Salmi on ollut käytännössä suljettu maaliskuun 2026 alusta lähtien. Brent-raakaöljyn hinta nousi yli 100 dollariin tynnyriltä 8. maaliskuuta ja kävi korkeimmillaan 126 dollarissa . Yhdysvaltain energiatietohallinto EIA arvioi, että Persianlahden öljyntuottajat joutuivat sulkemaan maaliskuussa yhteensä noin 7,5 miljoonaa barrelia raakaöljyntuotantoa päivässä. Huhtikuulle arvio oli 9,1 miljoonaa barrelia päivässä .

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kutsunut häiriötä öljyn tarjonnan historian suurimmaksi toimituskatkokseksi .

Mitä kansainväliset instituutiot ennustavat?

Aasian kehityspankki ADB

ADB:n maaliskuinen arvio oli, että noin kuukauden mittainen häiriö aiheuttaisi kehittyvälle Aasialle lähinnä lyhytaikaisen ja melko lievän kasvuhidastuman. Pidempi sulku nostaisi kuitenkin energian hintaa jyrkästi ja häiritsisi kauppaa .

ADB ei ollut viimeisimmän saatavilla olevan tiedon perusteella julkaissut pitkittyneestä sulusta uutta määrällistä kasvuennustetta. Tämä on olennainen rajoite: useat varhaiset arviot perustuivat oletukseen, että liikenne palautuu suhteellisen nopeasti.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

IMF:n huhtikuun perusennuste olettaa lyhytaikaisen konfliktin ja energiahintojen noin 19 prosentin nousun vuonna 2026. Näillä oletuksilla maailmantalouden kasvu olisi 3,1 prosenttia ja kuluttajahintainflaatio 4,4 prosenttia . Inflaatioennuste merkitsisi selvää käännettä viime vuosien hidastuvasta inflaatiokehityksestä.

IMF:n heikommassa skenaariossa Hormuzinsalmen pidempi sulku ja energiantuotannon lisävahingot voisivat aiheuttaa merkittävästi suuremman kasvu- ja inflaatiosokin. Järjestö on varoittanut jopa suuren energiakriisin mahdollisuudesta . Salmen sulku on rajoittanut pääsyä noin 20 prosenttiin maailman öljy- ja meritse kuljetettavan LNG:n tarjonnasta, kun iskut ja varotoimena tehdyt alasajot ovat vähentäneet öljyn ja kaasun tuotantoa arviolta 13 miljoonaa barrelia päivässä .

Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Pakistanin muodostaman MENAP-alueen kasvun IMF arvioi hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2026 jopa perusennusteessa .

Fitch Ratings

Fitch laski kesäkuussa vuoden 2026 maailmantalouden kasvuennusteen 2,4 prosenttiin, 0,2 prosenttiyksikköä aiempaa alemmaksi. Luottoluokittaja perusteli muutosta Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin aiheuttamalla öljysokilla sekä Hormuzinsalmen sululla .

Fitch nosti samalla lyhyen aikavälin Brent-oletuksiaan ja varoitti, että jos tarjontahäiriö jatkuu pidempään kuin lyhyen aikaa, ennusteita voidaan joutua laskemaan edelleen .

Intian osalta Fitch laski tilikauden 2026–2027 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 6,4 prosenttiin aiemmasta 6,7 prosentista . Jo maaliskuussa se arvioi kallistuvan öljyn hidastavan Intian kasvua tilikauden ensimmäisellä puoliskolla ja nostavan inflaation 4,5 prosenttiin joulukuuhun 2026 mennessä .

Kansainvälinen energiajärjestö IEA

IEA:n mukaan maailman öljyn tarjonta supistui maaliskuussa 10,1 miljoonaa barrelia päivässä . Järjestö on kuvannut salmen lamaantumista historian vakavimmaksi maailmanlaajuiseksi energiaturvallisuusuhaksi .

IEA odottaa maailman öljyntuotannon jäävän vuonna 2026 keskimäärin noin 1,5 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2025 tason alapuolelle. Tämä merkitsee noin 2,6 miljoonan barrelin päivittäistä heilahdusta aiempaan, maaliskuussa tehtyyn ennusteeseen verrattuna .

