Näytön vahvuus ja epävarmuus

• Siirtoa suositellaan laajalti painehaavojen riskissä oleville henkilöille, mutta paras tiheys ja tarkka asennonvaihtotapa ovat edelleen epävarmoja .

• Cochrane-katsauksessa todettiin, että ei ole varmuutta siitä, onko 2 tunnin välein tapahtuva siirto parempi kuin 4 tunnin välein tapahtuva siirto, kun käytetään painetta jakavia alustoja .

• Monet kliiniset ohjeet suosittelevat merkittävää asennonmuutosta noin 2 tunnin välein, mutta joidenkin tutkimusten mukaan vaahtomuovipatjat 4 tunnin välein tehtävällä siirrolla voivat vähentää painehaavojen ilmaantuvuutta .

• Lakanan nosto on siis näytön mukaista, koska se vähentää kitkaa ja leikkausta, mutta yksinään se ei riitä estämään painehaavoja ilman kattavaa ehkäisyohjelmaa .

Korkealaatuiset näyttöön perustuvat artikkelit, kirjallisuus ja lehdet

• Wound Healing Societyn ohjeet painehaavojen hoitoon – 2023 päivitys.
  Tämä ohje suosittelee asennonvaihtoaikataulun laatimista ja potilaan asettamista välttämään suoraa painetta painehaavoille ja luu-ulokkeille .

• Cochrane-katsaus: ”Repositioning for pressure injury prevention in adults.”
  Tämä systemaattinen katsaus totesi, että 2 tunnin ja 4 tunnin välein toistettavan siirron vertailussa on epävarmuutta, kun käytetään painetta jakavia alustoja .

• ”Is repositioning effective for pressure injury prevention in adults?”
  Tämä katsausyhteenveto toteaa, että näyttö siirron tiheydestä ja sopivasta asennosta on riittämätöntä, mutta nykyohjeet tukevat yksilön aktiivisuustason, liikkuvuuden ja kyvyn itsenäiseen siirtoon huomioimista .

• NCBI Bookshelf: ”Pressure Injury Prevention and Wound Management.”
  Tämä kliininen lähde tunnistaa paineen, kitkan, leikkausvoiman ja kosteuden ulkoisiksi tekijöiksi, joita terveydenhuollon ammattilaisten tulee muokata ihovaurioiden estämiseksi .

• NCBI Bookshelf: ”Utilize Principles of Mobility to Assist Clients.”
  Tämä hoitotyön mobiilisuuslähde selittää leikkausvoiman ja tukee turvallisia siirtoperiaatteita liikuntarajoitteisille potilaille .

• ”Turning and Repositioning Frequency to Prevent Hospital-Acquired Pressure Injuries Among Adult Patients: Systematic Review” — Saeed Asiri, 2023.
  Tämä systemaattinen katsaus raportoi, että monet ohjeet suosittelevat merkittävää asennonmuutosta noin 2 tunnin välein, ja se mainitsee myös vaahtomuovipatjoihin ja 4 tunnin välein tehtävään siirtoon liittyvän näytön .

Näyttöön perustuva kliininen suositus

Kun sairaalapotilasta siirretään, henkilökunnan tulee nostaa lakanaa tai aluslakanaa kevyesti ennen olkapään säätämistä sen sijaan, että potilasta vedettäisiin sängyn yli. Tämä vähentää kitka- ja leikkausvoimia ihoon ja pehmytkudoksiin, ja sitä tulee käyttää osana yksilöllistä painehaavojen ehkäisysuunnitelmaa, johon kuuluvat säännöllinen siirto ja paineenjakaminen .

Näytön vahvuus ja epävarmuus

• Siirtoa suositellaan laajalti painehaavojen riskissä oleville henkilöille, mutta paras tiheys ja tarkka asennonvaihtotapa ovat edelleen epävarmoja .

• Cochrane-katsauksessa todettiin, että ei ole varmuutta siitä, onko 2 tunnin välein tapahtuva siirto parempi kuin 4 tunnin välein tapahtuva siirto, kun käytetään painetta jakavia alustoja .

• Monet kliiniset ohjeet suosittelevat merkittävää asennonmuutosta noin 2 tunnin välein, mutta joidenkin tutkimusten mukaan vaahtomuovipatjat 4 tunnin välein tehtävällä siirrolla voivat vähentää painehaavojen ilmaantuvuutta .

• Lakanan nosto on siis näytön mukaista, koska se vähentää kitkaa ja leikkausta, mutta yksinään se ei riitä estämään painehaavoja ilman kattavaa ehkäisyohjelmaa .

Korkealaatuiset näyttöön perustuvat artikkelit, kirjallisuus ja lehdet

• Wound Healing Societyn ohjeet painehaavojen hoitoon – 2023 päivitys.
  Tämä ohje suosittelee asennonvaihtoaikataulun laatimista ja potilaan asettamista välttämään suoraa painetta painehaavoille ja luu-ulokkeille .

• Cochrane-katsaus: ”Repositioning for pressure injury prevention in adults.”
  Tämä systemaattinen katsaus totesi, että 2 tunnin ja 4 tunnin välein toistettavan siirron vertailussa on epävarmuutta, kun käytetään painetta jakavia alustoja .

• ”Is repositioning effective for pressure injury prevention in adults?”
  Tämä katsausyhteenveto toteaa, että näyttö siirron tiheydestä ja sopivasta asennosta on riittämätöntä, mutta nykyohjeet tukevat yksilön aktiivisuustason, liikkuvuuden ja kyvyn itsenäiseen siirtoon huomioimista .

• NCBI Bookshelf: ”Pressure Injury Prevention and Wound Management.”
  Tämä kliininen lähde tunnistaa paineen, kitkan, leikkausvoiman ja kosteuden ulkoisiksi tekijöiksi, joita terveydenhuollon ammattilaisten tulee muokata ihovaurioiden estämiseksi .

• NCBI Bookshelf: ”Utilize Principles of Mobility to Assist Clients.”
  Tämä hoitotyön mobiilisuuslähde selittää leikkausvoiman ja tukee turvallisia siirtoperiaatteita liikuntarajoitteisille potilaille .

• ”Turning and Repositioning Frequency to Prevent Hospital-Acquired Pressure Injuries Among Adult Patients: Systematic Review” — Saeed Asiri, 2023.
  Tämä systemaattinen katsaus raportoi, että monet ohjeet suosittelevat merkittävää asennonmuutosta noin 2 tunnin välein, ja se mainitsee myös vaahtomuovipatjoihin ja 4 tunnin välein tehtävään siirtoon liittyvän näytön .

Näyttöön perustuva kliininen suositus

Kun sairaalapotilasta siirretään, henkilökunnan tulee nostaa lakanaa tai aluslakanaa kevyesti ennen olkapään säätämistä sen sijaan, että potilasta vedettäisiin sängyn yli. Tämä vähentää kitka- ja leikkausvoimia ihoon ja pehmytkudoksiin, ja sitä tulee käyttää osana yksilöllistä painehaavojen ehkäisysuunnitelmaa, johon kuuluvat säännöllinen siirto ja paineenjakaminen .