USA:n ja Iranin sopimus päätti sodan – ja jätti Netanjahun nöyryytettynä sivuun

Kesäkuun 14. päivänä 2026 Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat alustavasta aiesopimuksesta, joka lopettaa yli kolme kuukautta kestäneen avoimen konfliktin . Pakistanin välittämä ja Genevessä 19. kesäkuuta allekirjoitettavaksi tarkoitettu sopimus on muovannut Lähi-idän valtasuhteita yhdessä yössä – mutta ei sillä tavalla kuin Israelin johto odotti. Samalla kun sopimus keskittyy jännitteiden purkamiseen ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden vakauttamiseen, Israel, joka aloitti sodan yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, huomaa olevansa täysin ulkona neuvotteluista ja katsomassa, kuinka sen keskeiset sotatavoitteet jäävät täyttämättä.

Mitä USA:n ja Iranin sopimus oikeastaan sisältää?

Aiesopimus, jota kuvataan kaksisivuiseksi dokumentiksi, keskittyy neljään keskeiseen, välittömään toimenpiteeseen :

• 60 päivän jatko tulitaukoon: Sopimus rakentaa huhtikuisen tulitauon päälle ja pidentää sitä 60 päivällä, jotta pysyvästä rauhasta voidaan neuvotella .
• Hormuzin salmen avaaminen: Iran sitoutuu palauttamaan kaupallisen meriliikenteen strategisesti tärkeän salmen läpi. Salmi on ollut käytännössä suljettuna sodan alusta lähtien, mikä on tyrehdyttänyt noin viidenneksen maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun (LNG) kaupasta .
• Yhdysvaltain laivastosaarron purkaminen: Iranin satamia koskeva saarto päättyy välittömästi. Iranin apulaisulkoministeri Kazem Gharibabadi vahvisti sotatoimien lopettamisen kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa .
• Uudet ydinkeskustelut: Sopimus käynnistää uudet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta, joskin yksityiskohdat ovat yhä julkistamatta .

Raporttien mukaan sopimuksen lisälausekkeisiin kuuluu Israelin puolustusvoimien (IDF) vetäytyminen Etelä-Libanonista ja noin 24 miljardin dollarin pakotevarojen vapauttaminen .

Trump pimittää sopimustekstin Israelilta

Israel pyysi muodollisesti pääsyä aiesopimuksen luonnokseen ja pyyntö evättiin . Israelilainen media N12 raportoi kieltäytymisestä ensimmäisenä, ja useat muut mediat ovat sittemmin vahvistaneet, että Trumpin hallinto esti Israelia tutustumasta dokumenttiin ennen allekirjoitustilaisuutta . CNN:lle puhunut lähde kertoi hallinnon pelänneen, että pääministeri Benjamin Netanjahu vuotaisi tekstin ennenaikaisesti julkisuuteen . Yhdysvaltain viranomaiset antoivat Israelille tietoja joistakin osa-alueista, mutta Netanjahu itse myönsi, ettei tiennyt kaikkia yksityiskohtia ennen kuin sopimus oli jo digitaalisesti allekirjoitettu .

Israelin vastareaktio: "Katastrofi" ja "epäonnistuminen"

Reaktio Israelissa on ollut raivoisa ja laajapohjainen, läpileikaten koko poliittisen kirjon. Israelilaiset analyytikot ja oppositiopoliitikot kutsuivat sopimusta "katastrofiksi" ja keskittivät vihansa suoraan Netanjahuun :

• Haaretzin etusivun otsikko julisti: "Iraniasco on Israelin suurin epäonnistuminen sitten lokakuun 7. päivän" .
• Analyytikot leimasivat Netanjahun "epäonnistujaksi" ja "valehtelijaksi" ja kuvailivat häntä Trumpin "nöyryyttämäksi" .
• Kolumnistit luonnehtivat pääministerin jäämistä neuvottelujen ulkopuolelle "jättimäiseksi strategiseksi epäonnistumiseksi", joka romuttaa hänen pitkään vaalimansa kuvan "Mr. Securityna" .

Kritiikki kohdistuu siihen, mitä sopimuksesta puuttuu: se jättää islamilaisen tasavallan ennalleen, ei tee mitään hillitäkseen Iranin ballististen ohjusten ohjelmaa tai sen alueellisten asiamiesten, kuten Hizbollahin, rahoittamista ja tarjoaa Iranille pakotehelpotuksia, jotka voivat vahvistaa näitä asiamiehiä . Lyhyesti sanottuna, sota ei tuottanut niitä tuloksia, joita Netanjahu oli luvannut.

Netanjahun uhmakas vastine

Yli vuorokauden hiljaisuuden jälkeen Netanjahu puhui julkisuuteen 14. kesäkuuta iltana rohkealla väitteellä: "Me pelastimme Israelin valtion ja sen kansalaiset ydintuholta" . Hän väitti sotakampanjan estäneen Irania tuhoamasta Israelia, mutta myönsi tuloksen olevan "ei sitä, mitä Israel oli toivonut" . Poliittiset vastustajat syyttivät häntä välittömästi "historiallisesta epäonnistumisesta" .

Miksi sota ei saavuttanut tavoitteitaan?

Useiden medioiden analyytikot ovat olleet arvioissaan suorasukaisia . Sota alkoi kahdella julkilausutulla Israelin tavoitteella, eikä tulitaukosopimus täytä kumpaakaan:

• Iranin hallinto pysyy vallassa. Sopimus ei koske islamilaisen tasavallan poliittista rakennetta .
• Ydinuhka jatkuu. Iranin uraanin rikastusinfrastruktuuriin ja ballististen ohjusten kyvykkyyksiin ei puututa aiesopimuksessa, vaan nämä kysymykset siirretään tuleviin neuvotteluihin .

Netanjahulle kotimaiset poliittiset kustannukset ovat mittavat. Hän oli pannut syksyn vaalinsa suhteensa varaan Trumpiin, mutta nyt hänen edessään on sopimus, jota pidetään Israelissa laajalti strategisena tappiona . Entiset liittolaiset ja keskustalaiset kilpailijat käyttävät sopimusta maalatakseen Netanjahun sivuutetuksi, tietämättömäksi ja poliittisesti uransa päähän tulleeksi.