OECD, Wood Mackenzie ja Allianz Research

OECD ennusti kesäkuun talouskatsauksessaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,8 prosenttiin vuonna 2026, kun aiempi ennuste oli 3,4 prosenttia. Arvio edellyttää, että energiahinnat alkavat laskea vuoden puolivälin tienoilla. Jos kuljetus- ja energiainfrastruktuurin vauriot pitkittyvät, hidastuminen olisi jyrkempää .

Wood Mackenzien pahimmassa skenaariossa maailman kasvu voisi jäädä alle kahteen prosenttiin vuonna 2026. Brent voisi lähestyä 200 dollaria tynnyriltä vuoden lopussa, vaikka öljyn maailmanlaajuinen kysyntä supistuisi kuusi miljoonaa barrelia päivässä .

Allianz Research arvioi, että alle kaksi kuukautta kestävä häiriö voisi nostaa kehittyvien markkinoiden keskimääräistä inflaatiota 0,8–1,0 prosenttiyksikköä. Kiinaa lukuun ottamatta kehittyvien markkinoiden kasvuvaikutus olisi vähintään −0,5 prosenttiyksikköä .

Maakohtaiset vaikutukset Aasiassa

Filippiinit: suurin riippuvuus Persianlahden öljystä

Filippiinit hankkii noin 96 prosenttia öljystään Persianlahdelta, mikä on neljän tarkastellun maan korkein osuus . Siksi tarjonnan häiriöt näkyvät nopeasti polttoaineen saatavuudessa ja hinnassa.

Kallistuva polttoaine nostaa kuljetusten, merirahdin ja elintarvikkeiden kustannuksia. Vaikutus voi olla stagflaation kaltainen: inflaatio kiihtyy samalla, kun kotitalouksien ostovoima ja talouskasvu heikkenevät. MUFG Research arvioi, että jokainen öljyn 10 dollarin tynnyrihintojen nousu voisi leikata Filippiinien kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä ja nostaa inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä .

ADB, IMF tai Fitch eivät kuitenkaan ole julkaisseet käytettävissä olevissa lähteissä Filippiineille erillistä uutta kasvu- ja inflaatioennustetta juuri pitkittyneen sulun perusteella.

Japani: kallis energia heikentää kauppatasetta

Japani tuo suuren osan raakaöljystään Persianlahden alueelta. Sulku kasvattaa energiantuonnin laskua, heikentää kauppatasetta ja voi lisätä painetta jeniä kohtaan. Kustannukset välittyvät sähkön, teollisuuden ja liikenteen hintoihin.

Japanille ei ollut saatavilla erillistä ADB:n, IMF:n tai Fitchin päivitettyä kasvu- ja inflaatioennustetta, joka kuvaisi juuri Hormuzinsalmen pitkittynyttä sulkua. Maan haavoittuvuutta lisää kuitenkin lähes täydellinen riippuvuus Lähi-idän öljystä. ICIS:n mukaan Japani tuo noin 93 prosenttia raakaöljystään Persianlahdelta .

Thaimaa: polttoainepula näkyy arjessa

Thaimaa saa noin 74 prosenttia öljystään Persianlahdelta . Polttoainepulaa ja säännöstelyä on esiintynyt, ja energiakustannusten nousu on siirtynyt muun muassa lentoliikenteeseen, merikuljetuksiin, kyytipalveluihin ja ruoan hintoihin .

ICIS on arvioinut, että Aasian valuuttojen heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin yhdistettynä yli 100 dollarin raakaöljyyn iskee kovaa muuten sitkeisiin Kaakkois-Aasian talouksiin, Thaimaa mukaan lukien .

Thaimaalle ei ole saatavilla erillistä ADB:n, IMF:n tai Fitchin kasvuennusteen tarkistusta, mutta maa kuuluu alueen alttiimpiin öljyntuojamaihin.

