Unkarin parlamentti äänesti Viktor Orbánin pysyvästi ulos – mitä perustuslain muutos sisältää?

Poliittinen tausta

Muutos tuli mahdolliseksi Péter Magyarin Tisza-puolueen vaalivoiton myötä. Puolueella on parlamentissa yli kahden kolmasosan enemmistö, joten se pystyi viemään läpi perustuslain muutoksen ilman Fideszin tukea . Lähes itsevaltaiseksi syytetyn Orbánin paluumahdollisuus haluttiin tukia heti, ja lakiesitys jätettiin parlamentille jo 20. toukokuuta 2026. Magyar kuvaili muutosta keinoksi ”estää uusi liukuminen autoritarismiin” .

Orbánin reaktio

Vaikka käsitellyt lähteet eivät sisällä Orbánin virallista lausuntoa juuri tästä äänestyksestä, venäläisen Index-portaalin haastattelussa Orbán kommentoi päätöstä ”naurettavana ja tehottomana” ja korosti, että ”lopulta kansa kuitenkin päättää” . Hänen johtamansa Fidesz-puolue äänesti muutosta vastaan, mutta 135–50-tulos osoitti opposition jääneen alakynteen .

Mahdolliset oikeudelliset haasteet ja reunaehdot

• Perustuslaillinen arviointi – Vastustajat voisivat riitauttaa muutoksen erityisesti siksi, että se laskee aiemmat kaudet takautuvasti mukaan. Käsitellyissä lähteissä ei kuitenkaan mainita jo jätetyistä valituksista .
• Parlamentaarinen laskuoppi – Tiszan yli kahden kolmasosan enemmistö takasi tarvittavat äänet, eikä Fidesz pystynyt estämään muutosta .
• Menettelyllinen pysyvyys – Koska kyse on perustuslain muutoksesta, sen kumoaminen vaatisi uuden perustuslain muutoksen, ei tavallista lainsäädäntöä .
• EU-oikeudellinen ulottuvuus – Käsitellyt lähteet eivät raportoi EU-tason haasteista itse kausirajoitusta kohtaan. Sen sijaan Suvereniteettisuojeluviraston tapauksessa EU:n komissio oli jo vienyt Unkarin EU-tuomioistuimeen, koska viraston katsottiin rikkovan EU-oikeutta .
• Poliittinen riski – Tuleva parlamenttienemmistö voisi teoriassa muuttaa perustuslakia uudelleen, mutta se riippuu vaalituloksista ja koalitiolaskelmista.