• 60 päivän jatko tulitaukoon: Sopimus rakentaa huhtikuisen tulitauon päälle ja pidentää sitä 60 päivällä, jotta pysyvästä rauhasta voidaan neuvotella .
• Hormuzin salmen avaaminen: Iran sitoutuu palauttamaan kaupallisen meriliikenteen strategisesti tärkeän salmen läpi. Salmi on ollut käytännössä suljettuna sodan alusta lähtien, mikä on tyrehdyttänyt noin viidenneksen maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun (LNG) kaupasta .
• Yhdysvaltain laivastosaarron purkaminen: Iranin satamia koskeva saarto päättyy välittömästi. Iranin apulaisulkoministeri Kazem Gharibabadi vahvisti sotatoimien lopettamisen kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa .
• Uudet ydinkeskustelut: Sopimus käynnistää uudet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta, joskin yksityiskohdat ovat yhä julkistamatta .

Raporttien mukaan sopimuksen lisälausekkeisiin kuuluu Israelin puolustusvoimien (IDF) vetäytyminen Etelä-Libanonista ja noin 24 miljardin dollarin pakotevarojen vapauttaminen .

Trump pimittää sopimustekstin Israelilta

Israel pyysi muodollisesti pääsyä aiesopimuksen luonnokseen ja pyyntö evättiin . Israelilainen media N12 raportoi kieltäytymisestä ensimmäisenä, ja useat muut mediat ovat sittemmin vahvistaneet, että Trumpin hallinto esti Israelia tutustumasta dokumenttiin ennen allekirjoitustilaisuutta . CNN:lle puhunut lähde kertoi hallinnon pelänneen, että pääministeri Benjamin Netanjahu vuotaisi tekstin ennenaikaisesti julkisuuteen . Yhdysvaltain viranomaiset antoivat Israelille tietoja joistakin osa-alueista, mutta Netanjahu itse myönsi, ettei tiennyt kaikkia yksityiskohtia ennen kuin sopimus oli jo digitaalisesti allekirjoitettu .

Israelin vastareaktio: "Katastrofi" ja "epäonnistuminen"

Reaktio Israelissa on ollut raivoisa ja laajapohjainen, läpileikaten koko poliittisen kirjon. Israelilaiset analyytikot ja oppositiopoliitikot kutsuivat sopimusta "katastrofiksi" ja keskittivät vihansa suoraan Netanjahuun :

• Haaretzin etusivun otsikko julisti: "Iraniasco on Israelin suurin epäonnistuminen sitten lokakuun 7. päivän" .
• Analyytikot leimasivat Netanjahun "epäonnistujaksi" ja "valehtelijaksi" ja kuvailivat häntä Trumpin "nöyryyttämäksi" .
• Kolumnistit luonnehtivat pääministerin jäämistä neuvottelujen ulkopuolelle "jättimäiseksi strategiseksi epäonnistumiseksi", joka romuttaa hänen pitkään vaalimansa kuvan "Mr. Securityna" .

Kritiikki kohdistuu siihen, mitä sopimuksesta puuttuu: se jättää islamilaisen tasavallan ennalleen, ei tee mitään hillitäkseen Iranin ballististen ohjusten ohjelmaa tai sen alueellisten asiamiesten, kuten Hizbollahin, rahoittamista ja tarjoaa Iranille pakotehelpotuksia, jotka voivat vahvistaa näitä asiamiehiä . Lyhyesti sanottuna, sota ei tuottanut niitä tuloksia, joita Netanjahu oli luvannut.

Netanjahun uhmakas vastine

Yli vuorokauden hiljaisuuden jälkeen Netanjahu puhui julkisuuteen 14. kesäkuuta iltana rohkealla väitteellä: "Me pelastimme Israelin valtion ja sen kansalaiset ydintuholta" . Hän väitti sotakampanjan estäneen Irania tuhoamasta Israelia, mutta myönsi tuloksen olevan "ei sitä, mitä Israel oli toivonut" . Poliittiset vastustajat syyttivät häntä välittömästi "historiallisesta epäonnistumisesta" .

Miksi sota ei saavuttanut tavoitteitaan?

Useiden medioiden analyytikot ovat olleet arvioissaan suorasukaisia . Sota alkoi kahdella julkilausutulla Israelin tavoitteella, eikä tulitaukosopimus täytä kumpaakaan:

• Iranin hallinto pysyy vallassa. Sopimus ei koske islamilaisen tasavallan poliittista rakennetta .
• Ydinuhka jatkuu. Iranin uraanin rikastusinfrastruktuuriin ja ballististen ohjusten kyvykkyyksiin ei puututa aiesopimuksessa, vaan nämä kysymykset siirretään tuleviin neuvotteluihin .

Netanjahulle kotimaiset poliittiset kustannukset ovat mittavat. Hän oli pannut syksyn vaalinsa suhteensa varaan Trumpiin, mutta nyt hänen edessään on sopimus, jota pidetään Israelissa laajalti strategisena tappiona . Entiset liittolaiset ja keskustalaiset kilpailijat käyttävät sopimusta maalatakseen Netanjahun sivuutetuksi, tietämättömäksi ja poliittisesti uransa päähän tulleeksi.