Intia: kasvu hidastuu ja vaihtotase joutuu paineeseen

Intia tuo noin 60 prosenttia raakaöljystään Persianlahdelta . Korkeampi öljyn hinta kasvattaa vaihtotaseen alijäämää ja kiihdyttää tuonti-inflaatiota. Samalla hallitus voi joutua lieventämään vaikutuksia polttoainetuilla tai veronalennuksilla, mikä heikentää julkista taloutta.

Fitch laski Intian tilikauden 2026–2027 kasvuennusteen 6,4 prosenttiin aiemmasta 6,7 prosentista . Maaliskuun arviossa se ennakoi kasvun hidastuvan tilikauden ensimmäisellä puoliskolla ja inflaation nousevan 4,5 prosenttiin joulukuuhun mennessä .

Suurimmat riskit kotitalouksille ja julkiselle taloudelle

Inflaatio ja köyhyys

Öljyn kallistuminen näkyy ensin bensiinissä, dieselissä, sähkössä ja kuljetuksissa, mutta vaikutus leviää nopeasti ruoan ja muiden välttämättömyyksien hintoihin. Allianz arvioi alle kahden kuukauden häiriön voivan nostaa kehittyvien markkinoiden inflaatiota 0,8–1,0 prosenttiyksikköä .

Pienituloiset kotitaloudet käyttävät yleensä suuremman osan tuloistaan ruokaan, energiaan ja liikkumiseen. Siksi hintasokki voi kasvattaa köyhyyttä ja heikentää elintasoa suhteellisesti enemmän kehittyvässä Aasiassa. IMF on varoittanut, että vaikutukset kohdistuvat epäsuhtaisesti kehitysmaihin .

Julkinen talous

Öljyä tuovien Aasian maiden hallitukset joutuvat tasapainoilemaan kahden paineen välillä. Polttoaineverojen leikkaukset ja kuluttajatuet voivat hillitä hintojen nousua, mutta samalla ne kasvattavat budjettialijäämiä. Tilanne on vaikea erityisesti silloin, kun talouskasvu hidastuu ja verotulot heikkenevät.

Valuuttakurssit ja tuontihinnat

Aasian valuuttojen heikkeneminen dollaria vastaan tekee öljystä vielä kalliimpaa paikallisessa valuutassa. Tämä voimistaa tuonti-inflaatiota ja vaikeuttaa keskuspankkien päätöksiä: korkoja pitäisi ehkä nostaa hintapaineiden hillitsemiseksi, vaikka korkeammat korot jarruttavat kasvua .

Taantuman vaara

Jos sulku pitkittyy vuoden jälkipuoliskolle, nykyiset ennusteet voivat osoittautua liian optimistisiksi. Wood Mackenzien mukaan maailman kasvu voisi tällöin jäädä alle kahteen prosenttiin . OECD puolestaan varoittaa, että jatkuvat kuljetus- ja energiainfrastruktuurin häiriöt voisivat painaa kasvua vielä alemmas ja ajaa useita talouksia taantuman tuntumaan .

Mitä ennusteista kannattaa päätellä?

Useimpien instituutioiden perusennusteissa oletetaan, että liikenne ja tuotanto normalisoituvat vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Siksi ennusteet eivät vielä täysin kuvaa tilannetta, jossa Hormuzinsalmi pysyy suljettuna vuoden toiselle puoliskolle.

Lyhyt häiriö merkitsee ennen kaikkea kallista energiaa ja väliaikaista kasvun notkahdusta. Pitkä häiriö muuttaa ongelman tarjontashokista laajemmaksi talouskriisiksi: öljy ja ruoka kallistuvat, valuutat heikkenevät, julkinen talous kiristyy ja köyhyysriski kasvaa. Aasian suurin haavoittuvuus johtuu siitä, että alue on samanaikaisesti maailman suurimpia energiankuluttajia ja erityisen riippuvainen Hormuzin kautta kulkevista tuontivirroista.

Tilanne kehittyy nopeasti, ja arviot perustuvat kesäkuun 2026 puolivälin käytettävissä olevaan tietoon. Jos salmi pysyy suljettuna vuoden jälkipuoliskolla, instituutioiden ennusteita joudutaan todennäköisesti laskemaan merkittävästi.

