Sveitsin inflaatio pysyy edelleen hyvin maltillisena ja SNB:n tavoitevälin (0–2 %) sisällä, mutta samalla keskuspankin linja luo selvän eron Euroopan keskuspankkiin, joka nosti korkoja ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Alla käymme läpi päätöksen keskeiset kohdat.

SNB:n ohjauskorko pysyy nollassa

SNB piti ohjauskorkonsa 0,0 %:ssa, jolla se on ollut kesäkuusta 2025 lähtien . Keskuspankki totesi, että nykyinen rahapolitiikka tukee hintavakautta ja talouskasvua, ja huomautti, että keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet eivät ole juuri muuttuneet huolimatta energian hintojen noususta .

SNB:n ehdollinen inflaatioennuste nostettiin hieman vuodelle 2026 energiakustannusten vuoksi, mutta se pysyy hyvin pankin 0–2 %:n tavoitevälin sisällä. Pankki ennustaa keskimääräiseksi vuosi-inflaatioksi 0,6 % vuosille 2026 ja 2027 sekä 0,7 % vuodelle 2028 .

Inflaatio ja pohjainflaatio

Sveitsin kuluttajahintojen vuosimuutos oli noin 0,1 % vuoden 2026 alussa, kun se marraskuussa 2025 oli 0,0 % . Nousua on tapahtunut lähinnä tavaroiden hinnoissa. Pohjainflaatio, josta on poistettu energia ja elintarvikkeet, oli viimeksi 0,42 % vuodentakaisesta, ja analyytikot odottavat sen hidastuvan noin 0,10 prosenttiin kesäkuun lukemassa . Tämä jatkuva inflaation alhaisuus on keskeinen syy sille, että SNB voi pitää rahapolitiikkansa erittäin kevyenä.

Valuuttamarkkinainterventioista varoitetaan

Pääjohtaja Martin Schlegelin johdolla toimivat päättäjät varoittivat, että uusi geopoliittinen kriisi – erityisesti Iranin konflikti – voi lisätä turvasatamakysyntää ja vahvistaa frangia . Pankki ilmoitti olevansa valmis myymään frangeja tarvittaessa ja korosti olevansa "entistä halukkaampi" interventioihin .

SNB pitää valuuttamarkkinainterventioita todennäköisempänä työkaluna kuin paluuta negatiivisiin korkoihin. Nomuran ja Morningstarin analyytikoiden mukaan kynnys negatiivisiin korkoihin palaamiselle on edelleen erittäin korkea . UBS puolestaan huomauttaa, että satunnaiset interventiot ovat mahdollisia, mutta laajat toimet eivät ole perusteltuja, kun deflaatioriskit ovat rajalliset .

Vertailu muihin keskuspankkeihin

Kesäkuun 2026 "superviikko" toi esiin suuria eroja maailman tärkeimpien keskuspankkien linjoissa. Alla oleva taulukko tiivistää päätökset.

EKP poikkeaa joukosta. Euroopan keskuspankki oli kesäkuussa poikkeus, sillä se nosti ohjauskorkojaan 25 peruspisteellä 2,25 prosenttiin – ensimmäinen korotus sitten syyskuun 2023 . Päätös oli yksimielinen, ja taustalla oli Iranin konfliktin aiheuttama energiahintojen nousu, joka kiihdyttää inflaatiota. Euroalueen kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 .

Fed pitäytyi mutta käänsi katseen tiukennukseen. Yhdysvaltain keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 3,50–3,75 %:ssa Kevin Warshin ensimmäisessä kokouksessa pääjohtajana . Korkoennusteet (dot plot) kääntyivät kuitenkin tiukemmiksi: keskimääräinen päättäjä odottaa nyt koronnostoa ennen vuoden 2026 loppua – täyskäännös aiemmista leikkausodotuksista ennen energian hintojen nousua .

Britannian keskuspankki piti kurssinsa. BoE:n odotettiin pitävän korkonsa 3,75 %:ssa, mutta sen rahapoliittisessa valiokunnassa yksi jäsen äänesti korotuksen puolesta . Britannian inflaatio on 2,8 %, mikä ylittää BoE:n 2 %:n tavoitteen .

Keskeinen ero. SNB on edelleen selvästi leppoisin suurista keskuspankeista – ainoa nollakorossa – mikä kuvastaa Sveitsin pysyvän matalaa inflaatiota ja vahvan frangin deflaatiovaikutusta . SNB:n työkalupakki on myös erilainen: se nojaa valuuttamarkkinainterventioihin korkomuutosten sijasta, mikä on linja, jota useimmat muut keskuspankit eivät aktiivisesti käytä .

