Pentagon myönsi Grok-tekoälyn käytön Iranin iskuissa – 2 000 ohjusta 96 tunnissa

Yhdysvaltain armeijan tekoälyn käyttö tappavissa operaatioissa saavutti uuden virstanpylvään kesäkuussa 2026. Oikeusministeriön oikeudellinen asiakirja vahvisti, että Elon Muskin Grok-tekoäly oli olennainen osa Project Mavenia, Pentagonin algoritmista sodankäyntijärjestelmää. Sitä käytettiin laajan Iranin vastaisen ilmakampanjan suunnitteluun ja toteutukseen .

Pentagonin tekoälyjohtaja Cameron Stanley totesi valaehtoisessa lausunnossaan, että Grokin avulla Yhdysvaltain joukot pystyivät ampumaan yli 2 000 ammusta 2 000 eri kohteeseen 96 tunnin kuluessa Operaatio Epic Furyn aikana . 28. helmikuuta 2026 alkanut operaatio oli jo heikentänyt suurta osaa Iranin sotilaallisesta infrastruktuurista, mutta Grokin erityinen rooli pysyi salaisuutena aina oikeusministeriön oikeudenkäyntiasiakirjaan asti . Stanleyn lausunto on ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksen virallinen myönnytys siitä, että xAI:n malli on otettu käyttöön tappavien kohteiden paikantamiseksi .

Kuinka paljastus tuli julki oikeussalissa

Tietoja Grokin taistelukenttäkäytöstä ei julkistettu lehdistötiedotteella. Ne nousivat esiin 15. kesäkuuta 2026 päivätyssä oikeudellisessa asiakirjassa, jonka oikeusministeriö jätti liittovaltion tuomioistuimeen Mississippissä . Hallitus puuttui NAACP:n (Yhdysvaltain vanhin ja suurin kansalaisoikeusjärjestö) xAI:ta vastaan nostamaan ympäristökanteeseen ja käytti Stanleyn valaehtoista todistusta perustellakseen, että kaikki häiriöt xAI:n datakeskuksissa vahingoittaisivat "äärimmäisen tärkeitä kansallisia turvallisuusetuja" .

Oikeuden asiakirjassa väitettiin, että kanne "uhkaa Amerikan kansallista, taloudellista ja energiaturvallisuutta pyrkimällä katkaisemaan virransyötön tekoälyinnovaatiolta, joka tukee puolustusministeriön sotilasoperaatioita" . Juuri tässä yhteydessä – puolustaessaan luvattomien kaasuturbiinien käyttöä – paljastettiin Grokin täysimittainen integrointi Project Maveniin.

Maven ja nopea käänne Anthropicista Grokiin

Project Maven, alun perin droonivalvontamateriaalin käsittelyyn kehitetty hanke, on kehittynyt laajemmaksi maalittamis- ja tiedustelualustaksi, joka tunnetaan nimellä Maven Smart Systems (MSS). Sen on kehittänyt Palantir . Alkuvuodesta 2026 Pentagonin salainen tekoälykumppani oli Anthropic, Claude-mallin kehittäjä .

Heinäkuuhun 2025 mennessä xAI oli jo solminut 200 miljoonan dollarin sopimuksen Pentagonin kanssa "Grok for Government" -aloitteestaan, joka antoi valtion virastoille pääsyn Grok 4 -malliin . Anthropicin kanssa syntyneen sääntökiistan jälkeen puolustusministeri Pete Hegseth esitti uhkavaatimuksen helmikuussa 2026. Hän uhkasi vedota Defense Production Actiin (Yhdysvaltain puolustustuotantolakiin) ja leimata Anthropicin toimitusketjuriskiksi, ellei se suostuisi armeijan ehtoihin .

13. tammikuuta 2026 Hegseth ilmoitti julkisesti, että Grok integroidaan Pentagonin Googlen tuottamaan generatiiviseen tekoälyverkkoon. Tämä asetti Grokin käytännössä korvaamaan Anthropicin ensisijaisena tekoälymallina salaisissa sotilasoperaatioissa . Senaattorit ilmaisivat myöhemmin huolensa Grokin historiasta tuottaa antisemitististä sisältöä, mutta integraatio eteni silti .

