Yhdeksän EU-maata kapinoi Brysselin yritysautojen sähköistyspakkoa vastaan – Italialla ja Puolalla ratkaiseva rooli

Euroopan komission esitys suurten yritysautokantojen päästöjen vähentämiseksi on ajautunut rajuun poliittiseen vastatuuleen. Yhdeksän jäsenmaan virallinen kapina ja teollisuuden kiivas vastustus ovat asettaneet koko puhtaiden yritysajoneuvojen asetuksen tulevaisuuden hämärän peittoon.

Joulukuussa 2025 pöydälle lyöty ehdotus vaatisi kutakin jäsenmaata varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä 69 prosenttia suurten yritysten uusista henkilö- ja pakettiautoista on nolla- tai vähäpäästöisiä (ZLEV), ja näistä vähintään 45 prosentin on oltava täysin päästöttömiä (ZEV) – käytännössä täyssähkö- tai vetyautoja [1, 7]. Tavoitteet porrastetaan maiden bruttokansantuotteen mukaan, ja pk-yritykset on rajattu sääntelyn ulkopuolelle [1, 6].

Yhdeksän maan rintama ja sen vaatimukset

Puolan johtama yhdeksän maan koalitio – johon kuuluvat Bulgaria, Italia, Latvia, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro – on käynnistänyt koordinoidun vastaiskun. Maat ovat laatineet yhteisen epävirallisen kannanoton (non-paper), jossa ne kuvailevat ehdotettuja tavoitteita ennenaikaisiksi. Ne viittaavat ”epätasaiseen latausinfrastruktuuriin” ja ”kohtuuhintaisuuden kuiluihin” eri maiden välillä syinä sille, miksi sitovat mandaatit eivät vielä ole toteuttamiskelpoisia .

Koalitio vaatii koko ehdotuksen rakenteen perusteellista uudistamista siten, että ostopakot korvattaisiin ”kannustinpohjaisilla mekanismeilla”, verotuksellisilla ohjauskeinoilla ja erityisillä infrastruktuuri-investoinneilla. Maat varoittavat, että nykyinen esitys uhkaa ”vääristää sisämarkkinoita” sysäämällä kohtuuttomia kustannuksia niiden talouksien niskaan, jotka ovat heikoimmin valmistautuneita ajoneuvokantojensa massasähköistykseen .

Itä–länsi-jako valmiudessa

Koalition kartta paljastaa silmiinpistävän maantieteellisen jakolinjan. Vastustusrintamaa hallitsevat Keski- ja Itä-Euroopan maat, joissa sähköautojen käyttöaste, latauspisteiden tiheys ja kuluttajien ostovoima laahaavat kaikki merkittävästi Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa jäljessä. Esimerkiksi Puolassa ja Bulgariassa sähköautojen markkinaosuudet ovat EU:n alhaisimpia . Vaikka komission esitys porrastaa tavoitteet bruttokansantuotteen mukaan, koalition mielestä laskukaava ei pysty korvaamaan rakenteellisia haittoja, kuten menneisyydestä periytyviä infrastruktuurivajeita ja matalampaa keskipalkkatasoa [1, 4].

Teollisuus tuo oman lusikkansa soppaan: BMW, Toyota ja BusinessEurope

Poliittinen oppositio saa lisäpontta vaikutusvaltaisilta teollisuuden ääniltä. BusinessEurope, EU:n johtava elinkeinoelämän etujärjestö, julkaisi 29. toukokuuta 2026 kannanoton, jossa se vaatii siirtymän tapahtuvan ”kannustimilla eikä pakkokeinoilla” ja edellyttää täyttä teknologianeutraaliutta käytännössä akkusähköautoja suosivan linjan sijaan .

Autovalmistajat ovat olleet yhtä suorasanaisia. BMW Group julkaisi kannanoton, jossa se argumentoi mandaattien ”menevän vikaan” ja johtavan käytännössä polttomoottoriautojen myyntikieltoon vuodesta 2030 alkaen, riippumatta kuluttajakysynnästä tai markkinatodellisuudesta . Joulukuussa 2025 BMW ja Toyota liittyivät 67 leasing-, vuokraus- ja autohallintayrityksen muodostamaan koalitioon, joka lähetti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kirjeen. Siinä pakollisia sähköautojen ostotavoitteita kuvailtiin ”tuskallisen kalliiksi ja itsetarkoituksellisen haitallisiksi” [2, 14].

Myös laajempi joukko teollisuusjärjestöjä – mukaan lukien AECC, IRU, CLEPA ja FuelsEurope – on ilmaissut tukensa kannustinpohjaisille, teknologianeutraaleille lähestymistavoille ja sille, että leasing-yhtiöt ja pk-yritykset vapautettaisiin asetuksen soveltamisalasta .

Poliittinen aikajana: Mitä seuraavaksi tapahtuu

Lainsäädäntöprosessi on siirtymässä ratkaisevaan vaiheeseen:

• 10. kesäkuuta 2026: Määräaika jäsenmaille jättää kirjalliset muutosehdotuksensa esitykseen .
• Kesäkuun 2026 loppupuoli: EU:n liikenneministerit kokoontuvat Luxemburgissa liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston kokoukseen käsittelemään asiaa .
• Marraskuu 2026: Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan (TRAN) odotetaan äänestävän mietintöluonnoksesta ja siihen tehdyistä muutosehdotuksista .

Määräenemmistön matematiikka

Asetus täytyy hyväksyä neuvostossa määräenemmistöllä: 55 prosentin jäsenmaista (eli 15 maata 27:stä) on kannatettava sitä, ja niiden on edustettava vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Neljä maata, jotka edustavat yli 35:tä prosenttia väestöstä, riittää muodostamaan vähemmistön, jolla aloite voidaan kaataa. Yhdeksän maan koalitio, johon kuuluu suuria jäsenmaita kuten Puola ja Italia, ylittää tämän kynnyksen kirkkaasti .

Tämä tarkoittaa, ettei komissiolla ole mahdollisuutta saada esitystä hyväksytyksi ilman merkittäviä myönnytyksiä. Todennäköisin lopputulema on siirtyminen sitovista kansallisista mandaateista kohti joustavampaa viitekehystä, joka painottaa kannustimia, infrastruktuuritukea ja pidempiä siirtymäaikoja. Ilman tällaisia muutoksia esitys ei voi saavuttaa tarvittavaa enemmistöä.