Venäjä tuo bensiiniä meritse ensimmäistä kertaa – Syynä Ukrainan drooniskuista johtuva polttoainekriisi

Tässä on kattava katsaus kriisiin.

Miten on mahdollista, että Venäjä tuo nyt bensiiniä meritse?

Venäjä, joka on historiallisesti yksi maailman suurimmista öljyn ja jalostettujen polttoaineiden viejistä, valmistautuu vastaanottamaan bensiinilastin meritse läntisen satamansa kautta kesäkuussa 2026 ensimmäistä kertaa vuosiin . Neljä alan lähdettä kertoi Reutersille, että kyseessä on suora vastaus vakavaan kotimaiseen bensiinipulaan, jonka ovat aiheuttaneet kuukausia kestäneet Ukrainan drooni-iskut Venäjän jalostamoihin, putkistoihin ja polttoainevarastoihin .

Ukrainan droonikampanjan laajuus

Ukraina lisäsi dramaattisesti iskujaan Venäjän öljyinfrastruktuuriin elokuusta 2025 alkaen.

• Ukraina teki vähintään 28 drooni-iskua Venäjän öljynjalostamoihin pelkästään elokuun alun ja lokakuun 2025 alun välisenä aikana – enemmän kuin koko edeltävän seitsemän kuukauden aikana yhteensä .
• Iskut ovat kohdistuneet vähintään 15 jalostamoon ympäri Euroopan puoleista Venäjää elokuun 2025 alun jälkeen, ja osa on kärsinyt vakavia vaurioita ja joutunut sulkemaan toimintansa .
• Lokakuuhun 2025 mennessä kampanja oli lamauttanut lähes 40 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista Washington Postin analyysin mukaan .
• Iskut jatkuivat vuoteen 2026, ja Bloomberg raportoi kesäkuussa 2026, että ”ennätysiskut” jalostamoihin pakottivat yhä enemmän raakaöljytynnyreitä maailmanmarkkinoille .

Vaikutus kotimaisiin polttoainehintoihin ja tarjontarajoituksiin

Jalostamovauriot syvensivät polttoainekriisiä Venäjällä.

• Tukkuhinnat nousivat ennätyksiin. Elokuussa 2025 AI-92-bensiinin vertailuhinta Pietarin kansainvälisessä hyödykepörssissä kohosi historiallisen korkeaksi suurten jalostamoiden jouduttua alasajoon . Polttoaineiden tukkuhinnat ylittivät kaikki aiemmat ennätykset .
• Vähittäismyynnin pulat levisivät. Polttoaineasemat yli 20 alueella miehitetystä Krimistä Venäjän Kaukoitään kohtasivat pulaa . Jotkut huoltoasemat kuivuivat täysin . Pienet itsenäiset asemat kärsivät pahiten nousevien tukkukustannusten ja korkeiden lainakorkojen puristuksessa .
• Kreml kielsi polttoaineviennin. Syyskuun 2025 lopulla Venäjä kielsi polttoaineviennin loppuvuodeksi yrittääkseen turvata kotimaisen tarjonnan .
• Korkeat korot pahensivat ongelmaa. Korkeat lainakorot vaikeuttivat yksityisten huoltoasemien mahdollisuuksia ylläpitää riittäviä polttoainevarastoja .
• Kesäkuuhun 2026 mennessä pulat olivat muuttuneet niin vakaviksi, että Venäjä joutui tuomaan bensiiniä meritse Aasiasta – syvästi epätavallinen askel energiajätti maalle .

Paradoksaalinen käänne: raakaöljyn vienti kasvaa, jalostettujen tuotteiden vienti romahtaa

Droonikampanja loi silmiinpistävän markkina-anomalian.

• Raakaöljyn vienti kasvoi. Koska jalostamot eivät pystyneet käsittelemään yhtä paljon raakaöljyä, ylimääräiset tynnyrit ohjattiin vientiterminaaleihin. Venäjän meriteitse tapahtuva raakaöljyn vienti saavutti 16 kuukauden huipun lokakuun 2025 alussa keskimäärin 3,57 miljoonalla tynnyrillä päivässä . Kesäkuuhun 2026 mennessä vuoden alusta laskettu vienti oli 3,46 miljoonaa tynnyriä päivässä – noin 120 000 tynnyriä päivässä enemmän kuin vuonna 2025 ja korkein sitten Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen . Länsisatamien öljynvienti kasvoi syyskuussa 2025 yksinään 25 % elokuuhun verrattuna, mikä johtui suoraan jalostamoiden sulkemisista .
• Jalostettujen tuotteiden vienti romahti. Venäjän meriteitse tapahtuva jalostettujen polttoaineiden vienti oli keskimäärin vain 1,88 miljoonaa tynnyriä päivässä lokakuun 2025 ensimmäisenä kymmenenä päivänä – alin sitten vähintään sodan alkamisen .
• Nettovaikutus: Venäjä myy enemmän raakaöljyä ulkomaille ja joutuu samanaikaisesti ostamaan bensiiniä takaisin Aasiasta – syvästi tehoton ja taloudellisesti vahingollinen käänne, joka heijastaa vakavia kotimaisia jalostuskapasiteetin rajoitteita .