismäärää tai tarkastusjärjestelmää. Siinä on yleinen lupaus olla kehittämättä ydinaseita, mutta täytäntöönpanon yksityiskohdat jäävät myöhempiin neuvotteluihin . Al Jazeera kertoi myös, että Iranin ulkoministeriö kuvasi Trumpin aiempia sopimuspuheita aluksi ”spekulaatioksi” ennen kuin sähköinen allekirjoitus vahvistettiin .

Miten sopimus eroaa vuoden 2015 JCPOA:sta?

Vuoden 2015 JCPOA:ssa Iranin rikastetun uraanin varasto rajattiin 300 kilogrammaan, rikastusaste 3,67 prosenttiin ja kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle annettiin laajat tarkastusoikeudet. Pakotteita purettiin vastineeksi asteittain .

Vuoden 2026 MoU:n kuvauksissa ei ole vastaavia rikastusasteen tai varaston määrän rajoja eikä yksityiskohtaista IAEA-valvontajärjestelmää. Osapuolet lupaavat neuvotella rikastetun materiaalin kohtalosta myöhemmin yhteisesti sovittavalla tavalla . Siksi kriitikot katsovat, että Iran saa nyt taloudellista helpotusta ilman, että se joutuu heti luopumaan mistään peruuttamattomasta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

60 päivän neuvottelujakso alkoi heti 17. kesäkuuta allekirjoituksen jälkeen, ja keskustelujen on määrä alkaa Sveitsissä . Lopullisen sopimuksen pitäisi ratkaista muun muassa rikastetun ydinmateriaalin kohtalo ja Iranin ydinohjelman valvonta.

MoU:n suurin epävarmuus on kuitenkin siinä, mitä tapahtuu, jos neuvottelut epäonnistuvat. Israelin kriitikoiden mukaan Iran on jo saanut tärkeimmät välittömät etunsa – pakotteiden helpottamisen, pääsyn kansainväliseen talouteen ja poliittista tunnustusta – kun taas sitovista ja todennettavista ydinalan rajoituksista ei ole vielä sovittu .