EU:n 50 miljardin euron irtiotto: sisällä teknologisen itsemääräämisoikeuden paketissa, joka mullistaa sirut, pilven ja maailmanpolitiikan

1. Chips Act 2.0 – siruvalmistuksen toinen erä

Tämä on jatko-osa vuoden 2023 European Chips Actille, joka oli jo kerännyt yli 52 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja. Versio 2.0 rakentaa tälle perustalle purkamalla sirujen tuotantolaitosten byrokratiaa ja kasvattamalla kotimaista tuotantokapasiteettia erityisesti "Euroopan tekoälytavoitteen puolijohdepohjan" turvaamiseksi. Komissio tähtää huippuluokan siruteknologioihin ja pyrkii vahvistamaan eurooppalaisen puolijohdealan ekosysteemiä niin kysynnän kuin tarjonnankin osalta.

2. Pilvi- ja tekoälykehityksen asetus (CADA)

CADA on paketin poliittinen raskassarja. Se luo oikeudellisesti sitovan viitekehyksen Euroopan pilvi- ja tekoälyteollisuuden vahvistamiseksi ja tarttuu suoraan yhdysvaltalaisten jättiyritysten, niin kutsuttujen hyperskaalaajien, valta-asemaan.

Sen kiistanalaisin piirre on EU:n laajuinen suvereniteetin arviointikehys, jossa on neljä tasoa. Tasot kolme ja neljä edellyttävät, ettei palveluntarjoaja ole "kolmannen maan tai kolmanteen maahan sijoittautuneen oikeushenkilön määräysvallassa" – tämä ehto sulkee välittömästi pois Yhdysvaltain lain, kuten CLOUD Act -säädöksen, alaiset teknologiayhtiöt. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Amazon Web Services, Microsoft Azure ja Google Cloud voidaan sulkea pois puolustuksen, oikeushallinnon, terveydenhuollon, energia-alan ja rahoitusalan kaltaisilta aroilta julkisen sektorin hankinnoilta.

Taustalla on huoli turvallisuudesta. Eurooppalaiset päättäjät pelkäävät, että Washington voisi painostaa yhdysvaltalaisia pilviyrityksiä luovuttamaan eurooppalaista dataa tai jopa etäyhteydellä poistamaan palveluita käytöstä – ilmiötä, josta yksi virkamies käytti nimitystä "tappajakytkin". Vastapainoksi CADA asettaa kunnianhimoisen tavoitteen: EU:n datakeskuskapasiteetti on vähintään kolminkertaistettava viiden tai seitsemän vuoden kuluessa.

3. EU:n avoimen lähdekoodin strategia

Infrastruktuurihankkeiden rinnalla komissio julkaisi erillisen strategian, jossa avoin lähdekoodi (FOSS) nostetaan ratkaisevaan asemaan teknologisen itsemääräämisoikeuden saavuttamisessa. Strategian mukaan avoin lähdekoodi parantaa kilpailukykyä "nopeuttamalla innovaatioita ja alentamalla teknologiakustannuksia" ja vähentämällä toimittajariippuvuutta.

4. Strateginen tiekartta datakeskuskapasiteetin kasvattamiseksi

Joissain asiakirjoissa "Strategiseksi tiekartaksi Euroopan datakeskuskapasiteetin vauhdittamiseksi" kutsuttu neljäs pilari on käytännön toimintasuunnitelma CADA:n datakeskustavoitteen takana. Sen tavoitteena on skaalata eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria, jotta arkaluontoiset tekoälytyökuormat ja kansalaisten data pysyvät Euroopan lainkäyttövallan piirissä.

Vastarinta: "Syrjintää" vastaan "liian vähän, liian myöhään"

Paketti joutui kahden ristiriitaisen kritiikin ristituleen.

Yhdysvaltalaiset etujärjestöt huusivat heti syrjintää. CCIA Europe, jonka jäsenistöön kuuluu suurimmat amerikkalaiset teknologiayhtiöt, leimasi CADA:n pilvi- ja tekoälymääräykset "syrjiviksi" ja "protektionistisiksi". CCIA Europen Daniel Friedlaender väitti, että viitekehyksessä on kyse siitä, että "kansallisille parlamenteille annetaan käytännössä vapaat kädet sulkea pois luotetut globaalit toimittajat jokaisesta merkittävästä unionin ulkopuolisesta teknologian tuottajamaasta". Yhdysvaltalainen Information Technology and Innovation Foundation (ITIF) meni vielä pidemmälle todeten, ettei Euroopan ongelma ole riippuvuus amerikkalaisesta teknistä vaan "vaisu teknologiavetoinen tuottavuuskasvu", ja varoitti protektionismin uhkaavan "syventää sen digitaalista alijäämää".