• 60 päivän jatko tulitaukoon: Sopimus rakentaa huhtikuisen tulitauon päälle ja pidentää sitä 60 päivällä, jotta pysyvästä rauhasta voidaan neuvotella .
• Hormuzin salmen avaaminen: Iran sitoutuu palauttamaan kaupallisen meriliikenteen strategisesti tärkeän salmen läpi. Salmi on ollut käytännössä suljettuna sodan alusta lähtien, mikä on tyrehdyttänyt noin viidenneksen maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun (LNG) kaupasta .
• Yhdysvaltain laivastosaarron purkaminen: Iranin satamia koskeva saarto päättyy välittömästi. Iranin apulaisulkoministeri Kazem Gharibabadi vahvisti sotatoimien lopettamisen kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa .
• Uudet ydinkeskustelut: Sopimus käynnistää uudet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta, joskin yksityiskohdat ovat yhä julkistamatta .

Raporttien mukaan sopimuksen lisälausekkeisiin kuuluu Israelin puolustusvoimien (IDF) vetäytyminen Etelä-Libanonista ja noin 24 miljardin dollarin pakotevarojen vapauttaminen .

Trump pimittää sopimustekstin Israelilta

Israel pyysi muodollisesti pääsyä aiesopimuksen luonnokseen ja pyyntö evättiin . Israelilainen media N12 raportoi kieltäytymisestä ensimmäisenä, ja useat muut mediat ovat sittemmin vahvistaneet, että Trumpin hallinto esti Israelia tutustumasta dokumenttiin ennen allekirjoitustilaisuutta . CNN:lle puhunut lähde kertoi hallinnon pelänneen, että pääministeri Benjamin Netanjahu vuotaisi tekstin ennenaikaisesti julkisuuteen . Yhdysvaltain viranomaiset antoivat Israelille tietoja joistakin osa-alueista, mutta Netanjahu itse myönsi, ettei tiennyt kaikkia yksityiskohtia ennen kuin sopimus oli jo digitaalisesti allekirjoitettu .

Israelin vastareaktio: "Katastrofi" ja "epäonnistuminen"

Reaktio Israelissa on ollut raivoisa ja laajapohjainen, läpileikaten koko poliittisen kirjon. Israelilaiset analyytikot ja oppositiopoliitikot kutsuivat sopimusta "katastrofiksi" ja keskittivät vihansa suoraan Netanjahuun :

• Haaretzin etusivun otsikko julisti: "Iraniasco on Israelin suurin epäonnistuminen sitten lokakuun 7. päivän" .
• Analyytikot leimasivat Netanjahun "epäonnistujaksi" ja "valehtelijaksi" ja kuvailivat häntä Trumpin "nöyryyttämäksi" .
• Kolumnistit luonnehtivat pääministerin jäämistä neuvottelujen ulkopuolelle "jättimäiseksi strategiseksi epäonnistumiseksi", joka romuttaa hänen pitkään vaalimansa kuvan "Mr. Securityna" .

Kritiikki kohdistuu siihen, mitä sopimuksesta puuttuu: se jättää islamilaisen tasavallan ennalleen, ei tee mitään hillitäkseen Iranin ballististen ohjusten ohjelmaa tai sen alueellisten asiamiesten, kuten Hizbollahin, rahoittamista ja tarjoaa Iranille pakotehelpotuksia, jotka voivat vahvistaa näitä asiamiehiä . Lyhyesti sanottuna, sota ei tuottanut niitä tuloksia, joita Netanjahu oli luvannut.

Netanjahun uhmakas vastine

Yli vuorokauden hiljaisuuden jälkeen Netanjahu puhui julkisuuteen 14. kesäkuuta iltana rohkealla väitteellä: "Me pelastimme Israelin valtion ja sen kansalaiset ydintuholta" . Hän väitti sotakampanjan estäneen Irania tuhoamasta Israelia, mutta myönsi tuloksen olevan "ei sitä, mitä Israel oli toivonut" . Poliittiset vastustajat syyttivät häntä välittömästi "historiallisesta epäonnistumisesta" .

Miksi sota ei saavuttanut tavoitteitaan?

Useiden medioiden analyytikot ovat olleet arvioissaan suorasukaisia . Sota alkoi kahdella julkilausutulla Israelin tavoitteella, eikä tulitaukosopimus täytä kumpaakaan:

• Iranin hallinto pysyy vallassa. Sopimus ei koske islamilaisen tasavallan poliittista rakennetta .
• Ydinuhka jatkuu. Iranin uraanin rikastusinfrastruktuuriin ja ballististen ohjusten kyvykkyyksiin ei puututa aiesopimuksessa, vaan nämä kysymykset siirretään tuleviin neuvotteluihin .

Netanjahulle kotimaiset poliittiset kustannukset ovat mittavat. Hän oli pannut syksyn vaalinsa suhteensa varaan Trumpiin, mutta nyt hänen edessään on sopimus, jota pidetään Israelissa laajalti strategisena tappiona . Entiset liittolaiset ja keskustalaiset kilpailijat käyttävät sopimusta maalatakseen Netanjahun sivuutetuksi, tietämättömäksi ja poliittisesti uransa päähän tulleeksi.