Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa sosiaalisen median ja videoalustat – kuten Facebook, YouTube, TikTok, Instagram ja X – ovat ohittaneet perinteiset uutislähteet. 54 prosenttia vastaajista 48 eri markkina-alueella kertoi käyttävänsä niitä uutisten seuraamiseen. Vastaava luku oli uutissivustoille ja -sovelluksille 51 prosenttia ja televisiolle 52 prosenttia .
Tämä on pitkän, yli vuosikymmenen jatkuneen kehityksen huipentuma, jossa yleisöt ovat siirtyneet suorasta julkaisijoiden sivustoille menosta yhä enemmän kolmansien osapuolten alustojen äärelle .
Uutisten kulutustapojen murros heijastuu karusti myös luottamukseen. Globaali luottamus uutisia kohtaan on nyt vain 37 prosenttia, mikä on alhaisin taso sitten seurannan alkamisen vuonna 2015. Pudotusta edellisvuodesta on kolme prosenttiyksikköä .
Suurin yksittäinen romahdus koettiin Filippiineillä, jossa luottamus putosi 10 prosenttiyksikköä 28 prosenttiin . Suomessa luottamus perinteisiin uutisbrändeihin on raportin mukaan kuitenkin osoittautunut sitkeämmäksi yleisestä trendistä huolimatta .
Melkein puolet nuorista aikuisista käyttää jo TikTokia ensisijaisena uutislähteenään. TikTokin videovetoinen, sisällöntuottajakeskeinen malli muokkaa nopeasti sitä, miten nuoremmat sukupolvet törmäävät uutisiin . Samaan aikaan YouTube on edelleen suosituin alusta, jonka kautta perinteiset uutistalot tavoittelevat yleisöjä .
Generatiiviset tekoälychatbotit, kuten ChatGPT, ovat vielä pieni mutta kasvava tekijä uutiskentässä. Noin 5 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä niitä säännöllisesti uutisten hankintaan. Luku on kasvanut huomattavasti vuodesta 2025 .
Tekoälyn vastauksiin luottaa noin viidennes vastaajista – selvästi vähemmän kuin uutisiin yleisesti (37 %) – ja käyttö on yleisempää nuorten keskuudessa . Käyttö on pysynyt ennallaan Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta noussut muilla markkinoilla .
Raportti nostaa esiin huomattavan kiinnostuksen laskun uutisia kohtaan monilla markkinoilla, erityisesti Isossa-Britanniassa. Yleisöt joko välttelevät uutisia aktiivisesti tai törmäävät niihin satunnaisesti algoritmien syötteiden kautta .
Personavetoinen uutisointi, jota ajavat yksittäiset sisällöntuottajat, podcastaajat, tubettajat ja tiktokkaajat, nakertaa perinteisten uutistoimitusten auktoriteettia. Nämä henkilöt koetaan usein samaistuttavammiksi ja kiinnostavammiksi kuin kasvottomat mediatalot .
Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa sosiaalisen median ja videoalustat – kuten Facebook, YouTube, TikTok, Instagram ja X – ovat ohittaneet perinteiset uutislähteet. 54 prosenttia vastaajista 48 eri markkina-alueella kertoi käyttävänsä niitä uutisten seuraamiseen. Vastaava luku oli uutissivustoille ja -sovelluksille 51 prosenttia ja televisiolle 52 prosenttia .
Tämä on pitkän, yli vuosikymmenen jatkuneen kehityksen huipentuma, jossa yleisöt ovat siirtyneet suorasta julkaisijoiden sivustoille menosta yhä enemmän kolmansien osapuolten alustojen äärelle .
Uutisten kulutustapojen murros heijastuu karusti myös luottamukseen. Globaali luottamus uutisia kohtaan on nyt vain 37 prosenttia, mikä on alhaisin taso sitten seurannan alkamisen vuonna 2015. Pudotusta edellisvuodesta on kolme prosenttiyksikköä .
Suurin yksittäinen romahdus koettiin Filippiineillä, jossa luottamus putosi 10 prosenttiyksikköä 28 prosenttiin . Suomessa luottamus perinteisiin uutisbrändeihin on raportin mukaan kuitenkin osoittautunut sitkeämmäksi yleisestä trendistä huolimatta .
Melkein puolet nuorista aikuisista käyttää jo TikTokia ensisijaisena uutislähteenään. TikTokin videovetoinen, sisällöntuottajakeskeinen malli muokkaa nopeasti sitä, miten nuoremmat sukupolvet törmäävät uutisiin . Samaan aikaan YouTube on edelleen suosituin alusta, jonka kautta perinteiset uutistalot tavoittelevat yleisöjä .
Generatiiviset tekoälychatbotit, kuten ChatGPT, ovat vielä pieni mutta kasvava tekijä uutiskentässä. Noin 5 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä niitä säännöllisesti uutisten hankintaan. Luku on kasvanut huomattavasti vuodesta 2025 .
Tekoälyn vastauksiin luottaa noin viidennes vastaajista – selvästi vähemmän kuin uutisiin yleisesti (37 %) – ja käyttö on yleisempää nuorten keskuudessa . Käyttö on pysynyt ennallaan Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta noussut muilla markkinoilla .
Raportti nostaa esiin huomattavan kiinnostuksen laskun uutisia kohtaan monilla markkinoilla, erityisesti Isossa-Britanniassa. Yleisöt joko välttelevät uutisia aktiivisesti tai törmäävät niihin satunnaisesti algoritmien syötteiden kautta .
Personavetoinen uutisointi, jota ajavat yksittäiset sisällöntuottajat, podcastaajat, tubettajat ja tiktokkaajat, nakertaa perinteisten uutistoimitusten auktoriteettia. Nämä henkilöt koetaan usein samaistuttavammiksi ja kiinnostavammiksi kuin kasvottomat mediatalot .