Salmi on ollut käytännössä suljettu maaliskuun 2026 alusta lähtien. Brent-raakaöljyn hinta nousi yli 100 dollariin tynnyriltä 8. maaliskuuta ja kävi korkeimmillaan 126 dollarissa . Yhdysvaltain energiatietohallinto EIA arvioi, että Persianlahden öljyntuottajat joutuivat sulkemaan maaliskuussa yhteensä noin 7,5 miljoonaa barrelia raakaöljyntuotantoa päivässä. Huhtikuulle arvio oli 9,1 miljoonaa barrelia päivässä .

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kutsunut häiriötä öljyn tarjonnan historian suurimmaksi toimituskatkokseksi .

Mitä kansainväliset instituutiot ennustavat?

Aasian kehityspankki ADB

ADB:n maaliskuinen arvio oli, että noin kuukauden mittainen häiriö aiheuttaisi kehittyvälle Aasialle lähinnä lyhytaikaisen ja melko lievän kasvuhidastuman. Pidempi sulku nostaisi kuitenkin energian hintaa jyrkästi ja häiritsisi kauppaa .

ADB ei ollut viimeisimmän saatavilla olevan tiedon perusteella julkaissut pitkittyneestä sulusta uutta määrällistä kasvuennustetta. Tämä on olennainen rajoite: useat varhaiset arviot perustuivat oletukseen, että liikenne palautuu suhteellisen nopeasti.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

IMF:n huhtikuun perusennuste olettaa lyhytaikaisen konfliktin ja energiahintojen noin 19 prosentin nousun vuonna 2026. Näillä oletuksilla maailmantalouden kasvu olisi 3,1 prosenttia ja kuluttajahintainflaatio 4,4 prosenttia . Inflaatioennuste merkitsisi selvää käännettä viime vuosien hidastuvasta inflaatiokehityksestä.

IMF:n heikommassa skenaariossa Hormuzinsalmen pidempi sulku ja energiantuotannon lisävahingot voisivat aiheuttaa merkittävästi suuremman kasvu- ja inflaatiosokin. Järjestö on varoittanut jopa suuren energiakriisin mahdollisuudesta . Salmen sulku on rajoittanut pääsyä noin 20 prosenttiin maailman öljy- ja meritse kuljetettavan LNG:n tarjonnasta, kun iskut ja varotoimena tehdyt alasajot ovat vähentäneet öljyn ja kaasun tuotantoa arviolta 13 miljoonaa barrelia päivässä .

Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Pakistanin muodostaman MENAP-alueen kasvun IMF arvioi hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2026 jopa perusennusteessa .

Fitch Ratings

Fitch laski kesäkuussa vuoden 2026 maailmantalouden kasvuennusteen 2,4 prosenttiin, 0,2 prosenttiyksikköä aiempaa alemmaksi. Luottoluokittaja perusteli muutosta Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin aiheuttamalla öljysokilla sekä Hormuzinsalmen sululla .

Fitch nosti samalla lyhyen aikavälin Brent-oletuksiaan ja varoitti, että jos tarjontahäiriö jatkuu pidempään kuin lyhyen aikaa, ennusteita voidaan joutua laskemaan edelleen .

Intian osalta Fitch laski tilikauden 2026–2027 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 6,4 prosenttiin aiemmasta 6,7 prosentista . Jo maaliskuussa se arvioi kallistuvan öljyn hidastavan Intian kasvua tilikauden ensimmäisellä puoliskolla ja nostavan inflaation 4,5 prosenttiin joulukuuhun 2026 mennessä .

Kansainvälinen energiajärjestö IEA

IEA:n mukaan maailman öljyn tarjonta supistui maaliskuussa 10,1 miljoonaa barrelia päivässä . Järjestö on kuvannut salmen lamaantumista historian vakavimmaksi maailmanlaajuiseksi energiaturvallisuusuhaksi .

IEA odottaa maailman öljyntuotannon jäävän vuonna 2026 keskimäärin noin 1,5 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2025 tason alapuolelle. Tämä merkitsee noin 2,6 miljoonan barrelin päivittäistä heilahdusta aiempaan, maaliskuussa tehtyyn ennusteeseen verrattuna .

