Ruotsi käynnistää ydinvoiman uuden aallon – Rolls-Royce valittiin toimittajaksi historialliseen hankkeeseen

Hankkeen avainluvut:

• Reaktorin teho: 470 MW kukin
• Kokonaiskapasiteetti: Noin 1 410 MW
• Sijainti: Värön niemimaa, Ruotsin länsirannikko
• Toimittaja: Rolls-Royce SMR, Iso-Britannia
• Projektiyhtiö: Videberg Kraft, jonka omistavat valtion energiayhtiö Vattenfall ja teollisuuskonsortio Industrikraft. Ruotsin valtion on määrä nousta enemmistöomistajaksi.

Videberg Kraft arvioi laitoksen tuottavan noin 6 % Ruotsin vuotuisesta sähkönkulutuksesta yli 60 vuoden käyttöiän ajan. Vattenfall tavoittelee ensimmäisen reaktorin käyttöönottoa 2030-luvun puoliväliin mennessä. Lopullinen teknologiakumppani seulottiin noin 75 vaihtoehdon joukosta kolme vuotta kestäneen arviointiprosessin päätteeksi.

Valintaprosessi ja taustayhtiöt

Vattenfall aloitti teknologiakartoituksen vuonna 2022. Alkuvaiheessa tarkasteltiin 75 erilaista reaktorimallia, joista karsiutui viiden toimittajan short-list, mukana Westinghousen ja Framatomen kaltaiset suuren mittakaavan toimijat. Lopulliseen loppusuoralle selvisivät kaksi SMR-valmistajaa: Rolls-Royce SMR ja GE Vernovan BWRX-300.

Vattenfall julkisti toimittajaehdokkaansa elokuussa 2025 ja käytti noin kymmenen kuukautta seikkaperäisiin loppuarviointeihin ennen kuin ilmoitti valinneensa Rolls-Roycen.

Kaupan keskiössä on Videberg Kraft. Se tuo yhteen:

• Vattenfall, Ruotsin valtion omistaman energiayhtiön ja hankkeen alkuperäisen kehittäjän.
• Industrikraftin, suurten ruotsalaisten teollisuuden sähkönkäyttäjien konsortion, jonka mukanaolo heijastaa yksityisen sektorin akuuttia tarvetta vakaalle, fossiilivapaalle voimalle.
• Ruotsin valtion, josta on tulossa yhtiön enemmistöomistaja hankkeen edetessä.

Poliittinen selkänoja tulee Ruotsin keskusta-oikeistolaiselta hallitukselta (Kristillisdemokraatit, Liberaalit, Maltillinen kokoomus ja Ruotsidemokraatit), joka on pääministeri Ulf Kristerssonin johdolla ajanut ydinvoiman paluuta virkaanastumisestaan lähtien.

Ruotsin laajempi 5 000 MW:n ydinsähkön laajennus

Videberg-projekti on vasta avausliike. Ruotsin hallitus on säätänyt huomattavasti kunnianhimoisemman tavoitteen: vähintään 5 000 megawattia uutta ydinvoimakapasiteettia, mikä vastaa neljää suurta reaktoria tai isompaa pienten reaktorien laivuetta.

Hallituksen asettama aikataulu:

• 2 500 MW uutta ydinkapasiteettia vuoteen 2035 mennessä
• Kymmenen uuden suurta reaktoria vastaava määrä (SMR mukaan lukien) vuoteen 2045 mennessä

Valtiopäivät hyväksyi puitelainsäädännön toukokuussa 2025, ja uusi, ydinvoimanvestointien valtiontukia salliva laki astui voimaan 1. elokuuta 2025.

Valtion rahoitustuki – jopa 440 miljardia kruunua

Voittaakseen yksityisiä investointeja karkottavat korkeat alkukustannukset Ruotsi on koonnut yhden Euroopan kattavimmista tukipaketeista uudelle ydinvoimalle.

Kaksisuuntainen hintaerokorvaus takaa ydinvoimayhtiöille vähintään 80 äyriä kilowattitunnilta (Euroopan parlamentin dokumentaation mukaan), mutta velvoittaa ne myös palauttamaan valtiolle mahdolliset ylituotot, mikäli sähkön markkinahinta ylittää sovitun "strike price" -tason. Tuki on rajattu noin 5 000 megawatin kokonaiskapasiteettiin, ja siihen sisältyy myös apu ydinjätteen käsittelyyn.

Miksi Ruotsi rakentaa ydinvoimaa uudelleen

Kolme voimaa yhdessä käänsivät suunnan pois vuosikymmeniä kestäneeltä ydinvoiman alasajolinjalta.

Sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen. Sekä Ruotsin hallitus että OECD:n Ydinenergiajärjestö arvioivat maan sähkönkulutuksen suunnilleen kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä . Ajureina ovat teollisuuden sähköistyminen – vihreä teräs, akkutehtaat ja vedyntuotanto – sekä liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen.

Sitovat nettonollapäästötavoitteet. Ruotsin on saavutettava nettonollapäästöt kasvihuonekaasuissa vuoteen 2045 mennessä ja tuotettava sähkö täysin fossiilivapaasti vuoteen 2040 mennessä. Nämä tavoitteet on kirjattu kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Uusiutuva energia ei yksin riittänyt tasaamaan sähkön perusvoiman vaihteluita.

Energiaturvallisuus ja teollisuuden kilpailukyky. Vuosien epävakaan tuulivoimariippuvuuden jälkeen hallitus ja raskas teollisuus päättelivät, että vain ydinvoima pystyy tarjoamaan ennustettavaa, suuren mittakaavan sähköä kilpailukykyiseen hintaan ja samalla täyttämään ilmastositoumukset.

Lopputuloksena on valtiojohtoinen panostus siihen, että pienreaktorit pystyvät toteuttamaan sen, missä suurten voimaloiden rahoitus on usein karahtanut kiville: toistettavan ja kustannustehokkaan tien massiiviseen ydinvoiman käyttöönottoon.