Miksi jättisijoittajat uskovat EKP:n kesäkuun koronnostoon jäävän ainoaksi?

Kun Euroopan keskuspankki (EKP) valmistautuu todennäköisesti nostamaan ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2023, kaksi suurta varainhoitajaa – JPMorgan Asset Management ja Pictet Asset Management – asettuvat rohkeasti valtavirtaa vastaan. Siinä missä markkinat hinnoittelevat sarjaa koronnostoja Iranin sodan kiihdyttämän inflaation taltuttamiseksi, nämä toimijat ennustavat joko yhtä ainoaa ”vakuutusnostoa” tai täydellistä pitäytymistä liikkeistä . Tässä artikkelissa pureudumme heidän kontrarianistisen positionsa taustalla oleviin talousargumentteihin, geopoliittisiin tekijöihin ja markkinadataan.

Jyrkkä vastakkaisasettelu markkinakonsensukseen

Tämänhetkinen konsensus on lähes yksimielinen. Markkinat hinnoittelevat noin 90 prosentin todennäköisyydellä 25 korkopisteen nostoa kesäkuun kokouksessa, ja yhteensä noin 75 korkopistettä (eli kolme nostoa) vuoden 2026 loppuun mennessä . Toukokuun puolivälissä julkaistu Bloombergin kysely osoitti ekonomistienemmistön odottavan kahta EKP:n koronnostoa tänä vuonna . Taustalla on huhtikuussa 3,0 prosenttiin kivunnut inflaatio, jota ajaa erityisesti Lähi-idän konfliktin aiheuttama energian hinnan nousu .

JPMorgan Asset Management ja Pictet Asset Management haastavat tämän näkemyksen kuitenkin suoraan:

• JPMorgan Asset Management (”kerta ja valmis”): Yhtiön globaali markkina-analyytikko Zara Nokes arvioi, että euroalueen laimea talouskasvu johtaa siihen, että EKP tekee kesäkuussa yhden ainoan, symbolisen ”vakuutusnoston” – eräänlaisen signaalin siitä, että se pitää inflaatiota silmällä – mutta jättää sen sitten siihen. Heikko kasvuympäristö ei Nokesin mukaan kestä lisäkiristyksiä .
• Pictet Asset Management (ei nostoja lainkaan): Päästrategi Luca Paolini ilmaisee kantansa vieläkin jyrkemmin: ”Markkina odottaa kolmea – he todennäköisesti tekevät yhden, vain osoittaakseen ’katsovansa inflaatiodataa’. Euroopan talous ei ole piristymässä.” Paolinin ja toisen varainhoitaja Carmignacin mielestä päättäjillä olisi täydet perusteet pitää korot ennallaan .

Taloudelliset argumentit: Miksi useammat nostot ovat epätodennäköisiä?

Näiden varainhoitajien näkemyksen ytimessä on ajatus siitä, että euroalueen talous on liian hauras sietääkseen useita peräkkäisiä koronnostoja.

1. Heikko kasvu on keskiössä: Euroalueen talouskasvu on ollut vaatimatonta tai pysähtynyttä. Tämä tarkoittaa, että kysyntäperäinen inflaatio on hyvin vähäistä. Tämänhetkinen inflaation kiihtyminen onkin luonteeltaan pääosin kustannuksia nostavaa, tarjontapuolen shokkia, jota rahapolitiikalla ei voida korjata. EKP:n omat ennusteet arvioivat talouskasvun olevan vain 0,9 % vuonna 2026 ja 1,3 % vuonna 2027 .

2. Inflaatio on energian, ei kysynnän ajamaa: Viimeaikainen inflaation hyppäys – huhtikuussa otsikkotasolla 3 prosenttiin, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2023 – on ylivoimaisesti seurausta Iranin sodasta. Konflikti on nostanut öljyn hinnan neljän vuoden huippuunsa ja luonut teollisuuden pullonkauloja . Molemmat yritykset pitävät tätä tilapäisenä, tarjontapuolen shokkina, jota rahapolitiikan kiristäminen ei helpota.

3. Historialliset varoittavat esimerkit: Leirissä muistutetaan EKP:n aiemmista virheistä. Pankki nosti ohjauskorkoja vuosina 2008 ja 2011, mutta kummallakin kerralla hintapaineet osoittautuivat tilapäisiksi maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin keskellä. Nämä ”ennenaikaisen kiristämisen” episodit toimivat varoittavina esimerkkeinä .

Geopoliittinen tekijä: Iranin sodan stagflatorinen shokki

Lähi-idän konflikti on luonut klassisen stagflatorisen impulssin euroalueelle: se on nostanut inflaatiota tarjontapuolelta ja samalla heikentänyt kasvua. Öljynviejämaiden välinen sota on nostanut raakaöljyn hintaa voimakkaasti ja häirinnyt toimitusketjuja .

Kontrarianistisen leirin ydinargumentti on, että tämä tarjontashokki osoittautuu ohimeneväksi, kun geopoliittiset jännitteet normalisoituvat. Siksi EKP:n ei tulisi ylireagoida tilapäiseen hintapiikkiin. Tätä näkemystä tukee osaltaan se, että osa analyytikoista, kuten State Street Global Advisors, on todennut, että EKP:n olisi viisasta odottaa ainakin heinäkuun kokoukseen, jolloin Iranin konfliktin kestosta ja öljyn hinnan kehityksestä on enemmän selvyyttä .

Markkinadata ja positioinnin mahdollisuudet

Jos JPMorgan AM:n ja Pictetin kontrarianistinen näkemys osoittautuu oikeaksi, sillä on merkittäviä seurauksia markkinoille.

• Joukkovelkakirjamarkkinat: ”Yksi ja valmis” -skenaario tarkoittaisi, että markkinoiden aggressiiviset koronnosto-odotukset purkautuisivat. Tämä johtaisi euroalueen joukkovelkakirjojen hintojen nousuun (eli korkojen laskuun) niiden lähellä monivuotisia huippuja olevilta tuottotasoilta. JPMorgan AM on jo aiemmin ilmaissut, että heidän globaalissa korkostrategiassaan markkinoiden hinnoittelemat koronnostot edustavat houkuttelevaa arvoa .
• Osakemarkkinat: JPMorganin strategit ovat erikseen todenneet, että osakemarkkinat ovat ylihinnoitelleet keskuspankkien koronnostojen riskin. Tämä luo heidän mukaansa pohjaa reboundille erityisesti defensiivisillä sektoreilla, kuten päivittäistavara- ja sähköyhtiöissä . Ajatus on, että kun pelot aggressiivisimmista nostoista hälvenevät, korkeammalle hinnoitellut, vakaat osakkeet hyötyvät.

Yhteenveto

JPMorgan Asset Managementin ja Pictet Asset Managementin viesti on selvä, vaikkakin valtavirrasta poikkeava: EKP:n kesäkuun todennäköinen koronnosto voi hyvinkin olla ainoa laatuaan. Heidän arvionsa perustuu vakaumukseen, että euroalueen heikko kasvu ja inflaation tilapäinen, energialähtöinen luonne eivät oikeuta sarjaa kiristyksiä. Aika näyttää, osoittautuuko tämä kontrarianismi kaukonäköisyydeksi vai toiveajatteluksi.