OECD, Wood Mackenzie ja Allianz Research

OECD ennusti kesäkuun talouskatsauksessaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,8 prosenttiin vuonna 2026, kun aiempi ennuste oli 3,4 prosenttia. Arvio edellyttää, että energiahinnat alkavat laskea vuoden puolivälin tienoilla. Jos kuljetus- ja energiainfrastruktuurin vauriot pitkittyvät, hidastuminen olisi jyrkempää .

Wood Mackenzien pahimmassa skenaariossa maailman kasvu voisi jäädä alle kahteen prosenttiin vuonna 2026. Brent voisi lähestyä 200 dollaria tynnyriltä vuoden lopussa, vaikka öljyn maailmanlaajuinen kysyntä supistuisi kuusi miljoonaa barrelia päivässä .

Allianz Research arvioi, että alle kaksi kuukautta kestävä häiriö voisi nostaa kehittyvien markkinoiden keskimääräistä inflaatiota 0,8–1,0 prosenttiyksikköä. Kiinaa lukuun ottamatta kehittyvien markkinoiden kasvuvaikutus olisi vähintään −0,5 prosenttiyksikköä .

Maakohtaiset vaikutukset Aasiassa

Filippiinit: suurin riippuvuus Persianlahden öljystä

Filippiinit hankkii noin 96 prosenttia öljystään Persianlahdelta, mikä on neljän tarkastellun maan korkein osuus . Siksi tarjonnan häiriöt näkyvät nopeasti polttoaineen saatavuudessa ja hinnassa.

Kallistuva polttoaine nostaa kuljetusten, merirahdin ja elintarvikkeiden kustannuksia. Vaikutus voi olla stagflaation kaltainen: inflaatio kiihtyy samalla, kun kotitalouksien ostovoima ja talouskasvu heikkenevät. MUFG Research arvioi, että jokainen öljyn 10 dollarin tynnyrihintojen nousu voisi leikata Filippiinien kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä ja nostaa inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä .

ADB, IMF tai Fitch eivät kuitenkaan ole julkaisseet käytettävissä olevissa lähteissä Filippiineille erillistä uutta kasvu- ja inflaatioennustetta juuri pitkittyneen sulun perusteella.

Japani: kallis energia heikentää kauppatasetta

Japani tuo suuren osan raakaöljystään Persianlahden alueelta. Sulku kasvattaa energiantuonnin laskua, heikentää kauppatasetta ja voi lisätä painetta jeniä kohtaan. Kustannukset välittyvät sähkön, teollisuuden ja liikenteen hintoihin.

Japanille ei ollut saatavilla erillistä ADB:n, IMF:n tai Fitchin päivitettyä kasvu- ja inflaatioennustetta, joka kuvaisi juuri Hormuzinsalmen pitkittynyttä sulkua. Maan haavoittuvuutta lisää kuitenkin lähes täydellinen riippuvuus Lähi-idän öljystä. ICIS:n mukaan Japani tuo noin 93 prosenttia raakaöljystään Persianlahdelta .

Thaimaa: polttoainepula näkyy arjessa

Thaimaa saa noin 74 prosenttia öljystään Persianlahdelta . Polttoainepulaa ja säännöstelyä on esiintynyt, ja energiakustannusten nousu on siirtynyt muun muassa lentoliikenteeseen, merikuljetuksiin, kyytipalveluihin ja ruoan hintoihin .

ICIS on arvioinut, että Aasian valuuttojen heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin yhdistettynä yli 100 dollarin raakaöljyyn iskee kovaa muuten sitkeisiin Kaakkois-Aasian talouksiin, Thaimaa mukaan lukien .

Thaimaalle ei ole saatavilla erillistä ADB:n, IMF:n tai Fitchin kasvuennusteen tarkistusta, mutta maa kuuluu alueen alttiimpiin öljyntuojamaihin.