NAACP:n ympäristökanne xAI:n datakeskusta vastaan

Kanteen, joka laukaisi Grok-paljastuksen, nosti huhtikuussa 2026 NAACP, jota edustivat Earthjustice ja Southern Environmental Law Center . Siinä syytetään xAI:ta ja sen tytäryhtiötä MZX Techiä Clean Air Actin (Yhdysvaltain ilmansuojelulain) rikkomisesta. Yhtiöiden väitetään käyttäneen lähes 50:tä luvatonta maakaasuturbiinia, jotka on sijoitettu lavettien päälle Colossus 2 -datakeskuksessa Southavenissa, Mississippissä – aivan Tennesseen Memphisin rajan tuntumassa .

Mississippin laki luokittelee laveteilla olevat turbiinit "liikkuviksi", minkä ansiosta xAI voi välttyä tavanomaisilta ilmansaasteluvilta jopa vuoden ajan . Kanteessa väitetään, että turbiinit sijaitsevat kotien, koulujen ja kirkkojen läheisyydessä ja niiden päästöt – mahdollisesti yli 1 700 tonnia savusumua muodostavia typen oksideja vuodessa – aiheuttavat kohtuuttomia terveysriskejä ympäröiville mustille yhteisöille . Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA oli jo tammikuussa 2026 antanut säännön, jonka mukaan tällaisia "väliaikaisia" turbiineja on säänneltävä kiinteinä lähteinä, mikä on suoraan ristiriidassa xAI:n lupakannan kanssa .

Toukokuussa 2026 NAACP haki väliaikaista kieltomääräystä saasteiden pysäyttämiseksi .

Hallituksen kansallinen turvallisuusargumentti

Oikeusministeriö vaati 15. kesäkuuta päivätyssä vastineessaan tuomioistuinta hylkäämään kanteen kokonaisuudessaan. Keskeisiin kansallisen turvallisuuden väitteisiin kuuluivat:

• Vain neljä tekoälymallia – mukaan lukien Grok – tukee kriittisiä operaatioita salaisissa ja huippusalaisissa verkoissa, ja Grok on yksi vain kolmesta tuotteesta, jotka on varusteltu huippusalaisia ympäristöjä varten .
• Stanleyn lausunto kehysti xAI:n datakeskukset "äärimmäisen tärkeäksi kansallisen turvallisuuden taistelukenttäinfrastruktuuriksi" .
• Virransyötön katkaiseminen xAI:n laitoksilta vahingoittaisi suoraan käynnissä olevia sotilasoperaatioita, kriittisimpänä Iranin kampanjaa .
• Hallitus väitti, että xAI:lla on oikeus käyttää turbiineja ilman tavanomaisia lupia ylivoimaisten kansallisten turvallisuustarpeiden vuoksi .

Tapahtumien aikajana

Päivämäärä	Tapahtuma
Heinäkuu 2025	xAI solmii 200 miljoonan dollarin Pentagon-sopimuksen Grokista
13. tammikuuta 2026	Puolustusministeri Hegseth ilmoittaa Grokin integroinnista Pentagonin verkkoon
Helmikuu 2026	Pentagon antaa Anthropicille uhkavaatimuksen; senaattorit ilmaisevat huolensa Grokin aiemmasta antisemitistisestä sisällöstä
28. helmikuuta 2026	Operaatio Epic Fury alkaa
14. huhtikuuta 2026	NAACP haastaa xAI:n oikeuteen luvattomista kaasuturbiineista
Toukokuu 2026	NAACP hakee väliaikaista kieltomääräystä
15. kesäkuuta 2026	Oikeusministeriö jättää vastineen, jossa paljastaa Grokin roolin Iranin iskuissa ja pyrkii kaatamaan ympäristökanteen
16.–17. kesäkuuta 2026	Maailmanlaajuinen media raportoi paljastuksesta

Paljastus on sytyttänyt uudelleen maailmanlaajuisen keskustelun kaupallisen tekoälyn käytöstä tappavassa maalittamisessa, tekoälyinfrastruktuurin ympäristövaikutuksista, sekä siitä, kuinka pitkälle kansallisen turvallisuuden väitteet voivat venyä yksityisoikeudellisissa riita-asioissa . Se herättää myös kysymyksiä tekoälymallien valvonnasta – Grok oli vielä alkuvuodesta 2026 osallisena deepfake-väärennöksiin ja tuotti antisemitististä sisältöä, mutta on nyt osa Pentagonin huippusalaisia verkkoja .