Eräässä tutkimuksessa ilmeni, että 68,79 % ensimmäisistä pysyvistä poskihampaista oli karioituneita, mikä kuvastaa niiden suurta tautitaakkaa.
Kliinisen tutkimuksen protokollassa vuodelta 2025 todetaan, että noin 6 vuoden iässä pysyvän ensimmäisen poskihampaan purupinnat ovat erityisen haavoittuvaisia karieksen kehittymiselle.
Seitsemän vuoden takautuva kohorttitutkimus arvioi nimenomaan pysyvien ensimmäisten poskihampaiden kariesvaurioiden riskitekijöitä niiden puhkeamisen jälkeen, mikä heijastaa niiden tunnustettua kliinistä merkitystä riskitutkimuksessa.
Moderniin suoraan toteamukseen kannattaa käyttää vuoden 2023 tutkimusta "Dental Caries in Permanent First Molar and Its Association with Carious Primary Second Molar" (Sunsari, Nepal), jossa pysyvää ensimmäistä poskihammasta kuvataan kaikkein alttiimmaksi hampaaksi.
Vahvempaan pitkittäistutkimukseen, joskaan ei nimenomaisesti kysymykseen "mikä hammas on suurin riski", sopii Li Y, Wang W. Predicting caries in permanent teeth from caries in primary teeth: an eight-year cohort study. Journal of Dental Research. 2002;81(8):561–566.
Lähdeaineisto ei riitä yksittäisen klassisen "uraauurtavan" paperin tunnistamiseen, joka olisi ensimmäisenä osoittanut pysyvän ensimmäisen poskihampaan kaikkein riskialttiimmaksi.
Tutkimusnäyttö tukee johtopäätöstä, jonka mukaan pysyvät ensimmäiset poskihampaat hammasryhmänä – eivätkä jotkin tietyt universaalit hammasnumerot – ovat yleisesti ottaen se ryhmä, jolla on suurin reikiintymisriski.
Comments
0 comments