Sveitsin inflaatio pysyy edelleen hyvin maltillisena ja SNB:n tavoitevälin (0–2 %) sisällä, mutta samalla keskuspankin linja luo selvän eron Euroopan keskuspankkiin, joka nosti korkoja ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Alla käymme läpi päätöksen keskeiset kohdat.

SNB:n ohjauskorko pysyy nollassa

SNB piti ohjauskorkonsa 0,0 %:ssa, jolla se on ollut kesäkuusta 2025 lähtien . Keskuspankki totesi, että nykyinen rahapolitiikka tukee hintavakautta ja talouskasvua, ja huomautti, että keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet eivät ole juuri muuttuneet huolimatta energian hintojen noususta .

SNB:n ehdollinen inflaatioennuste nostettiin hieman vuodelle 2026 energiakustannusten vuoksi, mutta se pysyy hyvin pankin 0–2 %:n tavoitevälin sisällä. Pankki ennustaa keskimääräiseksi vuosi-inflaatioksi 0,6 % vuosille 2026 ja 2027 sekä 0,7 % vuodelle 2028 .

Inflaatio ja pohjainflaatio

Sveitsin kuluttajahintojen vuosimuutos oli noin 0,1 % vuoden 2026 alussa, kun se marraskuussa 2025 oli 0,0 % . Nousua on tapahtunut lähinnä tavaroiden hinnoissa. Pohjainflaatio, josta on poistettu energia ja elintarvikkeet, oli viimeksi 0,42 % vuodentakaisesta, ja analyytikot odottavat sen hidastuvan noin 0,10 prosenttiin kesäkuun lukemassa . Tämä jatkuva inflaation alhaisuus on keskeinen syy sille, että SNB voi pitää rahapolitiikkansa erittäin kevyenä.

Valuuttamarkkinainterventioista varoitetaan

Pääjohtaja Martin Schlegelin johdolla toimivat päättäjät varoittivat, että uusi geopoliittinen kriisi – erityisesti Iranin konflikti – voi lisätä turvasatamakysyntää ja vahvistaa frangia . Pankki ilmoitti olevansa valmis myymään frangeja tarvittaessa ja korosti olevansa "entistä halukkaampi" interventioihin .

SNB pitää valuuttamarkkinainterventioita todennäköisempänä työkaluna kuin paluuta negatiivisiin korkoihin. Nomuran ja Morningstarin analyytikoiden mukaan kynnys negatiivisiin korkoihin palaamiselle on edelleen erittäin korkea . UBS puolestaan huomauttaa, että satunnaiset interventiot ovat mahdollisia, mutta laajat toimet eivät ole perusteltuja, kun deflaatioriskit ovat rajalliset .

Vertailu muihin keskuspankkeihin

Kesäkuun 2026 "superviikko" toi esiin suuria eroja maailman tärkeimpien keskuspankkien linjoissa. Alla oleva taulukko tiivistää päätökset.

EKP poikkeaa joukosta. Euroopan keskuspankki oli kesäkuussa poikkeus, sillä se nosti ohjauskorkojaan 25 peruspisteellä 2,25 prosenttiin – ensimmäinen korotus sitten syyskuun 2023 . Päätös oli yksimielinen, ja taustalla oli Iranin konfliktin aiheuttama energiahintojen nousu, joka kiihdyttää inflaatiota. Euroalueen kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 .

Fed pitäytyi mutta käänsi katseen tiukennukseen. Yhdysvaltain keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 3,50–3,75 %:ssa Kevin Warshin ensimmäisessä kokouksessa pääjohtajana . Korkoennusteet (dot plot) kääntyivät kuitenkin tiukemmiksi: keskimääräinen päättäjä odottaa nyt koronnostoa ennen vuoden 2026 loppua – täyskäännös aiemmista leikkausodotuksista ennen energian hintojen nousua .

Britannian keskuspankki piti kurssinsa. BoE:n odotettiin pitävän korkonsa 3,75 %:ssa, mutta sen rahapoliittisessa valiokunnassa yksi jäsen äänesti korotuksen puolesta . Britannian inflaatio on 2,8 %, mikä ylittää BoE:n 2 %:n tavoitteen .

Keskeinen ero. SNB on edelleen selvästi leppoisin suurista keskuspankeista – ainoa nollakorossa – mikä kuvastaa Sveitsin pysyvän matalaa inflaatiota ja vahvan frangin deflaatiovaikutusta . SNB:n työkalupakki on myös erilainen: se nojaa valuuttamarkkinainterventioihin korkomuutosten sijasta, mikä on linja, jota useimmat muut keskuspankit eivät aktiivisesti käytä .