G7-huippukokous alkoi Évian-les-Bains'ssa: Mitä Yhdysvaltain ja Iranin rauhansopu kattaa?

Évian-les-Bains'ssa 15. kesäkuuta 2026 alkanut G7-maiden 52. huippukokous käynnistyi poikkeuksellisissa merkeissä. Presidentti Donald Trump saapui Ranskan Alpeille vain hetki sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Iran olivat ilmoittaneet puitesopimuksesta, jonka on määrä päättää helmikuussa 2026 syttynyt sota. Kokouksen keskiössä ovat sopimuksen yksityiskohdat, Hormuzinsalmen avaaminen maailman meriliikenteelle sekä se, saadaanko Euroopan suunnittelema laivastotehtävä toteutettua Iranin vastustuksesta huolimatta.

Mitä Yhdysvaltain ja Iranin rauhansopimuksesta tiedetään?

Trump julisti yhdessä Iranin kanssa saavutetun puitesopimuksen päättävän sotatoimet ja avaavan strategisesti elintärkeän Hormuzinsalmen. Sopimusta kuvataan aiesopimukseksi (Memorandum of Understanding, MoU), ja se on määrä allekirjoittaa virallisesti Sveitsissä perjantaina 19. kesäkuuta .

Sopimuksen keskeiset kohdat lyhyesti:

• Sotatoimien lopettaminen: Osapuolet ovat sopineet välittömästä ja pysyvästä sotilaallisten operaatioiden lopettamisesta kaikilla rintamilla .
• Hormuzinsalmen avaaminen: Trump kehotti viestipalvelu X:ssä laivoja ”käynnistämään moottorinne” ja kertoi salmen olevan jo osittain avoinna. Täysi kaupallinen liikenne on tarkoitus palauttaa perjantaihin 19. kesäkuuta mennessä .
• 60 päivän neuvotteluikkuna: Puitesopimus avaa kahden kuukauden jakson yksityiskohtaisille jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on pysyvä tulitauko .

Yhdysvaltain merisaarto Iranin satamia vastaan pysyy kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes sopimus on virallisesti allekirjoitettu 19. kesäkuuta .

Monikansallisen laivastotehtävän tilanne

Samanaikaisesti rauhansopimuksen kanssa G7-maat käsittelevät Euroopan johtamaa suunnitelmaa Hormuzinsalmen puhdistamiseksi miinoista ja meriliikenteen turvaamiseksi.

• Operatiivinen valmius: Iso-Britannia ja Ranska ovat johtaneet operaation suunnittelua, johon on osallistunut sotilassuunnittelijoita yli 15 maasta. Suunnitelmat ovat käytännössä valmiit ja odottavat poliittista hyväksyntää .
• G7-maiden tuki: Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia ovat julkisesti tukeneet tehtävää. Presidentti Emmanuel Macronin mukaan Ranskan lentotukialus Charles de Gaulle voitaisiin lähettää salmeen kahdessa tai kolmessa päivässä .
• Trumpin hyväksyntä haussa: Eurooppalaiset liittolaiset saapuivat Évian-les-Bains’iin hakemaan Trumpin virallista hyväksyntää tehtävälle. Amerikkalaisten joukkojen osallistuminen olisi todennäköisesti edellytys operaation onnistumiselle .

Avoimet kysymykset ja kompastuskivet

Vaikka puitesopimus on merkittävä diplomaattinen läpimurto, useat keskeiset kysymykset ovat yhä vailla vastausta:

• Iranin vastustus ulkomaisia joukkoja kohtaan: Diplomaattien mukaan Iran on viestittänyt vahvaa vastustusta minkäänlaista ulkomaista sotilaallista läsnäoloa kohtaan Persianlahdella. Teheran on esittänyt, että se saattaa mieluummin asettaa kauttakulkumaksuja Hormuzinsalmen läpi kulkeville aluksille – mikä on Euroopan maille ehdoton punainen viiva .
• Israelin rooli: Israel on ilmoittanut jatkavansa hyökkäystään Libanonissa. Tämä herättää kysymyksen siitä, voiko Yhdysvaltain ja Iranin välinen sopimus pitää, ellei laajempaa alueellista konfliktia saada hallintaan .
• Julkaisemattomat yksityiskohdat: Aiesopimuksen koko tekstiä ei ole vielä julkistettu. G7-johtajien kerrottiin olevan ”innokkaita kuulemaan yksityiskohdat”, joista monia ei ollut jaettu edes liittolaisille ennen kokousta .
• Sopimuksen kestävyys: G7-johtajien kerrottiin pyrkivän ”estämään herkkää Yhdysvaltain ja Iranin välistä sopimusta horjumasta heti alkuunsa”. Tämä kuvastaa laajaa epävarmuutta siitä, pitääkö 60 päivän puitesopimus .