Intia: kasvu hidastuu ja vaihtotase joutuu paineeseen

Intia tuo noin 60 prosenttia raakaöljystään Persianlahdelta . Korkeampi öljyn hinta kasvattaa vaihtotaseen alijäämää ja kiihdyttää tuonti-inflaatiota. Samalla hallitus voi joutua lieventämään vaikutuksia polttoainetuilla tai veronalennuksilla, mikä heikentää julkista taloutta.

Fitch laski Intian tilikauden 2026–2027 kasvuennusteen 6,4 prosenttiin aiemmasta 6,7 prosentista . Maaliskuun arviossa se ennakoi kasvun hidastuvan tilikauden ensimmäisellä puoliskolla ja inflaation nousevan 4,5 prosenttiin joulukuuhun mennessä .

Suurimmat riskit kotitalouksille ja julkiselle taloudelle

Inflaatio ja köyhyys

Öljyn kallistuminen näkyy ensin bensiinissä, dieselissä, sähkössä ja kuljetuksissa, mutta vaikutus leviää nopeasti ruoan ja muiden välttämättömyyksien hintoihin. Allianz arvioi alle kahden kuukauden häiriön voivan nostaa kehittyvien markkinoiden inflaatiota 0,8–1,0 prosenttiyksikköä .

Pienituloiset kotitaloudet käyttävät yleensä suuremman osan tuloistaan ruokaan, energiaan ja liikkumiseen. Siksi hintasokki voi kasvattaa köyhyyttä ja heikentää elintasoa suhteellisesti enemmän kehittyvässä Aasiassa. IMF on varoittanut, että vaikutukset kohdistuvat epäsuhtaisesti kehitysmaihin .

Julkinen talous

Öljyä tuovien Aasian maiden hallitukset joutuvat tasapainoilemaan kahden paineen välillä. Polttoaineverojen leikkaukset ja kuluttajatuet voivat hillitä hintojen nousua, mutta samalla ne kasvattavat budjettialijäämiä. Tilanne on vaikea erityisesti silloin, kun talouskasvu hidastuu ja verotulot heikkenevät.

Valuuttakurssit ja tuontihinnat

Aasian valuuttojen heikkeneminen dollaria vastaan tekee öljystä vielä kalliimpaa paikallisessa valuutassa. Tämä voimistaa tuonti-inflaatiota ja vaikeuttaa keskuspankkien päätöksiä: korkoja pitäisi ehkä nostaa hintapaineiden hillitsemiseksi, vaikka korkeammat korot jarruttavat kasvua .

Taantuman vaara

Jos sulku pitkittyy vuoden jälkipuoliskolle, nykyiset ennusteet voivat osoittautua liian optimistisiksi. Wood Mackenzien mukaan maailman kasvu voisi tällöin jäädä alle kahteen prosenttiin . OECD puolestaan varoittaa, että jatkuvat kuljetus- ja energiainfrastruktuurin häiriöt voisivat painaa kasvua vielä alemmas ja ajaa useita talouksia taantuman tuntumaan .

Mitä ennusteista kannattaa päätellä?

Useimpien instituutioiden perusennusteissa oletetaan, että liikenne ja tuotanto normalisoituvat vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Siksi ennusteet eivät vielä täysin kuvaa tilannetta, jossa Hormuzinsalmi pysyy suljettuna vuoden toiselle puoliskolle.

Lyhyt häiriö merkitsee ennen kaikkea kallista energiaa ja väliaikaista kasvun notkahdusta. Pitkä häiriö muuttaa ongelman tarjontashokista laajemmaksi talouskriisiksi: öljy ja ruoka kallistuvat, valuutat heikkenevät, julkinen talous kiristyy ja köyhyysriski kasvaa. Aasian suurin haavoittuvuus johtuu siitä, että alue on samanaikaisesti maailman suurimpia energiankuluttajia ja erityisen riippuvainen Hormuzin kautta kulkevista tuontivirroista.

Tilanne kehittyy nopeasti, ja arviot perustuvat kesäkuun 2026 puolivälin käytettävissä olevaan tietoon. Jos salmi pysyy suljettuna vuoden jälkipuoliskolla, instituutioiden ennusteita joudutaan todennäköisesti laskemaan merkittävästi.