Toisesta suunnasta keskustalaiset ja vasemmistolaiset europarlamentaarikot sanovat, ettei paketti ole riittävä. Vihreät / EFA -ryhmän europarlamentaarikko Kim van Sparrentak sanoi, että suunnitelma "vihdoinkin tunnustaa Euroopan digitaalisen riippuvuuden laajuuden, mutta jää lopulta vajaaksi", ja varoitti, että ilman tiukkoja "Valmistettu Euroopassa" -vaatimuksia julkisille teknologiahankinnoille se uhkaa jäädä "Euroopan digitaaliseksi Maginot-linjaksi". Renew Europe -ryhmä kutsui sitä "askeleeksi silloin, kun tarvittiin harppaus", arvostellen sitä, kuinka suuri rooli yhdysvaltalaisilla teknologiayrityksillä yhä nähdään EU:n infrastruktuurissa.

Analyytikot kyseenalaistavat toteutuskelpoisuuden. Euronews kiteytti ydinkysymyksen suoraan: voiko Eurooppa "palata kansainväliseen teknologiakisaan" ilman juuri niitä Yhdysvaltain suuria teknologiayrityksiä, joita se yrittää rajoittaa? CNBC ja muut huomauttavat, että todellinen teknologinen riippumattomuus on edelleen pitkän aikavälin tavoite eikä välitön todellisuus, kun otetaan huomioon tarvittavan pääoman valtava määrä ja amerikkalaisten pilvijättien nykyinen valta-asema.

Geopoliittinen peli: Brasilia ja digitaalinen kumppanuusverkosto

Kesäkuun 11. päivänä Web Summit Rio -tapahtumassa Virkkunen vahvisti, että Brasiliasta tulee EU:n viides virallinen digitaalinen kumppani Japanin, Kanadan, Singaporen ja Etelä-Korean rinnalle osaksi laajempaa digitaalisten kumppanuuksien verkostoa. Ajoitus ja tapahtumapaikka olivat harkittuja – sopimuksesta ilmoittaminen Amerikan mantereen suurimmasta teknologiakokouksesta alleviivasi viestiä, ettei EU:n itsemääräämisoikeusprojekti ole eristäytyvä vaan liittoutumiin perustuva.

Kumppanuus nojaa neljään pilariin:

• Datan hallinta: Tämä rakentuu huhtikuun 2026 merkittävälle molemminpuoliselle tietosuojan riittävyyspäätökselle, jossa tunnustettiin molempien osapuolten tietosuojan tason olevan vertailukelpoinen, luoden komission sanoin "maailman suurimman vapaan ja turvallisen tiedonvaihdon alueen".
• Tekoäly: Yhteistyötä tekoälyn sääntelyssä, hallinnossa ja tutkimuksessa, mukaan lukien konkreettinen yhteistyö korkean suorituskyvyn laskennan ja kvanttiteknologioiden parissa.
• Kyberturvallisuus: Koordinoitua työtä kyberresilienssin, digitaalisen identiteetin yhteentoimivuuden ja verkkoalustojen hallinnon parissa.
• Yhteydet: Investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin alipalvelluilla alueilla, kuten Amazonilla, sekä yhteistyötä 5G- ja 6G-teknologioiden ja puolijohteiden toimitusketjun varmuuden parissa.

Tapahtumassa toimittajille puhunut Virkkunen varoitti nimenomaisesti riskeistä, joita liiallinen tukeutuminen yhdysvaltalaisiin teknologiayrityksiin tuo arkaluonteisilla aloilla, kuten kyberturvallisuudessa ja puolustuksessa, ja kehysti Brasilian-sopimuksen osana strategiaa monipuolistaa kumppanuuksia kohti "luotettavia liittolaisia".

Mitä seuraavaksi?

Euroopan teknologisen itsemääräämisoikeuden paketti siirtyy nyt EU:n lainsäädäntöprosessiin, jossa CADA ja Chips Act 2.0 kohtaavat Euroopan parlamentin muutosehdotukset ja jäsenmaiden väliset neuvottelut. Brasilian digitaalinen kumppanuus astuu voimaan välittömästi, ja työryhmät alkavat edistää neljää pilarialuetta vuodesta 2026 eteenpäin.

Avoin kysymys on, pystyykö EU ratkaisemaan hankalan yhtälön: vähentämään riippuvuutta Yhdysvalloista ja Kiinasta säilyttäen samalla pääsyn maailman kehittyneimpään – ja enimmäkseen amerikkalaiseen – pilvi- ja tekoälyteknologiaan. Kuten Irish Times tiivisti, pakettia "arvostellaan siitä, ettei se mene tarpeeksi pitkälle, samalla kun sitä kuvataan harppaukseksi kohti protektionismia". Vastaus määrittää, muistetaanko kesäkuun 3. päivä 2026 Euroopan todellisena digitaalisena käännekohtana vai kalliina oppituntina sääntelyn liiallisuudesta.